Tänään oli pimeä, sateentihkuinen ja sumuinen päivä, joten hellyttävien kuukkelien sijasta päätin viettää päivän aivan yhtä hellyttävän ystäväni Hylätyn Nallen kanssa.
Suuntana oli tällä kertaa pari viikkoa sitten löytämäni autio talo, josta tiesin löytäväni jälleen kerran mielenkiintoisen värimaailman.
Tämänkertainen kohteemme oli hylätty lattialta löytyneiden sanomalehtien perusteella 1990-loppupuolella. Mahdollisesti vuonna 1997. (more…)
Hylätty Nalle vieraili kaksi viikkoa sitten autiossa talossa, jonka piha oli jo alkanut metsittymään. Muutenkaan talolla ei ole enää pitkää elinaikaa odotettavissa, sillä vuotavan katon takia vesi on päässyt monin paikoin sen rakenteisiin.
Pahiten vaurioitunut oli vintti, jota olisin halunnut kuvata enemmän kuin, mihin rohkeus riitti. Lahonnut välipohja, jonka rei’istä saattoi nähdä alakertaan, oli kuitenkin niin vahva pelote, että tyydyin kuvaamaan tilaa vain vintille johtavien portaiden yläpäästä. (more…)
Hylätty Nalle vieraili kaksi viikkoa sitten autiossa talossa, jonka piha oli jo alkanut metsittymään.
Muutenkaan talolla ei ole enää pitkää elinaikaa odotettavissa, sillä vuotavan katon takia vesi pääsee monin paikoin sen rakenteisiin.
Useista aiemmin kuvaamistani taloista tämä eroaa siinä, että seinäpinnat ovat suhteellisen värittömät.
Muista sisustuselementeistä kuten huonekaluista ja verhoista värejä sen sijaan löytyy enemmän.
Hylätty Nalle palaa oman tarinansa alkujuurille eli kävimme dokumentoimassa videolle järjestyksessä toisen viime syksynä löytämämme autiotalon.
Kovin suuria muutoksia ei talon kunnossa ollut vuoden kuluessa tapahtunut. Eräs pieni yksityiskohta oli kuitenkin menetetty: Suuren uunin vierellä olleet naistenkengät eivät olleet enää paikoillaan, vaan ne oli jonkun tai jonkin toimesta kiikutettu muualle. (more…)
Viime vuonna valokuvaamani autiotalo tuotti minulle aikamoisen yllätyksen, sillä sen sisältä löytyneiden värien kirjo ja voimakkuus olivat paljon vaikuttavammat, kuin olin muistanutkaan. (more…)
Itse asiassa talo oli ensimmäinen vuoden kuluessa kuvaamista autioista taloista, joissa jouduin oikeasti miettimään, miten paljon riskiä olin valmis ottamaan. (more…)
Kun viime syksynä aloitin löytämäni leikkinallen innoittamana Hylätty Nalle-projektini, aluksi tavoitteeni oli valokuvata kaikkea ihmisten aluksi tavitsemia mutta sitten jostain syystä hylkäämiä asioita. Ensin innoissani kuvasin jopa esineitä, myös auki kaivetun harjun kohtaloa yritin havainnollistaa nalleni avulla.
Vastaani tuli kuitenkin yhä enemmän hylättyjä ja autioita taloja, jolloin syntyi Hylätty Nalle-projektini sellaisena, kuin se nyt on.
Nyt alkukesällä sitten huomasin, että kuvieni antama kuva taloista oli monessa suhteessa harhaanjohtava. Kuvani kertoivat taloista lähinnä vain sen, minkä minä halusin niistä kertoa.
Tästä syystä päätin myös videokuvata talot, jotta jokainen Hylätystä Nallesta kiinnostunut näkisi talot mahdollisimman tarkasti sellaisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Tämän päätettyäni ymmärsin, että minun olisi jossain vaiheessa palattava niihin kuvaamiini autioihin taloihin, joita en ollut aluksi hoksannut kuvata videolle.
Nyt olen videokuvannut kuvannut kaksi viime syksynä valokuvaamaani autiota taloa.
Näistä julkaisen ensimmäisenä videon autiossa kivitalossa kuvatun videon.
Hylätty nalle aution talon arvoituksellisessa huoneessa.
Jokainen kivi on käännettävä, jokainen kaappi tutkittava ja jokainen ovi avattava.
Tämän opimme Nalleni kanssa käydessämme kahtena päivänä kuvaamassa autiota taloa, jonka olin ensimmäisen tutustumiskäynnin jälkeen aikonut jättää kokonaan väliin. (more…)
Olen naivilla tavalla kohtalonuskoinen, joten Hylätty Nalle-kuvaromaaniani varten kuvaamissani autiotaloissa olen jäänyt kerta toisensa jälkeen pohtimaan sitä, mitä jokin tavara haluaa juuri minulle kertoa.
Miksi esim. huomioni kiinnitti yksinäinen Aku Ankan taittunut sivu, jonka otsikko toteaa: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”? (more…)
