Kevään mielenkiintoiset löydöt: Värirengastettuja kurkia ja poikkeavan värisiä sinisorsia

Kommentoi

Edellisellä kerralla kerroin huhtikuun lopulla kuvaamastani lontoolaisesta rengastetusta naurulokista. Huhtikuun alkupuolella päähuomioni oli kuitenkin ollut suunnattu Rautalammin Rastunsuon poikkeuksellisen suuriin kurkiparviin, joista  kaikkein suurimassa seuraamassani kurkiparvessa oli noin 550 kurkea.

Päivisin kurjet viihtyivät yleensä samalla suurella peltoaukealla, mutta illan alkaessa hämärtyä ne siirtyivät syrjemmälle. Usein eräälle vielä sulamisvesilammikoiden osittain peittämälle suopellolle, jonne kerääntyi yötään viettämään myös suuria määriä metsähanhia, sinisorsia ja jonkin verran laulujoutsenia.

Juuri tällaisesta tilanteesta on yllä olevalla 17.4. kuvamaallani videolla kysymys. Auringon ollessa juuri laskemassa suuri määrä lintuja oli kokoontunut yhteiselle yöpuulle viimeisten mattimyöhäisten vielä saapuessa paikalle.

Tarkensin tuolloin kamerani etualalla näkyviin kurkiin, mutta hämäryyden takia en kuvatessani pystynyt juuri näkemään mitään pieniä yksityiskohtia. Niinpä videota myöhemmin kotonani tutkiessani yllätyin suuresti huomatessani yhdellä kurjista olevan värirenkaat jaloissaan. Mikä parasta onnistuin myös lukemaan värirenkaat videon yksittäiskuvasta.

Tein löydöstä tietenkin asianmukaisen ns. rengaslöytöilmoituksen, jolloin selvisi, että linnun oli poikasena rengastanut kuopiolainen kurkirengastaja Petteri Koponen Maaningalla v. 2010. Mielenkiintoista linnussa on se, että sen emo oli ensimmäinen Pohjois-Savossa rengastettu kurki.  (Rengastuspaikka kartalla)

Kaksi päivää aiemmin olin kuitenkin kuvannut jo toisen värirengastetun kurjen. Tuolla kertaa rengastetun linnun kuvaaminen ei ollut vahinko, sillä olin kiikarillani jo aiemmin huomannut 500 muun kurjen mukana ruokailevan linnun. Valitettavasti etäisyyttä lintuun oli kovin paljon liikaa, etenkin kun ilmassa oli jonkin verran lämpöväreilyä. Siitä huolimatta onnistuin nyt ongelmitta lukemaan kuvasta – päinvastoin kuin edellisen kurjen tapauksessa –sekä renkaiden värit että  järjestyksen.

Lue lisää…

Vanha ystäväni naurulokki Lontoosta yllätti minut täysin

Kommentoi

 

Vanhan tuttavan uudelleen näkeminen on aina hauskaa. Joskus myös todella yllättävää: Olin parisen viikkoa sitten kuvamaassa toista tuhatta kala- ja naurulokkia käsittävän suuren lintuparven mukana pellolla ruokailevaa kuovia, kun näin kamerani näytöltä naurulokin kävelevän hyvin ripeästi kuovin ohitse.

Vaikka järjestelmäkamerani näyttö on valitettavan pieni ja en todellakaan nähnyt kuin vilahduksen lokista, olin kuitenkin havaitsevani jotain keltaista sen jalassa.

Kun sitten heti kuvaamisen jälkeen katsoin videon uudelleen, näin linnun toisessa jalassa olevan keltaisen koodilla varustetun muovirenkaan. Koska tiesin, että renkaan koodin lukeminen videolta voisi olla mahdotonta, yritin tavoittaa linnun katseellani voidakseni valokuvata sen, jolloin koodin lukeminen olisi varmistunut. Lintu oli kuitenkin kadonnut. Voit kuvitella pettymystäni.

