Kevään ensimmäinen punakylkirastas oli hyvin outo tapaus.

Kommentoi

Lähikuva piileskelevästä punakylkirastaasta.

Lähikuva piileskelevästä punakylkirastaasta.

Olipahan outo tapaus tämä punakylkirastas.

Se kiinnitti ensin huomioni lähtemällä lentoon kuvakonini edestä ja laskeutumalla istumaan korkealle läheiseen koivuun. Siitä se ei lähtenyt mihinkään, vaikka navakka tuuli riepotteli puuta sinne tänne. Se ei myöskään ollut millänsäkään astuessani ulos autosta – ilman kameraa – tarkastelemaan sen peltoaukeaman lintuelämää, jolle olin juuri saapunut.

Kun palasin autolle, huomasin linnun istuvan nyt hievahtamatta matalalla parin metrin päässä itsestäni, ja se ei edelleenkään näyttänyt välittävän minusta tuon taivaallista. Päinvastoin se oli kääntänyt selkänsä minulle eikä kiinnittänyt minkäänlaista huomiota liikkumiseeni. Ainut havaitsemani elonmerkki oli vieno sirisevä ääni, jota se päästeli aika ajoin.

Kuvattavahan tuo lintupioneeri tietenkin oli, koska oli niin sopivasti hollilla. Kuvaamista hankaloitti kuitenkin se, että puu, jossa punkkari istui, oli hyvin tiheäoksainen. Huolellisella oikean kuvakulman etsinnällä onnistuin kuitenkin löytämään sopivan reiän oksistosta. Kaupan päälle sain piileskelevän linnun lisäksi kuvaan myös ilta-auringon kauniisti maalaaman tunnelmallisen taustan.

Kuvaseloste:  Kuva on täysin rajaamaton.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.