Arkisto: Jan 2018

  1. Näkemäsi kasvot kivessä voivat olla pareidolia – ihmisen kyky nähdä tuttuja hahmoja mielivaltaisissa muodoissa luonnossa

    Kommentoi
    valkea siipi,pareidolia

    Pareidolia, jäinen valkea siipi, v. 2018.

    Pareidolia on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, joka liittyy ihmisen tapaan hahmottaa näkemäänsä tai kuulemaansa. Itse sanan juuret ovat syvällä munaiskreikassa, jossa termin alkuosa para-  tarkoitti ’lähes’ ja loppuosa eidos ’ ulkonäkö’ tai ’muoto’.

    Näköaistimuksen perusteella syntyneessä pareidoliassa, jota pidetään optisen harhan alalajina, on kyse siitä, että yksilö mielestään näkee tutun tai merkityksellisen hahmon – usein kasvot – jossain hyvinkin satunnaisessa tai mielivaltaisessa muodossa. Luonnossa ihmiset yleisimmin havaitsevat tällaisen itselleen tutun hahmon esim. kallioiden muodoissa, kivien pinnoilla, taivaalla olevissa pilvissä tai savussa.

    Meissä suomalaisissa tällaisen tuttuuden tunteen voi ymmärrettävästi synnyttää myös jokin lumessa tai jäässä nähtävä muoto. Hyvin yleisiä ovat lisäksi erilaiset valojen ja varjojen synnyttämät pareidoliat.

    Mielenkiintoista pareidolia-ilmiössä on se, että päinvastoin kuin muissa optisen illuusion – jollainen pareidoliakin siis on – alalajeissa, eri yksilöiden tulkinnat näkemästään saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Osa ei välttämättä edes havaitse minkäänlaista merkityksellistä muotoa tai hahmoa.

    Niin järjenvastaiselta kuin ilmiö ensinäkemältä saattaa hiukan tuntua, sillä arvellaan kuitenkin olleen suuri merkitys ihmislajin evoluutiossa. Lajimme yksilöiden hengissä säilymisen kannalta on nimittäin ollut erittäin tärkeää, että he ovat kyenneet mahdollisimman nopeasti havaitsemaan ja tunnistamaan esim. uhkaavan kasvonilmeen tai hahmon voidakseen sitten toimia tilanteen vaatimalla tavalla. (more…)

  2. Salaperäinen suuria vesikuplia sykkivä jää – Harvinainen löytö jäätyneeltä Kourujoelta

    Kommentoi

    Olen käynyt ihmettelemässä ja tallentamassa Suonenjoen Kourujoen poikkeuksellista talvista kauneutta lähes jokainen päivä noin viikon ajan.  Eilen kovien pakkasten kirkkaalla jäällä kuorruttamalla joella vastaani tuli jotain, jota en ollut koskaan nähnyt, enkä ollut koskaan vastaavasta kuullutkaan. Tosin siinä ei välttämättä ole mitään ihmeellistä, sillä suomalainen luonto on toki täynnä erikoisia ilmiöitä, jotka ovat minulle täysin tuntemattomia.

    Kyseessä oli nimittäin kaksi pientä jäästä kohoavaa lasimaista onttoa piippua, joista suurempi oli noin reilut viisi senttiä korkea.  Erikoista näissä jääpiipuissa oli se, että niiden kautta jääkuoren alta sykki esiin suuria vesikuplia.   Mikä niiden seuraamisessa oli jännittävää, oli se, että vesikuplien syntyä saattoi myös yrittää ennakoida läpinäkyvän jään alla virtaavan veden liikkeistä, jotka ovat nähtävissä myös videolla.

    Valitettavasti iltapäivä oli eilen ehtinyt jo pitkälle tuon vesikuplageysirin löytäessä, joten en voinut valonpuutteen takia kuvata löytämääni pientä luontoihmettä kuin lyhyen hetken.  Ja niinhän siinä tietenkin sitten kävi, että kun tänään aamupäivällä palasin paikalle, en löytänyt mitään. Joen pintaa peitti nyt monen sentin paksuinen valkoinen lumikerros. Arvaa harmittiko!