Onni oli kuitenkin loppujen lopuksi puolellani, sillä pystyin kuin pystinkin myöhemmin lukemaan videon yksittäiskuvasta renkaan koodin. Ja yllätys, yllätys, naurulokin värirenkaan koodi oli sama kuin viime vuonna Suonenjoen entisellä jätevedenpuhdistamolla kuvaaman englantilaisen naurulokin.  Eli kyseessä oli prikulleen sama lintu! Todella harvinainen jälleentapaaminen.

Tästä linkistä näet Rengastustoimistolta saamani rengastustiedot.

Linkki viimekesäiseen artikkeliin linnusta, jossa on sekä video tuolloisesta kohtaamisestamme että tarkempaa tietoa naurulokin rengastuspaikasta Pitsean kaatopaikasta Lontoon kupeella

Opi tunnistamaan pikkukuovi videon avulla

Kommentoi

Kevään edistymisen pysähtyminen on saanut monen kohti pohjoista matkaavan lajin keskeyttämään muuttonsa ja jäämään Sisä-Savoon odottamaan säiden lämpiämistä ja lumien sulamista pohjoisempana. Yksi tällainen laji on ollut hyvin paljon sukulaisensa kuovin näköinen pohjoinen pikkukuovi, joita on nyt havaittu Sisä-Savossa selvästi normaalia enemmän.

Tällä videolla nähtävät kolme pikkukuoviakin ovat kuvatut suurella peltoaukealla, jolta on nyt jo löytynyt ainakin kuusi eri yksilöä.

Pikkukuovin ( saameksi ’ Guškkástat)  ulkonäkö lyhyesti: Kooltaan pikkukuovi on nimensä mukaisesti pienempi kuin kuovi, jonka entinen nimi taas oli isokuovi. Myös sen nokka on silmin nähden lyhempi ja kaartuu alaspäin vasta vähän ennen kärkeä.  Pikkukuovin päälaki, jonka yli kulkee edestäpäin helposti havaittava vaalea juova,  on muuten yleisväritykseltään  tumma.

Kuvauspaikka Suonenjoella kartalla

Surullinen lomamuisto tiklistä – Laittomat häkkilinnut ovat Kreetan häpeäpilkku

1 Kommentti

Palasin muutamapäivä sitten viikon lomamatkalta Kreetalle. Koska halusin täysin eroon arkirutiineista, olin etukäteen varustautunut unohtamaan luonnon ja luontokuvauksen jättämällä kamerani kotiin. Sen sijaan olin pakannut kuvausreppuuni hyvää englanninkielistä kirjallisuutta (esim. John Steinbeck, J.D. Salinger, Brian Aldiss).

Kaikki menikin aluksi suunnitelmien mukaan, ja tunsin todellakin rentoutuvani.  Monet maalliset murheet tuntuivat hyvien kirjojen ja rentouttavien kävelyretkien mukana haihtuneen historian hämärään.

Onnea ei valitettavasti kestänyt ikuisesti, sillä Rhetymnonin kaupungin osin valheellinen idylli valkeni minulle aivan lomani lopussa: Kävelymatkalla vanhaan kaupunkiin oli jo kuullut muutamia kertoja tiklin laulua, mutta en ollut tuolloin pystynyt näkemään äänessä olleita lintuja. En kuitenkaan pitänyt niiden laulun kuulemista millään tavalla poikkeavana, sillä olin jollain aikaisemmalla lomamatkallani nähnyt lajia sen luonnollisessa ympäristössä.

Nyt tosin ihmettelin sitä, ettei missään äänen suunnassa näkynyt puita tai muunlaista kasvillisuutta. En silti osannut epäillä mitään sen kummempaa, vaikka näinkin useilla katua reunustavien talojen parvekkeilla lintuhäkkejä. Ne olivat kuitenkin siten sijoitettuja, ettei niissä olevia lintuja voinut nähdä tarkemmin. Herkkäuskoisena kuvittelinkin niissä olevan joitakin meilläkin kaupan olevia häkkilintuja. Lue lisää…

Nappaako salamannopea naurulokki madon isokuovin nokasta – Katso video ja päättele

Kommentoi

Varislintujen tiede on todistanut omaavan merkittävän määrän älykkyyttä, mutta miten on lokkien älykkyys?

