Kategorian Laulujoutsen Arkisto

  1. Kurkien ja laulujoutsenten luomia syksyisiä äänimaisemia

    4 Kommenttia

    Suomalaisen luonnon ylivoimaisesti vaikuttavimpia äänikokemuksia tarjoavat  mielestäni suuret syksyiset kurki- ja laulujoutsenkerääntymät. Valitettavasti vain en tänä syksynä saanut kuvausreviirilläni juuri nauttia kurkien upeasti soivista konserteista, sillä syystä tai toisesta suuret kurkiparvet näyttivät ohittavan alueen pysähtymättä. Onneksi eivät kuitenkaan aivan kaikki, sillä muutamana päivänä yksi reilun sadan yksilön kokoinen lauma ruokaili linnuntietä vain muutaman kilometrin päässä kotoani. Useimmiten kurjet olivat kuitenkin aivan liian etäällä kuvaamisen kannalta, mutta eräänä iltana ne ruokailivat vain reilun sadan metrin päässä ennen lähtöään yöpymispaikalleen. Tuo lähtöhetki oli ikimuistoinen, sillä ylitseni lentävien kurkien luoma äänimaisema oli jotain, jota ei voi sanoin kuvailla.

    Pari viikkoa myöhemmin olin sateisena päivänä seuraamassa vajaan sadan laulujoutsenen rauhallisesti ruskan värittämien puiden reunustamalla suurella peltoaukealla. Suurimman osan ajasta nämäkin linnut olivat melko hiljaisia, mutta silloin tällöin – usein täysin yllättäen – osa niistä aloitti kuorokonsertin, jota suuri osa laumasta kuitenkin tyytyi seuraamaan tyynen hiljaisina sivusta.

    Kurkien konserttisali kartalla.

    Laulujoutsenten kuoro kartalla

  2. Aina ei voi auttaa vaikka kuinka haluaisi – Erilaisia lintukohtaloita viime viikoilta

    Kommentoi

    Viime viikkojen aikana olen saanut poikkeuksellisen paljon pyyntöjä auttaa pulaan joutuneita lintuja. Ensimmäinen näistä koski kolmea vielä lentokyvytöntä kalalokinpoikasta, jotka olivat pudonneet rakennuksen katolla sijainneesta pesimäpaikastaan läheisen alakoulun pihalle elokuun alussa.  Koska lukuvuoden alku oli tuolloin vain muutaman päivän päässä, lintuja ei voinut jättää koulun pihalle. Myöskään niiden palauttaminen alkuperäiselle pesäpaikalleen läheisen, käytöstä poistetun koulun tasakatolle ei tullut kysymykseen, sillä sieltä ne todennäköisesti olisivat päätyneet melko pian uudestaan naapurikoulun pihalle.

    Koska en talvisen akillesjännevammani takia voinut juurikaan juosta todennäköisesti karkuun pyrkivien lokinpoikasten perässä, pyysin apuuni kokeneen paikallisen linturengastajan, ja onnistuimmekin saamaan poikaset kiinni suuremmitta kivuitta. Poikasten rengastuksen jälkeen laitoin poikaset suureen haaviin siten, että yläpuolellamme lentäneet ja tilannetta hätääntyneinä seuranneet emot saattoivat koko ajan nähdä ne. Tämän jälkeen kannoin poikaset muutaman sadan metrin päässä olevaan lampeen emojen seuratessa tarkkaavaisina kulkuani taivaalta. Ja kävi kuten oli tarkoituskin:  Emot seurasivat perässäni lammelle, ja tilanne rauhoittui laskiessani poikaset uimaan vapaina lampeen. Tunne: Iloinen ja helpottunut.

    Kalalokinpoikasten kiinniottopaikka kartalla.

