Kategorian Kuukkeli Arkisto

  1. Näe ja kuule keskustelutuokio lumisessa metsässä kuukkeliystävieni kanssa

    Kommentoi

    Tällä reilu viikko sitten kuvaamallani videolla nähdään kaksi neljästä kuvaushetkellä seurassani olleesta kuukkelista. Olen seurannut tämän syrjäisen metsäalueen kuukkeleiden elämää vuodesta 2011 lähtien, ja onnistunut saavuttamaan niiden luottamuksen siinä määrin, että usein kestää vain joitakin minuuttia siihen, kun ne tulevat katsomaan, mitä hyvää olen niille sillä kertaa tuonut.

    Ehkäpä ne viisaina varislintuina ovat ymmärtäneet sen, etten jätä niille mitään syötävää poistuttuani paikalta. Tämän teen niiden oman turvallisuuden takia.

    Ohjeen toimia näin antoi aikoinaan minulle tunnetuin kuukkelien kuvaajamme ja niiden suojelija Hannu Siitonen, jolta kyselin neuvoja kuukkelien kuvaukseen. Tällöin hän muun muassa varoitteli minua olemaan perustamatta pysyvää ruokintapistettä, sillä sellainen usein koituu kuukkelien tuhoksi. Niiden viholliset, etenkin kana- ja varpushaukat, saattavat nimittäin hänen mukaansa oppia yllättävän nopeasti käyttämään ruokintapistettä omaksi hyödykseen. (more…)

  2. Videodokumentti hömötiaisen aggressiivisesta käytöksestä pehmolelua kohtaan

    Kommentoi

    Kun parisen viikkoa sitten vein kollegaltani Elsa Kuittiselta lahjaksi saamani värikkään pehmokuukkelin ”omaan” kuukkelimetsääni, en voinut mitenkään aavistaa, mitä saisin teon seurauksena nähdä.

    Alkuperäinen ajatuksenihan keinokuukkelin metsään viennissä oli nähdä ja kuvata se, miten lajitoveriensa katoamisen jälkeen yksin jäänyt kuukkeli suhtautuisi vain hämärästi itseään muistuttavaan pehmoleluun.  Voisiko kuukkelin käytöksessä havaita jotain, josta voisi päätellä tuon älykkään varislinnun tunnistavan värikkäässä lelulinnussa jotain tuttua?  Käyttäytyisikö kuukkelini sitä kohtaan vihamielisesti, vai eikö se välittäisi siitä lainkaan?

    Näihin kysymyksiin sain vastauksen melko nopeasti: Aluksi kuukkeli vierasti selvästi outoa vierasta; pudottipa se sen kerran jopa oksalta syöksähtäessään itse ruokailemaan. Tosin pehmokuukkelin putoaminen oli käsittääkseni kelo-oksan tärähtämisen aiheuttama vahinko, ei kuukkelin tarkoituksellinen hyökkäys. Kolmantena kuvauspäivänä kuukkeli ei enää sitten noteerannut tekokuukkelin läsnäoloa millään tavalla. (more…)

  3. Hiljenevän kuukkelimetsäni värikäs vieras

    Kommentoi

    Olen nyt parin viikon ajan käynyt lähes päivittäin käynyt kuukkelimetsässäni. Surullisin mielin: Kun vuosia sitten aloitin kuvaukset tällä samalla paikalla, peräti viisi kuukkelia kävi nauttimamassa niille tuomistani herkuista. Noiden iloisten sielunystävieni kohtaamisista on minulle jäänytkin monta lämmintä muistoa. Parhaimpia hetkiä olivat ne, kun jotkut ystävistäni – usein paljon kuvaamani Tähtiotsa – intoutuivat puun oksalla istuen kertomaan minulle kujertaen elämäntarinoitaan.

    Onnea ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä seuraavina vuosina kuukkelieni määrä tipahti ensin neljään, sitten kolmeen. Tuossa vaiheessa katosi suureksi surukseni myös ystäväni Tähtiotsa, jota olin kuvannut neljänä edellisenä vuonna. Tämän jälkeen meni vain vuosi siihen, että lintuja oli jäljellä vain kolme. Viime syksynä niitä oli kuitenkin enää kaksi, ja nyt joulun jälkeen yksi.

    Se, mitä yksin jääneen kuukkelin kumppaneille oli tapahtunut, on arvoitus, mutta jotain pelottavaa sen on täytynyt olla, sillä aluksi se suhtautui minuun hyvin pelokkaasti. Niinpä minulta meni lähes viikko sen luottamuksen voittamiseen. Nyt se on kuitenkin alkanut kertoilemaan minulle tarinoita, ja lepäilipä se kerran jo pitkän tovin täysin näkyvillä muutaman metrin korkeudella läheisen männyn oksalla.

