Kategorian Harmaasieppo Arkisto

  1. Harmaasieppojen pesä kukka-amppelissa – Harvinainen tilannekuva 74

    1 Kommentti
    harmaasieppo, spotted flycatcher, gobemouche gris, muscicapa striata, grå flugsnappare, grauschnäpper

    Harmaasieppo ruokkii poikasiaan kukka-amppelissa.

    ”Voiko lintu tehdä pesänsä kukka-amppelia kauniimpaan paikkaan? Vesantolainen harmaasieppoperhe ainakin arvosti kaunista elinympäristöä ja päätti kasvattaa poikueensa kylän palvelukeskuksen sisäpihalle johtavan oven vieressä roikkuvassa kauniissa amppelissa.

    Jos oli kukista jo itsessään iloa laitoksen pirteille vanhuksille, niin luonnon seuraamisen riemua lisäsi pienen lintuperheen elämän tarkkailu vielä entuudestaan.

    Tätä luonnon omaa tosi-tv:tä saattoi näet seurata lintuja häiritsemättä aivan vierestä, ikkunan takaa.”

    Yllä oleva tekstin kirjoitin kesällä 2005 vierailtuani vesantolaisessa vanhusten palvelulaitoksessa.

    Tuo lyhyt vierailu teki minuun hyvin syvän vaikutuksen, sillä ensimmäistä kertaa sain omin silmin todistaa sitä, kuinka suuri merkitys luonnon päivittäisellä seuraamisella on monille, etenkin iäkkäämmille maaseudun asukkaille.

    Oli todella hyvin sydäntä sulattavaa nähdä, kuinka kaksi senioria, toinen heistä pyörötuolissa, seurasi tarkkaavaisesti lintujen elämää aivan niiden pesän takana olevan ikkunan lävitse. Eivätkä he laitoksen henkilökunnan kertoman perusteella suinkaan olleet ainoat, jotka näin päivittäin tekivät.

    Palvelukeskuksen asukkaat olivat elävä esimerkki siitä, minkä olin itse ymmärtänyt vasta vuosien saatossa saamieni satojen lukijakommenttien kautta ja jota monen vain asutuskeskuksissa elämänsä viettäneen on varmaankin vaikea ymmärtää:

    Lukemattomille maaseudulla asuville heidän omien pihojensa siivekkäiden elämän seuraaminen on todella merkityksellinen ja paljon iloa tuova osa heidän jokapäiväistä elämäänsä.

    Näin on etenkin talvella, jolloin pohjoinen luontomme on muuten niin kovin hiljainen.

  2. Uusi ihana puputyttöni – Metsäjänis varasti mielenkiintoni.

    Kommentoi Harmaasieppo metallitelineellä.

    Eilen illalla suunnistin jälleen kerran Suonenjoen METLA:lle.

    Toiveenani oli saada uudelleen kuvattua laitoksen kentällä olevien metallirakenteiden päällä hyppeleviä harmaasieppoja. Tiesin niitä siellä todella olevan, koska olin jo saanut yhden niistä kuvattua kaksi iltaa aiemmin.

    Tosin eivät minua pelkät harmaasiepot niin kovasti kiinnostaneet, vaan mahdollisuus saada kuvattua niitä metallisten putkien muodostamien symmetristen kuvioiden sisällä.

    Se oli siis tarkoitus.

    Kaiken huomioni vei kuitenkin vain muutaman metrin päässä erilaisia ilta-askareitaan suorittava nuori metsäjänis.

    Niin oli tuttua sen minua kohtaan osoittama luottavainen käytös, että minun oli pakko kysyä itseltäni, olisiko se tavannut läpi koko toissa kesän kuvaamani metsäjäniksen.

    Jos niin oli käynyt, niin varmaan tuo silloinen puputyttöni oli sille kertonut pitkästä suhteestamme ja siitä, kuinka vaaraton minä ja kuvakonini ovat.

    Näin ainakin haluan uskoa. Etkö sinäkin? (more…)

  3. Valittuja paloja kevään lintumaailmasta: Leppälintu, pensastasku, tylli, pikkutylli, haarapääsky, harmaasieppo, suokukko ja keltasirkku.

    Kommentoi
    Harmaasieppo männyssä

    Harmaasieppo männyssä

    Luonnossa tapahtuu juuri nyt mitä ihmeellisimpiä asioita, niistä ehkä myöhemmin.

    Nyt lyhyesti kaiken kiireen keskeltä tarkoituksellisesti toisistaan poikkeavia tuoreita kuvia, joista näkyy selkeästi tärkein tapahtunut muutos:

    Hyönteissyöjät ovat palanneet.

    Mikä itsestäni hauskaa, muttei merkityksellistä, on se, että kuvien harmaasieppo ja pensastasku ovat lähes ensimmäisiä Pohjois-Savossa havaittuja yksilöitä. (more…)

  4. Lintu kylpee – Kuvissa 20 kylpevää lintulajia.

    Kommentoi
    Kalatiira kylpee. Common tern having a bath.