    Muutaman päivä myöhemmin hoitooni tuli siipivammainen aikuinen nuolihaukka. Kahden viikon hoitojakson, johon kuului kaksi eläinlääkärin tarkastusta sekä röntgenkuvaus, jälkeen toimitin Aamuksi nimeämäni linnun sitten Heinolan lintutarhaan jatkohoitoon. Siellä sen kuntoutuminen on eilen saamieni tietojen mukaan sujunut hyvin, ja se tultaneen aikanaan palauttamaan takaisin luontoon. Tunne: Iloinen ja hyvin tyytyväinen. (more…)

  3. Suurten lintujen luoma unohtumaton keväinen äänimaisema

    Kommentoi

    Joitakin asioita luonnossa on mahdoton kuvata sanoin: Yksi sellainen on varmasti se vaikuttava äänimaailma, joka on koettavissa sellaisilla paikoilla, joille keväisin kertyy suuri määrä paluumuutolla olevia kookkaita lintulajeja kuten kurkia, laulujoutsenia ja metsähanhia. Se on yksinkertaisesti kuultava ja ”nähtävä” itse.

    Oheisella videolla mielenkiintoisimmat tänä keväänä 2018 kuvaustilanteissa taltioimani äänet: kurki, laulujoutsen, metsähanhi ja kuovi. Videolla esiintyy myös fasaani, joka ei tietenkään ole muuttolintu, mutta jonka sattumalta kuvasin Rautalammin Rastunsuolla muiden kuvausten päätteeksi.

    Kuvauspaikat kartalla : Suonenjoki, Paaspää  ja Rautalampi, Rastunsuo

  4. Minijoutsen talven kynnyksellä – Pienikokoinen nuori laulujoutsen järven jäällä joulukuussa

    Kommentoi

    Kuukausi sitten, joulukuun alussa, sain lukijaltani ilmoituksen nuoresta hyvin pienikokoisesta laulujoutsenesta, joka oli ruokaillut emojensa ja normaalikokoisen sisarensa kanssa pienen järven rantapellolla Suonenjoen Suonteen kylällä. Koska ilmoittajalla oli aivan perusteltu epäilys pienkokoisen linnun terveydentilasta, kävin seuraavana päivänä paikalla tutkimassa tilanteen.

    Nuori harmaa laulujoutsenen oli todellakin huomattavasi sisartaan pienempi, ehkä noin reilut puolet sen koosta. Muuten lintu vaikutti terveeltä, sillä ennen siirtymistään viereisen lumipeitteisen järven jäälle pienikokoinen nuori lintu oli ruokaillut järveen rajoittuvalla pellolla eikä sen liikkumisessa tuolloin eikä myöhemminkään näkynyt mitään, mikä olisi kertonut sen olevan jollain tavoin loukkaantunut. Nuoren linnun molemmat siivetkin näyttivät toimivan normaalisti, kuten videolta selviää sen leyhytellessä näyttävästi siipiään.

    Linnun lentokyvystä en saanut kuitenkaan tuossa tilanteessa minkäänlaista varmaa todistetta. Myöskään linnusta minulle ilmoittanut ei ollut nähnyt sen lentävän.

    Seuraavana päivänä laulujoutsenperhettä ei ollut tiettävästi paikalla enää nähty, enkä ole siitä myöhemminkään saanut mitään ilmoituksia. Näin ollen uskallan toivoa joutsenperheen loppujen lopuksi pystyneen turvallisesti jatkamaan keskeytynyttä muuttomatkaansa.

    Minijoutsenen sijainti kartalla kuvaushetkellä

  5. Sateisen ja sumuisen syksyn suuria valkoposkihanhi-, kurki- ja laulujoutsenparvia

    Kommentoi
    valkoposkihanhi,ruska,syysmuutto,parvi,lentää

    Valkoposkihanhiparvi lentää syksyn ruskaa taustalla. Suonenjoki, Suontee, 2017.

    Edellisessä kesämuistelossani kuvien pääosissa olivat yksittäiset linnut. Syksyn kuvausteni kohteena olivat kuitenkin suurimaksi osaksi kuvausreviirilleni erehtyneet suurehkot lintukeräytymät.  Niitä olikin tänä syksynä kiitettävästi niin Suonenjoella kuin Rautalammilla. Rautalammin Rastunsuolla keskityin kuvaamaan syyskuun lopulla  ensin kurkia ja myöhemmin valkoposkihanhia. Suonenjoella puolestaan kuvasin lokakuun alkupuoliskolla samanaikaisesti sekä laulujoutsenia että valkoposkihanhia.