    Liekö syynä ollut myötätuntoni linnun yksinäisyyttä kohtaan vai vain vilkas mielikuvitukseni, mutta pari päivää sitten sain ajatuksen katsoa, miten yksinäinen ystäväni suhtautuisi vastikään kollegaltani lahjaksi saamaani kuukkelien kaupallisen alalajin värikkääseen yksilöön (Perisoreus infaustus vivantti).

    Toistaiseksi – kuten videoltakin tulee ilmi – kahden sukulaisen kohtaaminen ei ole sujunut mutkattomasti. Ehkäpä kuukkelini kokee vieraan kilpailijakseen? Muut metsän asukkaat sen sijaan eivät juuri ole siitä juurikaan välittäneet, vaikka ovatkin pitäneet siihen selvän hajuraon.

  4. Naavojen paluu ilahduttaa töyhtötiaisia, korpimetsän punkkareita

    Kommentoi
    Töyhtötiainen naavametsässä

    Töyhtötiainen naavametsässä

    Muistan päivän kuin eilisen: Toistakymmentä vuotta sitten huomasin erään syrjäisen metsäautotien reunassa kuusia, joiden oksista roikkui tutunnäköisiä pieniä partoja. ”Naavaa!”, totesin hämmästyneenä. Ei sen takia, ettenkö olisi aiemmin koskaan nähnyt tuota koskemattomille korpimetsille tyypillistä näkyä. Ei, vaan sen takia, että yht’äkkiä tajusin, etten ollut nähnyt vastaavaa määrää ja vastaavankokoisia naavakasvustoja sitten lapsuuteni Kuhmon erämaissa.

    Toki olin naavat tuolloin hyvin tietoinen siihen aikaan Kuolan teollisuuden päästöjen aiheuttamien happosateiden aiheuttamasta naavakadosta, mutta asia ei ollut koskaan koskettanut minua tunteiden tasolla. Vasta nähdessäni uudelleen tuon lapsuudestani niin tutun karvaisen jäkälän ymmärsin omakohtaisesti, mitä luonnossamme oli siinä välissä tapahtunut. (more…)

  5. Kuuntele kuinka Kainuun maakuntalintu kuukkeli tarinoi Savossa

    Kommentoi
    Pakkasen pörhistämä kuukkeli

    Pakkasen pörhistämä kuukkeli

    “Lyhyestä virsi kaunis”. Ainakin tällä kertaa on paras antaa kuukkelin kertoa, mitä hänelle on mielessään. Paljon kuitenkin sillä tuntui olevansa mielensä päällä, kuten äänitteeltä hyvin selviää. Kuukkelin ryhtyessä oksalla tyynenä istuessaan tarinoimaan minulle omasta elämästään, se oli reilun kahden metrin päässä minusta.

    Vaikkei tämä ollut todellakaan ensimmäinen kerta, kun sain tilaisuuden ihmetellä kuukkelin sujuvaa selvitystä omasta elämästään, opin sen äänestä aivan uuden piirteen, jonka toivottavasti sinäkin kuulet äänitteeltä: Kujertavien äänisarjojen välissä kuulu useammassa paikassa lyhyt “outo” äänisarja (esim. sekuntien 1 ja 7 kohdalla). Se syntyy kuukkelien raottaessa ja jälleen sulkiessa nokkansa hyvin nopeasti useita kertoja peräkkäin.

    Sydäntälämmittävä tarinatuokio kesti reilun minuutin, josta sain talteen noin 40 sekuntia.

     

  6. Kuukkelin lähikuvia ja vienoa jutustelua

    Kommentoi
    Kuukkeli naavaisella oksalla

    Kuukkeli naavaisella oksalla

    Olen käynyt kuukkelieni luona nyt lähes joka päivä. Kovin suurta valokuvauksen juhlaa ei noista käynneistä ole kuitenkaan muodostunut, sillä päivät ovat olleet ajankohdalle kovin tyypillisiä: Valoa ei ole ollut kuin nimeksi, ja nyt kahtena viime päivänä on lisäksi satanut tihkua.

    Kuuntele kuinka kuukkeli juttelee minulle!

    Niinpä kuvaamisesta ei ole tullut juuri mitään, mistä hyvänä esimerkkinä eilinen päivä, jolloin en edes yrittänyt ottaa yhtään kuvaa. Suurta murhetta en kuitenkaan suostu asiasta kantamaan, sillä minulla on toki kuukkeliarkistossani jo entuudestaan aivan kohtuullinen kuvakokoelma kuvia suosikkilinnustani.

    Nyt käyntien pääasiallinen tarkoitus onkin ollut vahvistaa lintujen luottamusta minuun, jotta voisin myöhemmin yrittää saada joitakin niistä kuvista, joiden ottamista olen jo pitkän aikaa etukäteen suunnitellut.