  3. Vakavasti otettavaa jääbalettiako – Rinneluistelua musiikin tahtiin jyrkällä jäätyneellä koskella

    Kommentoi

    Kun Suonenjoella jyrkkää mäenrinnettä juokseva Kohiseva-puro viime talvena jäätyi ja sai melkein luistelemiseen täydellisen yhtenäisen jääpeitteen, sain ajatuksen toteuttaa itseäni tavalla, joka minun olisi ollut hyvä unohtaa välittömästi. Syvällisen vakavasti asioihin suhtautuvana henkilönä en näin kuitenkaan tehnyt, vaan vein projektin luistavaan loppuunsa asti.

    Kohiseva on Suonenjoella Iisveteen jyrkkää mäenrinnettä juokseva puro, joka on saanut nimensä etenkin keväällä kuultavasta voimakkaasta kohinasta. Pituutta koskikohdalla on reilut sata metriä, jona aikana rinne laskee noin 30 metriä.

    Kohiseva kartalla.

    Musiikkina taustalla musiikkia Georges Bizet’n oopperasta Carmen.

  4. Lähde mukaani videoretkelle selvittämään voiko Suonenjoen erikoisella Kohisevan koskella tänäkin talvena luistella

    Kommentoi

    Suunnistin muutama päivä sitten jälleen kerran suuret lumikenkäni kohti Suonenjoen Kohisevaa tarkoituksenani selvittää, voisiko sinne nytkin syntyä samanlainen erikoinen pysähtynyt jäinen koski kuin, minkä sieltä viime talvena löysin.

    Kohiseva kartalla.

    Tänä vuonna kosken tilanne on valitettavasti kuitenkin aivan erilainen, sillä kiitos toistaiseksi lumisen ja leudon talven Kohiseva-puro juoksee edelleen jäästä pääosin vapaana. Eikä paremmasta ole edes kovin suurta toivoa, sillä ainakaan lähiaikojen sääennusteet eivät ole luvanneet niin kireitä pakkasia, että koko puro voisi saada sellaisen yhtenäisen jääkannen, että sillä voisi viime talven tapaan luistella.

    Ei reissu toki turha ollut, sillä vaikken löytänytkään sieltä sitä, mitä etsin. Pitkin kosken vartta mutta etenkin aivan rinteen yläosassa (yllä olevan videon lopulla) oli nimittäin paljon pieniä kauniita jäämuodostelmia. Samanlaisia kuin ne, jotka aikoinaan innoittivat maailmankuulun lasitaiteilija Tapio Wirkkalan suunnittelemaan kuuluisan Ultima Thule-sarjansa. (more…)

  5. Syntyykö Suonenjoen Kourujoelle tänäkin talvena kauniita jääluolia – Lähde mukaani tutkimusmatkalle!

    Kommentoi

    Kävin pari päivää sitten tutkimassa, miltä näyttää Kourujoen jääluolien tulevaisuus tämän vuoden osalta.

    Harmaa talvipäivän lopputulema oli aika synkkä: Ei näytä lainkaan lupaavalta. Kallioputouksen –  jonka yläpuolelle merkittävimmät jääluolat ovat syntyneet – luona oli tosin paljon kauniita jäämuodostelmia, mutta minkäänlaista yhtenäistä jääkantta, jonka alle jääluolat voisivat syntyä, ei missään näkynyt.

    Eivätkä lähiaikojen sääennusteetkaan lupaa tilanteeseen muutosta, sillä jääkannen syntymiselle tarvittavia kireämpiä pakkasia ei ole näköpiirissä. Tämä on valitettavaa, sillä vielä jokin aika sitten Kourujoen vedenkorkeus oli normaalia suurempi ja olisi ehkä mahdollistanut aikaisempia vuosia korkeampien jääluolien synnyn. Nyt vedenpinta on kuitenkin jo merkittävästi laskenut parin viime viikon pikkupakkasten pienentämien vedenvirtaamien ansiosta.

    Toisaalta, koskaan ei saa toivoaan heittää. Ehkä säiden jumalat ovat vielä suosiollisia Kourujoelle ja sallivat sen jälleen kerran synnyttää jääpeitteensä alle lumoavan kauniita jääluolia.

