Kategorian VIDEOT Arkisto

  1. Näe videolta kuinka harakka hautoi kiviä. Peräti kahteen eri otteeseen.

    Kommentoi

    Viime touko- ja kesäkuussa sain todistaa erään harakan todella poikkeuksellista käytöstä. Se hautoi kiviä, joita se syystä tai toisesta piti omina muninaan.  Kaiken lisäksi tämä suonenjokelaisen omakotitalon pihaharakka yritti kivien hautomista kahteen eri otteeseen. Erikoinen oli myös harakan pesä, sillä se ei ollut puuhun tai pensaaseen taidokkaasti risuista rakennettu katettu pesä, vaan pihanurmikolla ollut matala painauma, jonka pohjalla oli kiviä.

    Ensimmäisen toukokuun puolivälissä aloittamansa hautomisurakan harakka joutui kuitenkin keskeyttämään sään ensin viilennettyä ja muututtua hyvin sateiseksi. Tällöin sen aivan piharakennuksen seinustan lähellä olevan pesän peitti vesi, ja harakan oli pakko hylätä pesänsä.  Tämä olikin järkevää, sillä myöhemmin maahan satoi kaiken lisäksi muutaman sentin lumikerros. Videolla tästä todisteena kalalokki, joka jatkoi hautomistaan lumen keskellä vain parin kilometrin päässä videon harakan pesästä.

    Ensimmäisen haudonnan keskeytymisestä ei  sisukas harakka kuitenkaan lannistunut, vaan aloitti täysin yllättäen uuden hautomisyrityksen kesäkuussa pari viikkoa myöhemmin.  Samalla paikalla, samoilla kivillä kuin aiemmallakin kerralla. Vaikka tällä kertaa kylmyys ja sade eivät enää haitanneet sen yritystä, ongelmaton se ei silti nytkään ollut. Päinvastoin. Nyt harakka joutui hautomaan ilman minkäänlaista suojaa polttavalta auringonpaahteelta.

    Kaiken lisäksi ilman kumppaninsa tärkeää apua.  Harakoillahan vain naaras hautoo, kun taas koiras huolehtii sen ruokahuollosta haudonnan aikana.  Koiraan olikin nähty käyvän hautojan luona ensimmäisen haudonnan aikana toukokuussa, mutta nyt paljastui aika nopeasti, että ”emo” ilmeisesti joutui hautomaan kiviään ilman ruokaa tai edes mahdollisuutta käydä nopeasti nauttimassa juotavaa.

    Niin mielenkiintoista kuin olisi ollut seurata tätä erikoista tapahtumaan pidempäänkin, tässä tilanteessa oli vain yksi oikea ratkaisu ”hullun hautojan” terveyden takaamiseksi: pesinnän keskeyttäminen.

    Sitä ennen kuitenkin toteutettiin lyhyt ”käyttäytymistieteellinen” koe: Pesään laitettiin tavallinen kananmuna, jotta nähtäisiin, miten harakka reagoisi tähän uuteen munaansa. Söisikö se munan, vai hyväksyisikö se tämän omakseen ja hautoisi sitä kuten muitakin ”muniaan”.  Tulos: harakka hyväksyi kyselemättä munan omakseen, vaikka täysin valkoisena se oli aivan erinäköinen ja jopa suurempi kuin pesänsä muut ”munat”.

    Lähes heti tämän selvittyä ja saatuani dokumentoitua videolle kananmunan haudonnan, koe sitten lopetettiin ja pesän päälle asetettiin peltinen sanko. Nähtäväksi jää, mitä ensi kesänä tapahtuu.

  2. Harakka nautti salaa punaviiniä perhosbaarissani – Todisteena video

    2 Kommenttia

    Kesäkuun puolivälissä viime kesänä sain seurata nuoren harakan hyvin epätavallista käytöstä pihassani. Tämä nuorukainen paljastui nimittäin punaviinin ystäväksi, sillä se kävi nauttimassa perhosbaarini punaviinistä, banaanista ja hunajasta tehtyä cocktailia. Kutsumaton baarivieraani paljastui kuitenkin vasta kun se kerran sattui käymään baarissani keskellä päivää. Siihen saakka se oli ilmeisesti käynyt parin viikon ajan salaa maistelemassa perhoscocktailiani aamun varhaistuntien aikana.  Tämän se oli siis onnistunut tekemään ilman, että minulla oli mitään aavistusta, kuka oli tyhjentänyt lasisen cocktailpurkin ja jopa nakellut sitä ympäri pihaa. Jossain vaiheessa jopa pidin syyllisenä usein pihassani vierailevaa kissaa.