    Huom! Et tietenkään voi olla huomaatta kuukkelia yllä olevassa kuvassa, mutta ei siinä kaikki. Jos katsot oikein tarkasti, saatat nähdä siinä myös toisen mutta hyvin pienen mutta kuukkelille kiusallisen eläimen.

    kuukkeli,lähikuvassa

    Kuukkeli lähikuvassa

  7. Sadepäivien kuukkelikuvia

    Kommentoi
    Kuukkeliystäväni kuusen oksalla.

    Kuukkeliystäväni kuusen oksalla.

    Nyt kun olen kahden vuoden tauon jälkeen saanut jälleen yhteyden kuukkeleihini – uskallan kutsua niitä näin, sillä esiintymispaikkansa perusteella nyt kuvaamieni kolmen linnun täytyy olla ainakin osin samoja kuin ne , joita kuvasin etenkin syksyinä 2011-2012 – olen käynyt tapaamassa niitä niin usein kuin mahdollista.

    Valitettavasti vain viime päivien säät eivät ole suosineet kuvaamista, joten kuvien kokonaismäärä on jäänyt todella pieneksi. Edes jossain määrin onnistuneiden kuvien määrä on vielä sitäkin pienempi ja laskettavissa yhden käden sormin. (more…)

  8. Treffeillä kuukkelien kanssa – Ystäväni Tähtiotsa puuttui

    Kommentoi

    Kävin tänään vanhalla kuukkelipaikallani, jonne olin pari päivää aikaisemmin vienyt pienen siivun aitoa sian ihraa. Kovin suurin odotuksin en paikalle mennyt, sille viime talvena en nähnyt siellä yhtään kuukkelin kuukkelia.

    Niinpä voitte kuvitella iloni, kun nuo oman kotimaakuntani Kainuun maakuntalinnut olivat tänään minua kuin odottamassa. Ne nimittäin ilmestyivät kuvauspaikalle lähes heti sinne saavuttuani, ja olivat seuranani useita kertoja niinä parina tuntina, jolloin valoa oli riittävästi kuvaamiseen.

    Jälleennäkemisen riemuani kuitenkin pimensi synkkä varjo: Kolmen paikalla käyneen linnun joukossa ei ollut vanha ystäväni Tähtiotsa, jota olin useampana vuonna useasti kuvannut. (more…)

  9. Terveisiä kuukkeleilta – Katso video niiden ruokailusta.

    Kommentoi

    Syksyn kuluessa olen käynyt useita kertoja käynyt etsimässä kuukkeleita vanhalta kuvauspaikaltani. Ensimmäisillä kerroilla en nähnyt edes oranssia vilahdusta noista vekkuleista linnuista, mutta nyt olen tavoittanut ne jo kahdesti.

    Ainakaan toistaiseksi en ole kuitenkaan onnistunut niitä juuri kuvaamaan. Onneksi kuukkelit ovat olleet siinä määrin kiinnostuneita niille tarjoamistani eväistä – kuten videolta selviää –  että olen luottavainen sen suhteen, että saan joitakin aivan uudenlaisia kuvia aikaiseksi.

    Kaikki on kuitenkin jälleen kerran suurelta osin kiinni säistä, sillä valitettavasti ne päivät, jolloin minulla olisi ollut mahdollista käydä kuukkeleita tapaamassa, ovat toistaiseksi olleet hyvin harmaita.

  10. Tämän miehen 40 vuotta vanha päätös on vähintäänkin peukuttamisen arvoinen.

    1 Kommentti
    Kuukkeli Tähtiotsa ihmettelee maailman menoa jäkälän peittämällä oksalla.

    Kuukkeli Tähtiotsa ihmettelee maailman menoa jäkälän peittämällä oksalla.

    Olipa hieno ja mieleenpainuva kokemus: Lähes kasikymppinen lukijani viuhtoi edelläni kuusikossa sen, minkä käsittämättömän vetreistä sääristään lähti.

    Kerran hän jopa kääntyi ympäri ja kysyi huolestuneen näköisenä, jaksoinko pysytellä hänen vanavedessään.

    Syy, miksi olimme lähteneet liikkeelle, oli hänen lupauksensa viedä minut itselleni aivan uuteen kuukkelipaikkaan.

    Reilun tunnin kestäneen yhteisen metsäretkemme aikana hän kertoi minulle avoimesti monia mielenkiintoisia asioita omasta elämästään.

    Kuunnellessani hänen elämäntarinaansa minulle tuli hyvin selvä kuva siitä, kuinka tärkeä asia luonto ja etenkin linnut hänelle nyt ja aina olivat olleet. (more…)