    Joka tapauksessa viime vuonna tilanne oli aivan toinen, ja tammikuun alussa eli juuri näihin aikoihin, vähän ennen jääluolien syntymistä, Kourujoki näytti tällaiselta. (more…)

  6. Katso kuinka leppälintu sheikkaa! Ja todella kauan.

    Kommentoi

    Tämä on yksi hauskimmista ellei hauskin muisto viime kesältä. Sain tuolloin nimittäin aivan yllättäen seurata nuoren leppälinnun kylvyn jälkeistä kuivattelua. Sen liikehdintä toi mieleeni siinä määrin sheikkaamisen eli shake-tanssin, että minun oli yksinkertaisesti tallennettava näkemäni. Erikoisinta itse tilanteessa oli kuitenkin se, että vaikka olen nähnyt sananmukaisesti lukemattoman määrän erilaisten lintujen kylpypuuhia, mikään aikaisemmin näkemäni lintu ei ole käyttänyt itsensä kuivaksi puistelemiseen näin pitkää aikaa.

    Yleensä toimenpide on nimittäin kestänyt vain muutaman sekunnin, kun tällä kertaa homma kesti yhtäjaksoisesti noin minuutin. Valitettavasti en aluksi ymmärtänyt kuvata tilannetta, sillä en voinut mitenkään aavistaa leppälinnun kuivattelevan itseään noin kauan. Vasta sitten, kun lintu oli puistellut höyhenpukuaan jo jonkin aikaa, ymmärsin näkeväni jotain, jota en ollut aiemmin nähnyt ja ryhdyin sitä sitten kuvaamaan. Kaiken kaikkiaan onnistuin kuitenkin saamaan taltioitua yli 40 sekuntia tuota nuoren leppälinnun hassunkurista tanssia.

    Se, että sain tämän hauskan tapahtuman tallennettua oli tietenkin sattumaa, mutta ei kokonaan. Linnun kylpypaikka Suonenjoella oli nimittäin Metla:n tutkimusaseman pihassa, joka taas on ollut jo vuosia yksi tärkeimpiä kuvauspaikkojani. Niinpä jo kauan sitten huomasin, että erääseen kohtaa öljysorapintaista pihaa muodostuu aina sateiden jälkeen suuri matala vesilammikko, jossa alueen linnut säännöllisesti iltaisin kävyvät puhdistautumassa. Tätä tietoa olen sitten mahdollisuuksieni mukaan käyttämään hyväkseni.

  7. Minijoutsen talven kynnyksellä – Pienikokoinen nuori laulujoutsen järven jäällä joulukuussa

    Kommentoi

    Kuukausi sitten, joulukuun alussa, sain lukijaltani ilmoituksen nuoresta hyvin pienikokoisesta laulujoutsenesta, joka oli ruokaillut emojensa ja normaalikokoisen sisarensa kanssa pienen järven rantapellolla Suonenjoen Suonteen kylällä. Koska ilmoittajalla oli aivan perusteltu epäilys pienkokoisen linnun terveydentilasta, kävin seuraavana päivänä paikalla tutkimassa tilanteen.

    Nuori harmaa laulujoutsenen oli todellakin huomattavasi sisartaan pienempi, ehkä noin reilut puolet sen koosta. Muuten lintu vaikutti terveeltä, sillä ennen siirtymistään viereisen lumipeitteisen järven jäälle pienikokoinen nuori lintu oli ruokaillut järveen rajoittuvalla pellolla eikä sen liikkumisessa tuolloin eikä myöhemminkään näkynyt mitään, mikä olisi kertonut sen olevan jollain tavoin loukkaantunut. Nuoren linnun molemmat siivetkin näyttivät toimivan normaalisti, kuten videolta selviää sen leyhytellessä näyttävästi siipiään.

    Linnun lentokyvystä en saanut kuitenkaan tuossa tilanteessa minkäänlaista varmaa todistetta. Myöskään linnusta minulle ilmoittanut ei ollut nähnyt sen lentävän.

    Seuraavana päivänä laulujoutsenperhettä ei ollut tiettävästi paikalla enää nähty, enkä ole siitä myöhemminkään saanut mitään ilmoituksia. Näin ollen uskallan toivoa joutsenperheen loppujen lopuksi pystyneen turvallisesti jatkamaan keskeytynyttä muuttomatkaansa.

    Minijoutsenen sijainti kartalla kuvaushetkellä