    Nähtyäni nuoren harakan itse teossa, päätin tietenkin yrittää dokumentoida sen erikoisen käytöksen. Suureksi harmikseni en kuitenkaan onnistunut kuvaamaan baarivierastani kuin yhden kerran. Sen tarkkasilmäinen emo näet huomasi nopeasti kiinnostukseni poikasensa puuhiin ja varoitti sitä joka kerran nähdessään pienintäkin epäilyttävää liikettä kuvausta varten pystyttämässäni piilokojussa.  Tätä en silti suuremmin murehtinut, sillä nuoren harakan terveys oli tärkeämpi kuin omat kuvaustarpeeni.  Niinpä suljin perhosbaarini melko pian tämän jälkeen avatakseni sen uudestaan vasta loppukesällä.

    Loppukesän baarini oli kuitenkin suunniteltu täysin ”harakkavapaaksi”, joten nuori harakka ei pystynyt enää jatkamaan itselleen epäterveellistä harrastustaan. Halua siihen siltä ei kuitenkaan ilmeisesti olisi puuttunut, sillä löysin syrjään nostamani tyhjän baaripurkkini pari kertaan aivan eri paikasta kuin, mihin olin sen jättänyt.

  3. Elämäni surullisin päivä luonnossa – Kaksi lyijymyrkytyksen uhria lisää Onkilammella

    2 Kommenttia

    Edellisessä artikkelissanihan kerroin runon keinoin petollisen idyllisellä Suonenjoen Onkilammella nukkuneesta laulujoutsenesta.  Tällä kertaa kerron puolestaan kahden lyhyen videon avustuksella vain kaksi päivää aiemmin Onkilammella sattuneista tapahtumista, jotka olivat surullinen päätepiste kahden muun laulujoutsenen, emon ja sen poikasen, elämälle.

    Kaikki sai kuitenkin alkunsa jo muutama päivä aiemmin, jolloin sain huolestuneen ulkoilijan ilmoituksen useammasta Onkilammelle ilmestyneestä laulujoutsenesta. Suurimman osan kesää ja koko syksynhän lampi oli ollut joutsenista tyhjä. Onneksi.

    Onkilammen kolme lyijymyrkytyksestä kärsivää laulujoutsenta.

    Ehdittyäni paikalle  seuraavana päivänä joutsenia paljastui olevan neljä, kolme aikuista ja yksi nuori harmaa lintu. Aluksi en huomannut yhdessäkään linnuista selvästi lyijymyrkytykseen viittaavaa käytöstä. Niinpä konsultoimani eläinlääkäri neuvoi minua oireiden epämääräisyyden takia odottamaan muutaman päivän ennen mahdollisia radikaaleja toimenpiteitä. Seuraavina päivinä tilanne muuttuikin, jopa yllättävän nopeasti, ja kolmella linnuista ilmeni yhä lisääntyvä määrä erilaisia lyijymyrkytyksestä kertovia oireita, osin hyvin näkyviä ja voimakkaita.  Useimmat niistä hyvinkin tuttuja Onkilammen aiemmin tapauksien perusteella. Niinpä tein päätöksen yrittää ottaa niistä mahdollisimman monta kiinni elävinä heti tilaisuuden siihen auetessa. (more…)

  4. Olkinen kekripukki palaa Tervossa 2020 – Nopeutettu hyperlapse video

    Kommentoi

    Lokakuun 30. päivänä Tervon Haapamäen kylän suurella peltoaukealla poltettiin jo kolmannen kerran alkavan kekrin ajan kunniaksi suuri viisi metriä korkea olkipukki. Aiemmin en ollut nähnyt yhtään kekripukin polttoa, mutta tällä kertaa en voinut voittaa kiusausta, sillä polttaminen tapahtui ”lähes nurkan takana” eli vain noin 40 kilometrin päässä Suonenjoelta.  Lisäksi tiesin, etten tänäkään vuonna pääsisi todistamaan kotikaupunkini Kajaanin vastaavaa tilaisuutta päivää myöhemmin.

    Suuren olkipukin palaminen kesti todellisuudessa lähes puoli tuntia, mutta oheisella nopeutetulla hyperlapse-videolla näet koko tapahtuman alusta sen dramaattiseen loppuun vain puolessatoista minuutissa.  Myös videon taustaäänet on taltioitu tapahtuman aikana.