Videolla nähtävän tilanteen kuvasin aivan sattumalta, sillä itse asiassa olin juuri aloittanut videon toisen pääosan esittäjän kuvaamisen, kun yhtäkkiä näin jotain hyvin nopeata liikettä kamerani pienellä näytöllä. Liike oli niin nopea, etten todellakaan tajunnut muuta kuin, että kuvaan oli jostain ilmestynyt naurulokki, joka näytti hyökkäävän kohti kuovia.

Tapahtumien todellinen kulku  – veikö naurulokki tosiaan madon suoraan isokuovin nokasta – ei selvinnyt edes katsoessani kuvaamani videon useamman kerran kameran näytöltä. Totuus paljastui vasta katsoessani sen hidastettuna kotona tietokoneeni suurelta näytöltä.

Tästä linkistä näet hidastettuna, mitä itse asiassa tapahtui.

Kun sitten olin seuraavana päivänä kuvaamassa samalla paikalla, toivon näkeväni saman tilanteen toistuvan ja pystyväni kuvaamaan sen uudestaan. Tämä toive ei toteutunut, vaikka – itsellenikin yllätykseksi – sain nähdä erään naurulokin yrittävän samaa temppua ainakin pari kertaa. Lue lisää…

Missä tämän tuulessa heilujan voi nähdä kasvavan – Arvoituksellinen videoarvoitus suoraan suomalaisesta luonnosta

Kommentoi

Joskus – mutta ei onneksi kovin usein – tulee eteeni – sananmukaisesti tilanteita, jotka ovat omalla erikoisella tavallaan niin harvinaisia, että minun on yksinkertaisesti pakko yrittää kuvata ne miettimättä sen tarkemmin, onko siinä sen suurempaa päätä tai häntää. Jälkeenpäin on sitten vain keksittävä edes jonkinlainen käyttö senkertaiselle neronleimaukselleni.

Näin kävi tälläkin kertaa: Olen toki tämän tuulessa heilujan nähnyt satoja kertoja aiemminkin, mutta koskaan en ole – ymmärrettävistä syistä – ollut noin lähellä sitä. Sillä todellakin lähellä se kuvaushetkellä oli, mistä kertoo parhaiten se, ettei kuvaa ole jälkikäteen lainkaan rajattu.

Mutta mikä tämä navakassa kevättuulessa viipottava heiluja oikein on, ja missä se kasvaa?  Tietämyksesi tai arvauksesi voit tarkastaa tämän linkin avulla, joka vie sinut muutaman vuoden takaiseen juttuuni, josta heilujan kasvupaikka lopullisesti paljastuu. Toivottavasti.

Näe satojen sepelkyyhkyjen taivaallinen tanssinäytös

2 Kommenttia

Sisä-Savossa on viime viikkoina nähty useita todella suuria muuttolintujen keräytymiä. Etenkin kurkia ja sepelkyyhkyjä on nähty poikkeuksellisen suuria määriä, mutta myös metsähanhia ja laulujoutsenia on pysähtynyt monille alueen laajoille peltoaukeille.

Tämänkertaisen videon pääosassa ovat Rautalammin Rastunsuolla oleskellut suuri sepelkyyhkyparvi, ja niiden useampana iltana suurena muodostelmana esittämä kuviolento, joka saattoi kestää pisimmillään yli minuutin. Tuona aikana tuo ainakin sadoista yksilöistä koostunut äänetön parvi lensi taivaankannella tehden erilaisia kuvioita, kuin seuraten Jorma Uotisen kaltaisen tanssikoreografin ennalta luomaa suunnitelmaa. Vaikutelma oli todella mykistävä.