    Kalatiira kylpee.

    Sateisen sään kunniaksi esittelen jo muutaman vuoden ajan keräämiäni kuvia kylpevistä linnuista.

    Valitsin näytettäviksi kuvia 20 eri lajista. Kuvat ovat periaatteessa samanlaisesta tilanteesta, mutta valitsin näytettäviksi kuvia, jotka ovat keskenään melko erilaisia. Näin voit kokonaisuuden perusteella saada paremman kuvan siitä , mitä linnun kylpiessä tapahtuu.

    Artikkelissa kuvatut lajit ovat: Kuvatut lajit ovat: Harmaasieppo, Kalatiira, Keltasirkku, Keltavästäräkki, Kuovi, Lapinsirri, Leppälintu, Liro, Naurulokki, Pajulintu, Peippo, Pikkutylli, Pikkuvarpunen, Rantasipi, Sinisorsa, Sinitiainen, Taivaanvuohi, Talitiainen, Vihervarpunen, Västäräkki

    Toisaalta jos haluat kokea samat tunteet, jotka minä koin kuvatessani nämä linnut, voit tehdä sen hyvin helposti: Klikkaa tästä, ennen kuin katsot kuvat, niin saat kuulla M. A. Nummisen sattuvan kuvauksen lintukuvaajasta tirkistelemässä kylpevää tipua.

    Suurin osa linnuista on kuvattu luonnossa. Vain muutama kuva on kuvattu oman puutarhani linnuille tarkoitetulta vesialtaalta. Kaikki kuvat sataprosenttisen suomalaisia lähikuvia. Kaikki linnut on kuvattu alle 5 km:n säteellä kodistani. (more…)

  5. Räkättirastaan rivitalo ja muita outoja lintujen pesäpaikkoja

    3 Kommenttia
    Räkattirastaiden rakentama Suomen suurin rivitalopesä.

    Räkattirastaiden rakentama Suomen suurin rivitalopesä.

    Vuosien mittaan lukijani ovat ilmoittaneet minulle mitä kummallisimmista lintujen pesäpaikoista.

    Kaikkein erikoisin on toistaiseksi ollut Rautalammilla pesineen räkättirastasparin rakentama jättikokoinen pesä, joka oli ainakin vielä tuolloin ainutlaatuinen Suomessa.

    Linnut tekivät siis ainakin Suomen ennätyksen, mutta on mahdollista, että kyseessä oli jopa maailmanennätys.

    Räkättirastaat rakensivat rivitalon

    Kaikkein oudoin niistä on toistaiseksi ollut Rautalammilta kesällä 2004 löytynyt räkättirastaan pesä, jonka rastaspariskunta oli rakentanut edellisenä syksynä saunan taakse suojaan nostettujen veneentuhtojen päälle.

    Pesä koostui viidestä toisissaan kiinni olevasta pesämaljasta, joissa yhdessä oli viisi munaa.

    Löytymisensä jälkeen pesä oli varovasti nostettu seinällä ylempänä olevien airojen päälle. Siirrossa osa viiden kupin muodostamasta ketjusta lievästi vaurioitui, mutta kaksi kupeista jäi priimakuntoon. Siirrosta eivät linnut olleet moksiskaan, vaan tilanteen rauhoituttua naaras jatkoi hautomistaan, ja pesästä varttui neljä virkkua poikasta.

    Tiettävästi kyseessä oli hyvin harvinainen ilmiö, sillä niin BirdLife Suomessa kuin rengastustoimistossakaan ei oltu tuolloin törmätty vastaavaan. Myöskään tuhansia räkättirastaita rengastanut ja niistä tuolloin tieteellistä tutkimusta tehnyt Hannu Tammelin Karkkilasta ei ollut koskaan kuullut vastaavanlaisesta pesästä. Ilmiön syyksi hän epäili, että alustarakenteen geometrinen samanlaisuus oli laukaissut pesänrakennusvietin yhä uudelleen ja uudelleen, ja siksi lintu ei osannut lopettaa ajoissa.

    P.s. Ratkaisemattomaksi arvoitukseksi on toistaiseksi jäänyt, oliko räkättien rakentama pesä lajissaan peräti maailmanennätys.

    P.s.2. Rastaiden oudosta pesästä oli v. 2004 Suomen Luonnossa lyhyt kirjoittamani selostus.

    Harmaasieppo pesi vanhainkodin kukka-amppelissa

    Harmaasieppo pesiminen parvekkeen kukkaruukussa ei ole mitenkään tavatonta, mutta Vesannolla vanhainkodin kukka-amppelissa kesällä 2005 pesinyt harmaasieppo on jäänyt mieleeni sen suuren mielenkiinnon takia, jota linnun pesintä herätti vanhusten keskuudessa. Kuvaushetkelläkin lintuperheen touhuja tarkkaili ikkunan takaa kaksi rullatuolissa istuvaa seniorikansalaista. Todella hellyttävä näky!