    Yleisöä kohtuullisen syrjäiselle paikalle oli kertynyt yllättävän paljon – useita satoja – mikä toi tähän keskellä lokakuista pimeyttä järjestettyyn tapahtumaan todellista kansanjuhlan tuntua. Mikä sen parempaa, sillä onhan kekri osan lähes unohdettua suomalaista kansanhistoriaa.  Lämmin kiitos onnistuneen tapahtuman järjestäjille!

  5. Häirikkömetson siirto poliisin pyynnöstä -Tehtävä suoritettu

    Kommentoi

    Suonenjoen “hullu” metso 2020.

    Sain 24.5. paikalliselta poliisilta pyynnön siirtää Suonenjoella jo useamman viikon eräällä kesämökkityömaalla häiriköineen ja jopa pariin otteeseen hyvin aggressiivisesti käyttäytyneen ukkometson jonnekin,  jossa siitä ei olisi vaaraa ihmisille ja jossa se voisi rauhallisemmissa merkeissä jatkaa omaa luontaista metson elämäänsä.  Lupasin soittajalle käydä paikan päällä tutkimassa tilannetta ja päättäväni linnun mahdollisesta siirrosta sen jälkeen.

    Niinpä sitten suunnistin illan korvassa paikan päälle, eikä aikaakaan kun metso tuli tervehtimään minua.  Minun onnekseni se oli tulohetkelläni ilmeisesti ollut lepäämässä mökin pihatien viereisessä pienessä kuusikossa, joka oli eristetty pihasta matalalla verkkoaidalla. Niinpä se tyytyikin aluksi esittelemään itseään aidan takana ja lennähti tielle vasta, kun olin jo lyhyen vierailuni päätteeksi poistumassa paikalta.

     

    (more…)

  6. Näe ja kuule keskustelutuokio lumisessa metsässä kuukkeliystävieni kanssa

    Kommentoi

    Tällä reilu viikko sitten kuvaamallani videolla nähdään kaksi neljästä kuvaushetkellä seurassani olleesta kuukkelista. Olen seurannut tämän syrjäisen metsäalueen kuukkeleiden elämää vuodesta 2011 lähtien, ja onnistunut saavuttamaan niiden luottamuksen siinä määrin, että usein kestää vain joitakin minuuttia siihen, kun ne tulevat katsomaan, mitä hyvää olen niille sillä kertaa tuonut.

    Ehkäpä ne viisaina varislintuina ovat ymmärtäneet sen, etten jätä niille mitään syötävää poistuttuani paikalta. Tämän teen niiden oman turvallisuuden takia.

    Ohjeen toimia näin antoi aikoinaan minulle tunnetuin kuukkelien kuvaajamme ja niiden suojelija Hannu Siitonen, jolta kyselin neuvoja kuukkelien kuvaukseen. Tällöin hän muun muassa varoitteli minua olemaan perustamatta pysyvää ruokintapistettä, sillä sellainen usein koituu kuukkelien tuhoksi. Niiden viholliset, etenkin kana- ja varpushaukat, saattavat nimittäin hänen mukaansa oppia yllättävän nopeasti käyttämään ruokintapistettä omaksi hyödykseen. (more…)

  7. Opi tunnistamaan harvinainen valkopäätiainen videon ja kuvien avulla

    Kommentoi

    Videon harvinainen valkopäätiainen (Cyanistes cyanus) vieraili viime vuoden marraskuun lopulla muutaman päivän ajan Tervon Talluskylässä Pohjois-Savossa.  Tämä kotoisen sinitiaisemme kalvakan kaunis serkku muistuttaa melkoisesti sinitiaista, mutta se on silti helposti erotettavissa sukulaisestaan.

    valkopäätiainen,cyanistes cyanus,azure tit,lasurmeise

    Valkopäätiainen ja sinitiainen.

    Valkopäätiaisen pää, posket ja koko alapuoli ovat lähes puhtaan valkoiset. Samoin sen siivessä on selvästi havaittava valkea siipijuova, ja sen levitetty pyrstö on laidoiltaan leveälti valkoinen. Päältä valkopäätiainen on pääosin tyylikkään sininen tai harmaansininen. (more…)

  8. Lyijymyrkytykseen kuolevan laulujoutsenen viimeinen elinviikko videolla

    Kommentoi

    Oheisella videolla on kuvattuna aikuisen laulujoutsenen viimeinen dramaattinen elinviikko huhtikuussa 2019. Tapahtumapaikka on Suonenjoen Lintharjulla sijaitseva Onkilampi, joka oli aiemmin ollut vuosikymmenien ajan ampumaratakäytössä. Videon laulujoutsen on jo kolmas Eviran tutkimusten vahvistama lammen lyijyhaulien aiheuttama laulujoutsenen lyijymyrkytystapaus. Aikaisemmat vahvistetut lyijymyrkytykset ovat vuosilta 2015 ja 2016.