    Rastunsuon kurkikuvauksista parhaiten jäi mieleen suuren kurkiparven yhtäkkinen ja yllättävä yhteishyppy ilmaan. Yllättävintä niiden loikassa oli se, että se todellakin tapahtui ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta ja se että se oli pelkkä pomppu. Ilmaan loikanneet kurjet palasivat heti maahan lähes lähtöpaikoilleen.

    kurki,kurkiparvi,hurja hyppy

    Kurkiparvi hyppää ilmaan ja laskeutuu heti takaisin maahan.

    (more…)

  6. Laulujoutsenten näyttävä iltakonsertti kevätmyrskyssä

    Kommentoi

    Eilen kävin Rautalammin Rastunsuolla juhliakseni kahta merkittävää asiaa: Lintujen paluumuuton alkamista ja kesäaikaan siirtymistä.

    Tutkimusmatkani varsinainen tarkoitus oli kuitenkin käydä katsomassa, onnistuisinko löytämään ja kuvaamaan Rastunsuon pelloille mahdollisesti muuttomatkallaan kohti pohjoista pysähtyneitä pulmusia. Kauan minun ei niitä tarvinnutkaan etsiskellä, sillä heti saavuttuani eräälle tutulle peltoaukealle näin sen yläpuolella kaartelevan suuren, valkean, monisataisen pulmusparven.

    Siihen valitettavasti onneni sitten suurin piirtein loppuikin, sillä missään vaiheessa eivät linnut tulleet illan kuluessa niin lähelle, että olisin saanut kuvallisesti taltioitua jotain merkittävää.

    Hukkaan ei reissuni kuitenkaan mennyt, sillä paluumatkalla Suonenjoelle huomasin jo tulomatkalla eräällä toisella peltoaukiolla havaitsemani laulujoutsenparin vaihtaneen paikkaansa ja nyt lepäilevän kaikessa rauhassa lumisella pellolla hyvin lähellä tietä.

    Siis kuvaamaan! Aluksi kaikki sujuikin kuin Strömsössä, sillä linnut eivät näyttäneet välittävän lainkaan minun ja Kuvakoni Juniorini ilmestymistä niiden lähireviirille. Niinpä sain aivan rauhassa etsiä parasta mahdollista kuvakulmaa noiden kauniiden valkeiden kansallislintujemme kuvalliselle ikuistamiselle.  (more…)

  7. Pilkkasiipi, koskikara ja laulujoutsenia – Kaunis alkutalven päivä Tyyrinvirralla

    Kommentoi

    Olen nyt kahtena peräkkäisenä päivänä käynyt yrittämässä pilkkasiiven, harvinaisen pohjoisen vesilintuvieraan kuvaamista itselleni talvisin tärkeällä kuvauspaikalla Rautalammin Tyyrinvirralla. Valitettavasti minun täytyy kuitenkin rehellisesti myöntää, ettei kuvaaminen kummallakaan kerralla  ole juuri onnistunut. Jonkin verran hyvin keskinkertaista videomateriaalia olen saanut linnusta, mutta yhtään mainittavaa valokuvaa en sen sijaan ole  saanut.

    Tänään onnistuminen oli kuitenkin hyvin lähellä, sillä lintu oli kerrankin tulossa valokuvauksen kannalta riittävän lähelle. Tällöin kohtalo puuttui kuitenkin  – jälleen kerran – peliin. Tällä kerralla äänekkään joutsenparin muodossa.  Linnut nimittäin laskeutuivat kaulat pitkinä kailottaen aivan pilkkasiiven lähelle, jolloin sitä vietiin.

    Ja  ennekuin edes ehdin sivistyneesti manata joutsenet alimpaan ties minne, pilkkasiipi oli jo ehtinyt kuvausetäisyyden ulkopuolelle . Arvaapa harmittiko!

  8. Opettele tunnistamaan pikkujoutsen laulujoutsenesta – Katso video

    Kommentoi

    Upea kansallislintumme laulujoutsen ja sen pohjoinen serkku pikkujoutsen ovat hyvin samannäköisiä. Koska pikkujoutsen ei ole maassamme pesivä laji, sitä on mahdollista nähdä lähinnä vain muuttoaikoina, syksyisin ja keväisin. Silloinkin harvalukuisena ja usein muuttavien laulujoutsenten seurassa.  Niinpä sen tunnistamisessa voi lajia aikaisemmin näkemättömällä olla ymmärrettäviä vaikeuksia.