    Harmaasiepon pesä kukkaruukussa.

    Harmaasieppo pesii kukkaruukussa.

    Harmaasieppo saattaa pesiä monenlaisissa erilaisiin ihmisen rakentamiin ja alun perin muuhun käyttöön tarkoittamiin paikkoihin. Ikkunalaudat ja muut rakennuksissa olevat suojaisat rakenteet ovat mm. melko suosittuja paikkoja. Olenpa nähnyt yhden parin pesivän jopa ns. heittopostilaatikossa, joita maaseudulla on teiden varsilla. Tällaisen laatikon edusta on avonainen, jotta postinjakajan on helppo nakata posti siihen.

    Vähintään erikoiseksi voi myös kutsua kesällä 2006 kuvaamaani harmaasieppojen pesäpaikkaa. Tämä pari oli näet rakentanut pesänsä piharakennuksen seinälle ripustettujen hirvensarvien päälle.

    Harmaasiepon pesä hirvensarvien päällä.

    Västäräkit pitävät autoista

    Mielenkiintoinen on myös västäräkkien taipumus rakentaa pesänsä erilaisten autojen moottoritiloihin. Muistaakseni niiden pesinnän tiedetään onnistuneen jopa lähes jatkuvassa käytössä olleen kuorma-auton moottoritilassa. Myös traktoreissa tiedän niiden onnistuneesti pesineen.

    Västäräkin, linnun pesä auton, autossa, moottoritilassa.

    Västäräkin pesä mersun moottoritilassa.

    Itse olen saanut todistaa kolmen henkilöautojen moottoritiloissa pesineen västäräkkiperheen elämää.

    Västäräkin pesä Opelissa.

    Leppälintu pesi romuautossa

    Paikalliselta autoromuttamolta puolestaan löytyi kesällä 2005 leppälintupari, joka oli löytänyt mieleisen pesäpaikan purkua odottavasta kuorma-autosta. Tässäkin tapauksessa linnut onnistuivat pesinnässään, vaikka auto seisoi paikassa, jonka välittömässä läheisyydessä liikuttiin päivittäin runsaasti.

    Leppälinnun pesä kuorma-autossa.

    Leppälinnun pesä kuorma-autossa.

    Punarinta maakellarin oven pielessä

    Ihan jokapäiväinen juttu ei ollut myöskään kesällä 2007 lukijani ilmoittama punarintojen pesäpaikka: Nämä linnut olivat löytäneet sopivan pesäpaikan lähes keskellä omakotitalon pihaa olevan maakellarin ovenpielestä. Vaikka paikka voisi kuulostaa kovinkin rauhattomalta, linnuilla ei tässäkään tapauksessa ollut vaikeuksia pesinnän onnistumisen kanssa. Talon asukkaat näet kunnioittivat kauniin linnun kotirauhaa ja välttivät kellarin lähellä liikkumista.

    Punarinnan pesäkolo maakellarin vieressä.

    Viirupöllö pesi jo kerran kaadetussa puussa

    Kevät 2003 toi vastaani hyvin oudon pesinnän: Maatalon pihassa oleva lahovikainen vanha koivu kaadettiin, jolloin kaadetun puun onkalosta lennähti karkuun suuri pöllö ja maahan tipahti ja särkyi viisi munaa. Tilanteesta pahoillaan ollut tilanomistaja päätti kuitenkin nostaa osan kaadetusta puusta jälleen pystyyn ja tukea sen läheiseen sähkötolppaan.

    Viirupöllön pesä korjatussa pesäpuussa.

    Niin kummalliselta kuin asia voi tuntuakin, pöllöperhe palasi takaisin aloittamaan uuden pesinnän tutussa pesäpuussaan, joka oli sillä välin kutistunut pelkäksi pökkelöksi. Myöhemmin keväällä pesästä kuoriutui kolme poikasta.

    Yö saapuu pihapöllöille.

    Tämän jälkeen pöllöt eivät enää palanneet vanhaan pesäkoloonsa, vaan pesivät viereisen pellon lähelle niille varta vasten rakennettuun pönttöön.

    Luonto on kuitenkin joskus tarua ihmeellisempää: Keväällä 2009 pöllöt palasivat edelleen keskellä pihaa seisovaan vanhaan pesäpuuhunsa, josta suoriutui myöhemmin maailmalle yksi poikanen. Tänä vuonna viirupöllöpari ei pesinyt lainkaan myyrien vähäisyyden takia. Niinpä odotan jännityksellä, miten ensi keväänä tulee käymään.

    P.s. Pöllöjen tarinan erikoislaatuisuudesta kertoo se, että Suomen Luonto julkaisi vuonna 2003 kaksi niiden elämästä kirjoittamaani lyhyttä juttua.