Tämä siimaan sotkeutunut mustalintu pelastui – Hylätyt siimat voivat vahingoittaa vakavasti vesilintuja

2 Kommenttia

mustalintu,meriteeri

Kalastussiimassa itsensä loukannut naaras mustalintu.

Parisen viikkoa sitten suonenjokelainen ammattikalastaja Janne Kolehmainen havaitsi Iisveden selällä vedessä voimakkaasti räpiköivän erikoisen näköisen linnun, joka ei epätoivoisista yrityksistään huolimatta näyttänyt pääsevän minnekään. Niinpä Janne meni veneellään mielestään mahdollisesti loukkaantuneen linnun luo ja nosti sen veneeseen. Tällöin ilmeni, että lintu, joka myöhemmin paljastui naaraspuoliseksi mustalinnuksi, oli sotkeutunut pahasti välinpitämättömän vapaa-ajankalastajan veteen heittämään siimaan sekä toisesta jalastaan että toisesta siivestään.

Perhokalastajan veteen nakkaamaa siimaa.

Siiman takertuneesta linnusta oli selvästi nähtävissä, ettei se ollut se ollut voinut ruokailla pidempään aikaan. Lisäksi siima oli aiheuttanut verisiä hankaumia sen jalkaan. Linnun höyhenpuku oli myös pitkän hoitamattomuuden takia huonokuntoinen.

Poistettuaan siiman Janne päätti ottaa linnun hoitoonsa. Mustalinnun hoitoon kuului haavautuneen jalan puhdistaminen sekä sotkeutuneen höyhenpuvun oikominen.  Janne tarjosi mustalinnulle myös mahdollisuuden omatoimiseen kylpemiseen suuressa vesisoikossa, mihin tilaisuuteen lintu olikin innokkaasti tarttunut.

mustalintu,luonnonvaraisen linnun hoito

Kalastussiimassa itsensä loukannut mustalintu hoidettavana.

Viikon päästä löytämisestään mustalintu siirtyi minun hoitooni odottamaan eläinlääkärin hyväksyntää sen vapauttamiseksi takaisin luontoon. Jo seuraavana päivänä oma lintuharrastajataustan omaava ”henkieläinlääkärini” pääsi muilta kiireiltään tarkastamaan linnun ja mikä parasta, totesi sen parantuneen vammoistaan niin hyvin, että sen voisi todella päästää takaisin luontoon jatkamaan siiman keskeyttänyttä muuttomatkaansa.

Vapauttaminen takaisin Iisveteen tapahtuikin sitten samana iltapäivänä. Kävin kuitenkin pari päivää myöhemmin vielä varmuuden vuoksi kiikaroimassa lintua, mutta tyydytyksekseni en nähnyt siitä vilahdustakaan.

Janne vapauttaa tervehtyneen mustalinnun.

P.s. Tiesitkö, että mustalinnun entinen kansanomainen nimi oli  koiraan ulkonäköä hyvin kuvaava ”meriteeri”. Entä tiesitkö, että netissä on jo pidemmän aikaa kerätty kannattajia linnun alkuperäisen nimen palauttamiseksi: Mustalinnun nimi takaisin meriteereksi.

Tällä siiman uhriksi joutuneella mustalinnulla oli siis onnea, päinvastoin kuin vuosi sitten kesällä kiinni ottamallani laulujoutsenella, jonka surkeasta kohtalosta kerroin tuolloin blogissani.

Mitä en tuolloin kertonut, oli sen nälkiintymisen aiheuttaja, joka selvisi vasta Eviran myöhemmissä tutkimuksissa: Laulujoutsen ei ollut pitkään aikaan pystynyt lainkaan nielemään ruokaa sen kaulan ympäri kireälle kiertyneen siiman takia. Siima oli jopa niin tiukalle kiristynyt, ettei sitä voinut nähdä paljain silmin . Sen olemassaoloa ei edes eläinlääkäri huomannut, vaikka hän huolellisesti tutki sen kaulan mahdollisten murtumien varalta. En myöskään itse hoksannut siimaa , vaikka useampaan otteeseen tutkimuksen aikana pidin lintua kiinni kaulasta ja myös rauhoittelin sitä silittämällä sen kaulaa.

Noissa Eviran tutkimuksissa oli lisäksi paljastunut, ettei tuo jonkun välinpitämättämän kalastajan veteen nakkaama siima ollut ainut laulujoutsenen terveyttä uhannut asia: Sen elimistöstä oli nimittäin löytynyt huomattavasti koholla olleet lyijyarvot.  Lyijypitoisuus ei kuitenkaan ollut vielä ollut niin korkea, että se olisi välittömästi uhannut linnun henkeä.

Tämä tieto on hyvin mielenkiintoinen etenkin Suonenjoen Onkilammen aiheuttamien laulujoutsenten lyijymyrkytyskuolemien valossa. Oliko tämäkin joutsen jossain vaiheessa ehkä käynyt ruokailemassa Onkilammella, joka on vain 15 kilometrin päässä sen löytöpaikasta? Vastaus tähän kysymykseen jää valitettavasti ikuiseksi arvoitukseksi.

Edellä mainitut tapaukset eivät kuitenkaan ole valitettavasti ainoat vastaani tulleet veteen jätettyjen kalastussiimojen tai –lankojen piinaamat laulujoutsenet.  Eräs Eviraan päätynyt laulujoutsen oli esimerkiksi syönyt vedenpohjasta löytämänsä siimassa kiinni olleen lyijyisen ongenpainon ja kuollut sen aiheuttamaan lyijymyrkytykseen. Talvella 2013 Rautalammin Tyyrinvirralla näkemäni tapaus (alla videolla) on jäänyt mieleeni erityisen surullisena tapauksena, sillä sitä olisi ehkä tuolloin pystytty auttamaan, mutta valitettavasti se ehti kadota ennen kuin sain koottua porukan sen kiinniottamiseksi.

2 Comments

  1. Kalevi Rutonen

    Joku aika sitten löysin metsästä hirvimiesten metsään laittamaan siimaa takeftuneen ja kuolleen kuukkelin.

    • Olli

      Moi Kalevi! Otitko kuvan todisteeksi? Myös hirvilangathan todennäköisesti aiheuttavat enemmän lintukuolemia kuin tiedetään. Ongelmaa pahentaa se, etteivät kaikki käytä nopeasti lahoavia lankoja, kuten pitäisi. Itsekin keräsin kesällä vain muutama vuosi sitten erään metsäautotien varresta toistasataa metriä ilmassa olevaa, ihan ehjää ja lujaa lankaa, jonka täytyi olla peruja edellisen vuoden metsästyksestä. Enemmänkin lankaa olisi ollut, mutta keräsin pois vain sen pätkän, joka roikkui ilmassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.