    Kun keväällä aloitin juuri lammelle saapuneen parin elämän dokumentoinnin videolle, minulla ei ollut tietenkään mitään varmaa tietoa, mitä juuri näille kahdelle joutsenelle voisi tapahtua. Kun ensimmäiset mahdollisen lyijymyrkytyksen oireet – jotka pystyin tunnistamaan vuoden 2016 tapauksen perusteella – sitten hyvin nopeasti ilmestyivät, halusin tehdä kaikkeni, että saisin tapauksen dokumentoitua niin hyvin, ettei lammen lyijyn vaikutuksista joutseniin jäisi mitään epäselvyyttä. Näin lammen kunnostustarve ehkä lopulta myönnettäisiin.

    Näin surullista tapahtumien kulkua en tietenkään olisi koskaan halunnut joutua kuvaamaan, mutta toisaalta olin jo aikaisempien vastaavien tapausten jälkeen päättänyt, että seuraisin kaikkia lammelle saapuvia joutsenia niiden paikalle tulosta lähtien, voidakseni mahdollisesti kuvin todistaa lammen nykyisen tilanteen.

    Lyijymyrkytykseen sairastuneen joutsenen kannalta oli myös hyvin surullista se, etten voinut – kuten videolla nähtävistä päivämääristä voi päätellä – lainkaan käydä lammella kolmena sen kuolemaa edeltävänä päivänä. Jos olisin voinut niin tehdä, olisin varmaankin silloin voinut saada lopullisen varmuuden sen sairastumisesta. (more…)

  9. Päättele itse onko tämän videon erikoinen lintu erittäin harvinainen hietakurki, kurki vai niiden risteymä

    Kommentoi

    Toukokuun 12. päivä sain tiedon Rautalammilla jo useina päivinä nähdystä erikoisen näköisestä kurjesta, jota siinä vaiheessa kuulemma pidettiin pohjoisamerikkalaisena hietakurkena etenkin sen takia, että sen päästä ja kokonaan vaaleasta kaulasta puuttui lähes kokonaan omalle kurjellemme tyypillinen musta väritys. Lisäksi sen pään koko etuosa otsasta ylös päälaelle oli punainen, eikä siinä ollut lainkaan höyheniä  (vrt.  wikipedia: hietakurki  sandhill crane).

    Koska tällä linnulla ei kuitenkaan ollut hietakurjelle lajityypillistä mustaa nokkaa , vaan sen nokka oli kotoisen kurkemme lailla keltainen, on kuitenkin  ilmeistä, ettei kyseessä ole ainakaan puhdasverinen hietakurki. (more…)

  10. Näe kuinka kevään toinen luminen takatalvi koetteli juuri palanneita muuttolintuja

    Kommentoi

    Enpä olisi kuukausi sitten vielä uskonut, että voisin toisen kerran saman kevään aikana todistaa muuttolintujen elämää äkillisen takatalven keskellä. Näin kuitenkin kävi keskisessä Suomessa viime huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin jo pidemmän aikaa vallinnut todella lämmin kevät vaihtui yhdessä yössä koleaksi talveksi. Samalla jo lumeton maisema sai jälleen paksun lumipeitteen.

    Edellinen, huhtikuun toisella viikolla alueen yli vyörynyt takatalvi ei tiettävästi aiheuttanut juurikaan lintukuolemia, mutta tällä kertaa tilanne oli toinen. Nyt juuri takatalvea edeltävällä viikolla alueelle oli nimittäin saapunut merkittävä määrä uusia muuttolintulajeja, joista etenkin pienet hyönteissyöjät olivat todella hätää kärsimässä, sillä luminen ja osin jäätynytkin maa vaikeutti niiden ravinnonhankintaa huomattavasti, osalle teki sen jopa mahdottomaksi.

    Tänne juuri ennen takatalvea ehtineille pienille hyönteissyöjille tilanne oli katastrofaalinen sen takia, että monet niistä olivat ehtineet muuttomatkallaan kuluttaa suurimman osan, ellei kaiken, ihonsa alle muuttoa varten varastoimastaan rasvasta. Tilanteen vakavuus valkeni minulle itseni viimeistään siinä vaiheessa, kun sain paikallislehtemme luontopalstani lukijoilta useita ilmoituksia useista kuolleina löytyneistä linnuista, joista suurin osa punarintoja ja kivitaskuja. (more…)