Kategorian RASTAAT Arkisto

  1. Kivitasku viihtyy korkealla – Kuvia kivitaskuista erilaisilla istumapaikoilla.

    2 Kommenttia
    Kivitaskukoiras istuu kivellä.

    Kivitaskukoiras istuu kivellä.

    Lajityypillisesti kivatasku istuskelee usein paikoissa, joista sille avautuu laaja näköala ympäristöönsä.

    Ihmisen mittapuun mukaan sen istumapaikat eivät ole kovinkaan korkeita, mutta linnun omaan kokoon suhteutettuna paikat todella ovat melko korkeita. Tärkeintä linnun kannalta on kuitenkin juuri hyvä näkyvyys, ja sen istumapaikat toki tarjoavat, sillä kivitasku elää pääasiassa avonaisissa ympäristöissä.

    Alla useita kuvallisia esimerkkejä kivitaskujen erilaisista istumapaikoista muutamalta viime illalta. Nimensä mukaisesti kivitasku joka tapauksessa istuu usein erikokoisilla kivillä.

    Paljon paremman näkyvyyden tarjoavat kuitenkin erilaiset ihmisen tarjoamat istumapaikat kuten eriväriset merkkitolpat. (more…)

  2. Kulorastas ääntelee lähikuvassa.

    Kommentoi
    Kulorastas lähikuvassa.

    Kulorastas lähikuvassa.

     

    Kulorastas on rastaidemme jättiläinen.

    Sen muita suurempi koko näkyy jopa sen lentotyylissä, jota kuvataan lehmämäisen raskaaksi, mitä ihmettä se sitten tarkoittaneekaan.

    Joka tapauksessa jos olisin kulorastas, suuttuisin vertauksesta. (more…)

  3. Kevään ensimmäinen punakylkirastas oli hyvin outo tapaus.

    Kommentoi
    Lähikuva piileskelevästä punakylkirastaasta.

    Lähikuva piileskelevästä punakylkirastaasta.

    Olipahan outo tapaus tämä punakylkirastas.

    Se kiinnitti ensin huomioni lähtemällä lentoon kuvakonini edestä ja laskeutumalla istumaan korkealle läheiseen koivuun. Siitä se ei lähtenyt mihinkään, vaikka navakka tuuli riepotteli puuta sinne tänne. Se ei myöskään ollut millänsäkään astuessani ulos autosta – ilman kameraa – tarkastelemaan sen peltoaukeaman lintuelämää, jolle olin juuri saapunut.

    Kun palasin autolle, huomasin linnun istuvan nyt hievahtamatta matalalla parin metrin päässä itsestäni, ja se ei edelleenkään näyttänyt välittävän minusta tuon taivaallista. Päinvastoin se oli kääntänyt selkänsä minulle eikä kiinnittänyt minkäänlaista huomiota liikkumiseeni. Ainut havaitsemani elonmerkki oli vieno sirisevä ääni, jota se päästeli aika ajoin.

    Kuvattavahan tuo lintupioneeri tietenkin oli, koska oli niin sopivasti hollilla. Kuvaamista hankaloitti kuitenkin se, että puu, jossa punkkari istui, oli hyvin tiheäoksainen. Huolellisella oikean kuvakulman etsinnällä onnistuin kuitenkin löytämään sopivan reiän oksistosta. Kaupan päälle sain piileskelevän linnun lisäksi kuvaan myös ilta-auringon kauniisti maalaaman tunnelmallisen taustan.

    Kuvaseloste:  Kuva on täysin rajaamaton.

  4. Kevät tuli kivi taskussa – Kuvia kivitaskusta.

    1 Kommentti
    Kivitasku tolpan nokassa.

    Kivitasku tolpan nokassa.

    Voi kai sen jo lähes ääneen sanoa: Kevät tulee kohisten, ainakin jos ensimmäisten hyönteissyöjien paluu jotain merkitsee.

     

    Itse pääsin tänään pika pikaa kuvaamaan kaunista koiraskivitaskua, joka ruokaili pienen pellolle syntyneen tulvalammikon luona.

     

    Ette arvaa, kuinka iloiseksi kohtaaminen minut teki – olihan viime näkemisestä kulunut jo kahdeksisen kuukautta.

    (more…)

  5. Liikenne vaatii miljoonia eläinuhreja- Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 4.

    2 Kommenttia

    Uusimman arvion mukaan liikenteessä maassamme kuolee vuoisttain yli kuusi miljoonaa eläintä, joista yli neljä miljoonaa on lintuja ja yli miljoona nisäkkäitä.

