Kategorian Lehtokurppa Arkisto

  1. Aina ei voi auttaa vaikka kuinka haluaisi – Erilaisia lintukohtaloita viime viikoilta

    Kommentoi

    Viime viikkojen aikana olen saanut poikkeuksellisen paljon pyyntöjä auttaa pulaan joutuneita lintuja. Ensimmäinen näistä koski kolmea vielä lentokyvytöntä kalalokinpoikasta, jotka olivat pudonneet rakennuksen katolla sijainneesta pesimäpaikastaan läheisen alakoulun pihalle elokuun alussa.  Koska lukuvuoden alku oli tuolloin vain muutaman päivän päässä, lintuja ei voinut jättää koulun pihalle. Myöskään niiden palauttaminen alkuperäiselle pesäpaikalleen läheisen, käytöstä poistetun koulun tasakatolle ei tullut kysymykseen, sillä sieltä ne todennäköisesti olisivat päätyneet melko pian uudestaan naapurikoulun pihalle.

    Koska en talvisen akillesjännevammani takia voinut juurikaan juosta todennäköisesti karkuun pyrkivien lokinpoikasten perässä, pyysin apuuni kokeneen paikallisen linturengastajan, ja onnistuimmekin saamaan poikaset kiinni suuremmitta kivuitta. Poikasten rengastuksen jälkeen laitoin poikaset suureen haaviin siten, että yläpuolellamme lentäneet ja tilannetta hätääntyneinä seuranneet emot saattoivat koko ajan nähdä ne. Tämän jälkeen kannoin poikaset muutaman sadan metrin päässä olevaan lampeen emojen seuratessa tarkkaavaisina kulkuani taivaalta. Ja kävi kuten oli tarkoituskin:  Emot seurasivat perässäni lammelle, ja tilanne rauhoittui laskiessani poikaset uimaan vapaina lampeen. Tunne: Iloinen ja helpottunut.

    Kalalokinpoikasten kiinniottopaikka kartalla.

    Muutaman päivä myöhemmin hoitooni tuli siipivammainen aikuinen nuolihaukka. Kahden viikon hoitojakson, johon kuului kaksi eläinlääkärin tarkastusta sekä röntgenkuvaus, jälkeen toimitin Aamuksi nimeämäni linnun sitten Heinolan lintutarhaan jatkohoitoon. Siellä sen kuntoutuminen on eilen saamieni tietojen mukaan sujunut hyvin, ja se tultaneen aikanaan palauttamaan takaisin luontoon. Tunne: Iloinen ja hyvin tyytyväinen. (more…)

  2. Hauskasti hyllyvä lehtokurppa hymyilyttää

    Kommentoi

    Luontokuvaus on mukavaa, ja siitä pitäisi aina kuvaushetkellä pystyä nauttimaan. Rajansa kuitenkin kaikella, sillä vaikka nauru voi pidentää ikää, villejä eläimiä kuvattaessa siitä ei todennäköisesti ole juuri koskaan hyötyä. Kuvaajan äänekkäät naurunpurskahdukset voivat nimittäin karkottaa kuvauskohteena olevan eläimen.

    Kaiken lisäksi kuvaajan itsehillinnän menettäminen voi myös pahimmassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi kuvanlaatuun ja jopa totaalisesti pilata kuvat.

    Näin ei kuitenkaan allekirjoittaneelle onneksi käynyt kuvatessani muutama päivä sitten parin tunnin ajan ratapenkereellä ruokaillutta lehtokurppaa. Rehellisyyden nimissä minun on kuitenkin tunnustettava, ettei nauru ollut todellakaan kaukana seuratessani vain muutaman metrin päässä hyllyen liikkuvaa lehtokurppaa. (more…)

  3. Kuuntele kuinka lehtokurppa ääntelee lentäessään

    Kommentoi
    Lehtokurppa

    Lehtokurppa

    Lehtokurppa on monelle meistä lähes mystinen laji, sillä hyvin varovaisena lintuna se pyrkii kaiken keinoin välttämään ihmisen kohtaamista. Niinpä sen näkeminen on todella harvinaista herkkua, vaikkei laji ole edes mitenkään harvinainen maassamme.

    Itsekään en ole lajia nähnyt koskaan päivänvalossa vaan ainoastaan hämärässä. Niinpä kuva-arkistoni lehtokurppakansio huutaa tyhjyyttään, sillä oheinen poikaskuva on ainoa kunnollinen kuva, jonka olen onnistunut lajista toistaiseksi saamaan.

    Huom! Artikkelin alkuperäinen kuva lehtokurpan poikasesta on vaihdettu aikuisen lehtokurpan kuvaan, sillä vuosien odotuksen jälkeen onnistuin lopulta syksyllä 2015 kuvaamaan linnun.
    (more…)

  4. Mieleenpainuva lehtokurpan kohtaaminen – Arkiston helmi, v. 2008.

    Kommentoi
    Lehtokurppa, poikanen.

    Lehtokurppa, poikanen.

    Tällä hetkellä varsinainen työ vie niin paljon aikaa, ettei sitä tahdo jäädä edes blogini ylläpitämiselle.

    Onneksi on kuitenkin juttuarkistoni, jossa voin yrittää kaivaa lukijoideni unohtumattomia luontokokemuksia.

    Monet niistä ovat tapahtuneet heille täysin yllättäen. Seuraavassa lyhyessä tarinassa nykyisin Nurmeksessa asuva lukijani kertoo elävästi omasta erikoisesta kokemuksestaan loppukesällä 2008: (more…)

  5. Mikä tulikaan vastaani yöllisellä metsätiellä?

    Kommentoi

    Lehtokurppa pimeällä metsätiellä

    Olin toissa iltana puolen yön jälkeen erään kuvausidean perässä, josta ei tietenkään tullut mitään.

    Palatessani kuvauskohteesta tieltä, aivan kuvakonini nokan edestä, lehahti jotain lentoon jokin tumma lintu. Kauas se ei kuitenkaan mennyt, vaan laskeutui n. 3o metrin päähän tien reunaan.

    Niinpä hiljensin auton vauhdin lyllerrystäkin hitaammaksi, koska pelkäsin linnun mahdollisesti jäävän autoni alle. (more…)