Taivaanvuohi piristi potilasta

Niin se vaan on, ettei ihminen voi näköjään koskaan tietää, mitä huominen tuo tulessaan.

Reilu pari viikkoa sitten näet sairastuin hyvin ärhäkkään tulehdustautiin, joka lähes niiltä istuvilta pakotti minut turvautumaan yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa minut sitten pari päivää myöhemmin leikattiin.

Nyt olen ollut muutaman päivän kotona toipumassa, ja toissa iltana pääsin yrittämään jopa kuvien ottamista.

Asiassa oli roppakaupalla tuuria– ehkäpä kohtalo oli jo katsonut kiusanneensa minua riittävästi – sillä löysin kuvauskohteeksi aivan metsätien reunassa matalan kelon päässä reviiriään vartioivan taivaanvuohen.

Onneksi kelo tosiaan oli aivan tien vierellä, sillä nykyisessä kunnossani ei minulla taida ihan hetkeen olla jalkapelillä asiaa metsän siimekseen painavien varusteiden kanssa.

Taivaanvuohi ääntelee kelon nokassa

Siinä sitä sitten muutama tunti vierähti Nukku-Mattia hätistellessä ja sitä odotellessa, että lintu suvaitsisi kääntyä kuvaamisen kannalta oikeaan asentoon. Onneksi kuitenkin kääntyi ja teki muitakin temppuja.

Taivaanvuohi oikoo siipiään.

Outo sieni puutarhassani

Saman päivänä olin aamupäivällä ollut muuten jo niin rohkea, että olin uskaltautunut tutkimaan oman puutarhani ihmeitä. Miten ollakaan, huomioni kiinnitti oudossa paikassa kasvava kummallisen näköinen korvasieni. Itse kun en sieniä juurikaan tunne, kiikutin sienen paikalliselle sieniharrastajalle, joka ensin määritti sen poikkeavan näköiseksi korvasieneksi.

Kuultuaan kuitenkin millaisesta paikasta olin sienen löytänyt ja lopulta haisteltuaan löydöstäni, hän kuitenkin totesi, ettei se sittenkään taida olla tavan korvasieni.

Ongelmaksi muodostui sen jälkeen se, ettei se myöskään oikein vastannut kuvauksia hoikkakorvasienestä tai kesäkorvasienestä. Asiaan vihkiytyneenä harrastajan hän ei kuitenkaan halunnut jättää kysymystä avoimeksi, vaan otti sienen haltuunsa myöhempää mikroskooppitutkimusta varten. Nyt sitten täytyy vain odotella, mikä lopullinen määritys tulee olemaan. Kylläpä elämä on jännittävää.

P.s. Myöhemmin kesällä selvisi, että sieni oli kuin olikin korvasieni.

Katso myös nämä:

Kantohytynupikka ja pieni jonglööri. Läpikuultava hytymassikka, sieni kuin kaunis helmi. Ihmeellinen leipäkorisieni – Arkiston helmi, v. 2004. Johdatusta vai ei? Aarre löytyi nuolen suunnasta. Sienistä turhauttavimmat luontokuvakokemukset – Varastettu lattakääpä ja tuntematon jättisieni. Miksi en ymmärrä pysyä erossa sienistä! Värikkään savolaisen lätäkköni lajit: lapinsirri, liro, metsäviklo, rantasipi, taivaanvuohi ja suokukko Suppilohytyvinokas on arkiston helmi vuodelta 2004 . Punainen väri on luonnossa tehokas varoitusmerkki – vaaleanpunainen sienikin. Turvaton mänty köytti itsensä kivilohkareeseen. Tanssivat ruohot ja muita kokeiluja Jättiläismäinen porkkanan naatti ja rakastuneet lepät – Arkiston helmi, v. 2004.