    Kuva Liikenteen tappama metsäkauris moottoritien laidassa.

    Kuva: Liikenteen tappama metsäkauris Kempeleellä.

    Vuonna 2004 kirjoitin artikkelin, jonka synnytti omakohtainen järkyttävä kokemus pienen kuovin kohtalosta. Kärsimyksestä, jonka ei olisi tarvinnut kestää niin kauan, jos kuski, joka oli sen päältä ajanut, olisi pysähtynyt saattamaan tekonsa loppuun. (more…)

  6. Pakkanen sai punarinnan ja hippiäisen.

    2 Kommenttia
    Punarinta talviruokinnalla.

    Punarinta talviruokinnalla.

    Viime päivien kylmät tuulet ovat muistuttaneet minua jo lähes unohtamistani surullisisista lintukohtaloista pakkasen kylmissä kourissa. Koska muistiin ei kuitenkaan kannata koskaan liikaa luottaa, kaivoin juttuarkistoani ja löysin seuraavat kaksi tosi tarinaa alkuvuodelta 2006.

    Tarinoiden kuvitteena olevista kuvista kaksi on autenttisia kuvia kyseisistä kovan kohtalon kokeneista pikkulinnuista.

    Pakkanen sai punarinnan

    “Käsittämättömän surullinen kohtalo oli pienellä punarinnalla, joka oli päättänyt uhkarohkeasti yrittää talvehtimista suonenjokelaisen omakotitalon pihalla.

    Alku talven leudot olivatkin olleet yritykselle suotuisat, mutta tammikuun kääntyessä helmikuuksi idän jäiset tuulet jähmettivät pienen hyönteissyöjän maailman, ja linnun tulevaisuus näytti sinetöidyltä. Viimeisillä voiman rippeillään se lennähti istumaan pensasaidan huurteiselle oksalle, josta se voimiensa hiipuessa vihdoin tipahti äänettömästi kylmän hangen syleilyyn. Mutta niin ihmeelliseltä kuin se tuntuukin, tapauksen näki aivan sattumalta omakotitalon isäntä, joka epäröimättä syöksyi ulos pelastamaan perheen hyvin varustetulla piharuokinnalla usein vieraillutta lintua. (more…)

  7. Talvinen räkättirastas, nälkiintynyt viirupöllö ja kesäinen keltasirkku.

    Kommentoi

    Huom! Joissakin artikkelissa mainitut linki galleriaani eivät enää toimi, sillä viimeisen kotisivuuudistuksen yhteydessä galleria poistettiin.

    Räkättirastas : Kuvia viime talvelta ja tältä syksyltä. Talvikuvista useimmat otettu yli 20 asteen pakkasessa värjöttelevästä linnusta.

    Kuva, photo, foto: räkättirastas, fieldfare, grive litorne, turdus pilaris, björktrast, Wacholderdrossel

    Kuva: Talvehtiva räkättirastas tyrnipensaassa.

    (more…)

  8. Nuori mustaleppälintu pistää polkaksi

    Kommentoi
    Kuva, photo, foto: mustaleppälintu, black redstart, rougequeue noir, phoenicurus ochruros, svart rödstjärt, hausrotschwanz

    Kuva: Mustaleppälintu panee polkaksi.

    Kesällä kuvasin ensimmäistä kertaa mustaleppälintua. Valitettavasti lintu oli nuori yksilö eikä korea koiras. Toisaalta valittaa ei passaa, sillä luonto antaa, minkä antaa. Ja kyllähän se nytkin antoi, sillä osa kuvista osoittautui varsin hauskoiksi. Etenkin aitatolpan päällä tanssivaa lintua on vaikea katsoa hymyilemättä. (more…)

  9. Mustarastas, järripeippo ja pikkuvarpunen.

    Kommentoi
     Nuori mustarastas lähikuvassa.

    Nuori mustarastas lähikuvassa.

    Sembraani ilmestyi tänään uusi laji eli mustarastas.

    Parhaimmillaan lintuja oli oksilla peräti neljä kappaletta, mutta vain yksi nuori yksilö tuli edes jollain tavalla kuvaushollille.

    Muuten lajit olivat entisellään eli pikkuvarpusia, järripeippoja ja viherpeippoja.

    Mikä parasta, valot kuitenkin olivat taas uusia. (more…)