Videolla nähdään, kuinka linnut ensin nousevat hitaasti kierrellen yhä ylemmäs, minkä jälkeen ne lopuksi lentävät iltataivaalla muodostaen erilaisia jatkuvasti muuttuvia kuvioita.

Useimmilla kerroilla linnut laskeutuivat ryhmälentonsa jälkeen pellon taustalla näkyvän mäntymetsän suojaan.

Ristisorsan harvinainen vierailu Rautalammilla

Kommentoi

Tämä on lyhyt dokumentointi Pohjois-Savossa melko harvinaisesta vierailijasta, ristisorsasta (tadorna tadorna). Kuvauspaikka Toholahti, Rautalampi. Kuvausetäisyyttä veden yli oli pari sataa metriä, ilmassa kohtalaisesti lämpöväreilyä ja tuuli välillä todella navakkaa, joten kuvanlaadulla ei voi kehua. Tärkeintä oli kuitenkin saada edes jonkinlainen siedettävä dokumentti vierailusta.

Kuvaushetki (17.4.2017) olikin hyvin erikoinen ja ikimuistettava juuri kuvausolosuhteiden takia: Välillä keväinen jää jymähteli allani hyvinkin pelottavasti, välillä taas tuulenpuuskat yltyivät niin voimakkaiksi, ettei kamerani pysynyt liukkaalla jäällä paikallaan.

Kuvassa on taltioitunut täysin vahingossa jotain muutakin erikoista. Jotain jota en kuvaushetkellä edes huomannut: kaksi peräkkäin lentävää perhosta. Kysymys kuuluukin, mitä perhosia ne olivat, mistä ne tulivat ja mihin ne olivat menossa tähän aikaan vuodesta. No , se jää ikuiseksi arvoitukseksi. Lue lisää…

Kahjot palokärkikoiraat hauskuttavat hautausmaalla

Kommentoi

Palokärki (Dryocopus martius) on vuosia kärsinyt itselleen sopivien riittävän vanhojen metsien puutteesta. Aivan viime vuosina laji on kuitenkin ilahduttavasti runsastunut, ja yhä useammin sitä on tavattu taajamissa, jopa aivan suurimpien kaupunkiemme puistoissa.

Itsen olen toistaiseksi nähnyt omassa metropolissani, Suonenjoella, vain yksittäisiä lintuja. Tosin viimeisen kuluneen vuoden aikana huomattavan useita kertoja. Jopa aivan kotini läheisyydessä.  Videolla ”leikkivät” – ilmeisesti pesimäreviireistä kiistelevät – koiraat ovat kuitenkin ensimmäinen kerta, kun näen kaupungissa lintuja samalla kertaa useampia.

Kovin kaukana kodistani eivät muuten nämäkään palokärkimiekkoset olleet. Vain vajaan 500  metrin päässä linnuntietä Ollin Onnelasta.

Videolla näkyy vain pieni osan erikoisesta luontohetkestä, sillä kaiken kaikkiaan seurasin lähes tunnin niiden erikoista ja hauskaa käyttäytymistä Suonenjoen ortodoksisella hautausmaalla. Videon tunnelmaan sopien kuvauspäivä oli Kiirastorstai. Tietenkin. Mikäpä muukaan.

Palokärjet kartalla.

Hyvin harvinainen Siperian mustakaularastas Rautalammilla – Video

Kommentoi

Video mustakaularastaasta on kuvattu 3.4.2017 rautalampilaisen omakotitalon pihassa.  Lintu viihtyi pihassa kaksi päivää (3.-4.2017), minkä jälkeen se sään lämmettyä katosi. Ilmeisesti jatkaakseen keskeytynyttä paluumuuttomatkaansa.

Kyseessä on tiettävästi tämän koko maassa harvinaisen itäisen vierailijan toinen esiintyminen Pohjois-Savossa kautta aikain. Edellisen kerran laji viihtyi Kuopion Haminalahdessa keväällä 1959. (Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto :  Ruokolainen Kalle – Kauppinen Jukka (toim.), 1999).

Mustakaularastas kartalla.

Next Page »