    Laulujoutsenesta pikkujoutsen on mahdollista erottaa seuraavien ulkonäköpiirteiden avulla: Kooltaan pikkujoutsen (pituus 115–127 cm) on laulujoutsenta (140–160 cm) jonkin verran pienempi ja sen kaula lyhempi.  Pikkujoutsenen silmiinpistävin tuntomerkki on kuitenkin sen nokka: Pikkujoutsenen nokan keltainen alue ei ulotu koskaan sierainten alapuolelle, eikä se ole nokan sivuilla muodoltaan kiilamainen. Näin ollen nokan kärkiosan musta alue ulottuu kokonaisuudessaan linnun sieraimien yläpuolelle, mistä syystä nokan keltainen alue on silminnähden pienempi kuin laulujoutsenella.

    Helpoimmin nämä eroavaisuudet ovat kuitenkin erotettavissa silloin, kun pikkujoutsen on laulujoutsenten seurassa. Yksinäisen pikkujoutsenen tunnistaminen saattaa joissakin tapauksissa olla aika haastavaa.

    Videollakaan nähtävä pikkujoutsen ei ollut yksin vaan useampikymmenpäisen laulujoutsenparven seurassa Suonenjoen Suonteella suurella peltoaukealla.

    Pikkujoutsenen sijainti kartalla.

  9. Rauhallisia iltatunnelmia joutsenlammella

    Kommentoi
    Laulujoutsenpari peilityynen metsälammen rannalla

    Laulujoutsenpari peilityynen metsälammen rannalla

    Kuluva kevät on kulunut suurin piirtein edelliskevään jalanjäljissä, eli olen samankin illan kuluessa vaihtanut kuvauspaikkaa – joskus useammankin kerran. Välillä silkki-uikkujen soidinmenoja ihastellen, välillä taas kaakkurilammen rauhallista elämää kauempaa tarkkaillen.

    laulujoutsen,auringonlasku

    Laulujoutsenpari auringon laskiessa tyynella metsälammella

    Yhä useampana iltana olen kuitenkin löytänyt itseni istuskelemasta erään suurehkon lammen rannalla seuraamassa lammen laulujoutsenia ja muita lintuja.

    Kuikka ja laulujoutsenpari metsälammella

    Kuikka ja laulujoutsenpari metsälammella

    En kuitenkaan ole ollut lammen ainoa tarkkailija. Lammen sammakoilla – mahdollisesti rupikonnia – oli nimittäin eräänä iltana mielestään ilmeisen mielenkiintoista tuijotettavaa. Ainakin päätellen siitä, kuinka ne mulkoilivat minua pienet pyöreä silmänsä juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella. Taustalla kuuluvalta ääninäytteeltä voit kuulla, kuinka ne vaimeasti varoittavat toisiaan kimein “varoitushuudoin” karmean Korhosen läsnäolosta.

  10. Aggressiivinen sinisorsa pelästyttää laulujoutsenen ja kanadanhanhet

    Kommentoi

    Laulujoutsenien aggressiivisuudesta muita vesilintuja kohtaan liikkuu paljon tarinoita. Pesimäreviirin läheisyydessä se toki voi käyttäytyä vihamielisesti muita lintuja kohtaan. Itselläni ei kuitenkaan ole tästä asiasta omakohtaista tietoa, sillä en ole kuvannut kuin kerran pesänsä läheisyydessä olevia joutsenia, ja silloinkin hyvin lyhyen aikaa. Kyseessä oli tuolloin harvinaisen kaularengastetun yksilön dokumentointi.

    Toisaalta olen kuvannut laulujoutsenia todella paljon muualla kuin pesäreviiriensä läheisyydessä, enkä ole koskaan nähnyt niiden osoittavan kovin suurta aggressiivisuutta muita kuin omia lajitovereitaan kohtaan.

    Tälläkään myöhään eilen illalla kuvaamallani videolla eivät laulujoutsenet osoita minkäänlaista vihamielisyyttä niin samalla paikalla ruokailevia kanadanhanhia kuin sinisorsapariakaan kohtaan.  Sen sijaan sinisorsakoiras itse on kaikkea muuta kuin rauhallinen: (more…)