Arkisto: Apr 2018

  1. Hetki jota en unohda – Nuoren maakotkan vapauttaminen takaisin luontoon Heinolassa huhtikuussa 2018

    Kommentoi

    Viime maanantaina toteutui se, mitä olin jo useamman kuukauden ajan hartaasti odottanut: Marraskuussa Suonenjoella kiinniottamani nälkiintynyt nuori maakotka voitiin palauttaa takaisin luontoon täysin toipuneena. Viiden kuukauden asiantunteva hoito Heinolan lintutarhassa oli tehnyt tehtävänsä, ja kotka oli voimistunut täyteen lentokuntoon ja valmis kohtaamaan vapauden.

    Kotkan vapautus tapahtui korkean kukkulan laella vain muutaman kilometrin päässä lintutarhasta. Kunnian linnun vapautuksesta sai lintutarhan lintujenhoitaja Tania Haapalainen minun ja toisen Ollin, lintutarhan hoitaja Olli Vuoren, keskittyessä kuvaamaan tätä harvinaista hetkeä.

    Etunimikaimani tarjosi toki ystävällisesti minullekin mahdollisuuden toimia linnun vapauttajanaa, mutta torjuin ajatuksen, sillä halusin varmistaa, että saisin tallennettua koko toimenpiteen videolle.  Tosin jälkeenpäin tarjouksen käyttämättä jättäminen on hiukan kaihertanut sieluani, mutta olen lohduttanut itseäni sillä, että videotallenteen avulla voin nyt palata tuohon ikimuistoiseen hetkeen aina niin halutessani. (more…)

  2. Suonenjoen suuret siniset jääputoukset ovat nyt entistäkin kauniimmat!

    Kommentoi

    Uhmaten lääkärin suosituksia ja maalaisjärkeä kävin pari päivää sitten vuoden tauon jälkeen kuvaamassa Suonenjoen Eskelisenmäen kalliolouhokseen syntyneitä suuria sinisiä jääputouksia.

    Pitkälle toistakymmentä metriä korkeat jääputoukset olivatkin nyt todella kuvaamisen  arvoiset, sillä mennyt talvi oli taikonut jääputouksista viimevuotisia mahtavammat. Lisäksi viime viikon sateet olivat huuhtoneet kauniinsiniset putoukset lähes kaikesta niitä edellisillä tiedustelureissuillani vielä peittäneestä lumesta.

    Valitettavasti en voinut kuitenkaan jäädä kuvaamaan niitä kovin pitkäksi aikaa, sillä pelkonani oli, että loukkaisin uudestaan ja mahdollisesti pahemmin koripallossa kolme viikkoa sitten osittain revenneen akillesjänteeni.

    Vaikka käyntini louhoksella tästä syystä jäi lyhyeksi, ehdin kuitenkin säikäyttämään itseni pahemman kerran: Putosin nimittäin lumikenkäillessäni aivan yllättäen syvälle paksuun lumeen (Näkyy videolla). Tuolloin olin varma, että nilkkani oli vaurioitunut uudestaan. Onneksi pelkoni kuitenkin osoittautui turhaksi, ja pystyin jatkamaan matkaa….  Suoraan kohti koti.

    Eskelisenmäki kartalla