Kategorian Punarinta Arkisto

  1. Punarinta saunan lauteilla – Harvinainen tilannekuva 65

    Kommentoi
    Punarinta saunan lauteilla

    Punarinta saunan lauteilla

    Helmikuussa 2006 eräs lukijani otti yhteyttä ja pyysi apua lumihangesta poimimansa punarinnan hoitamiseksi. Itselläni ei kuitenkaan ollut sellaista tietotaitoa, jolla olisin siltä istumalta osannut häntä mitenkään neuvoa.

    Onneksi oli kuitenkin Heinolan mainio lintutarha, josta saamieni ruokinta- ja hoito-ohjeiden avulla punarinnan löytäjä ryhtyi hoitamaan pientä potilasta ainoassa talostaan löytyneessä riittävän rauhallisessa tilassa eli saunassa. (more…)

  2. Kevään ensimmäinen punarinta lauloi kuusikossa.

    Kommentoi
    punarinta,kuusi

    Kuva: Punarinta kuusimetsässä

    Tänään oli pitkä ”työpäivä”, joka alkoi kuopiolaisten luontokuvausharrastajien tapaamisella Rautalammin Tyyrinvirralla. Tästä tapaamisesta kerron myöhemmin lisää.

    Tyyrinvirran jälkeen suoritin ns. yleistä ihmettelyä Rastunsuon luonnossa sen suurempia tavoitteita.

    Erään syrjäisen metsäautotien päässa kohtasin kuitenkin kevään ensimmäisen punarintani, jonka jälkeen minulla oli tietenkin selvä tavoite: sen kuvaaminen.

    Syy innokkuuteni oli yksinkertaisesti sen kaunis reviiri.

    Ymmärsin heti, että taustan vanha kuusimetsä loihtisi kuviin mielenkiintoisia vihreitä värisävyjä, mikä toteutuikin lähes odotuksieni mukaisesti. (more…)

  3. Vuoden viimeiset punarintakuvat?

    Kommentoi

    Voiko siitä olla vain kaksi viikkoa, kun otin nämä lähikuvat kauniista punarinnasta?

    Silloin, 1.10., oli päivä valoisa ja kesäinen. Ei lainkaan kuin nyt, kun kylmä tuuli saa hytisemään ja tihkusade vie viimeisetkin halut pistää nokkansa ulos.

    Apua!

    Onneksi on kuitenkin nämä kuvat piristämässä muuten ankeaa mielialaa.

     

  4. Punarinta, käpytikka ja abstrakti ongelmajäte

    Kommentoi
    Punarinta tummissa valoissa

    Punarinta tummissa valoissa

    Viime päivinä on omien kiireiden takia kuvausrintamalla ollut melko hiljaista. Jotain on kuitenkin kennolle jäänyt.

    Nyt nähtävät kaksi lintukuvaa, punarinta ja käpytikka, on otettu pihani sembrasta, mistäpä muualta.

    Kolmas kuva on taas yksityiskohta harjuluonnosta löytämästäni ja jätelaitokselle viemästäni auton bensatankista. (more…)

  5. Eri-ikäisiä ja –pukuisia punarintoja

    Kommentoi
    punarinta

    punarinta

    Muutamina viime päivinä, tai sanoisinko alku-iltoina, olen tosissani yrittänyt kartuttaa punarinta-arkistoani.

    Lintuja on kyllä ollut tarjolla niin omassa kotisembrassani kuin kesäkodissani jätevedenpuhdistamolla.

    Kovin suuresti ei arkisto ole karttunut, kiitos punarinnan vikkelyyden.

    Jonkinlainen ongelma on ollut myös se, että useat linnuista ovat juuri vaihtamassa höyhenpukuaan, mistä syystä ne ovat vähintäänkin nukkavierun näköisiä.

     

  6. Ihmesembrani uutta satoa: Punarinta, peippo, järripeippo, viherpeippo, käpytikka ja töyhtötiainen

    Kommentoi
    järripeippo

    Järripeippo

    Niille tiedoksi, jotka eivät sembraani vielä tunne: Sembra kasvaa autotallini nurkalla toinen sembra kaverinaan.

    Viime vuoden elokuussa huomasin paikan mahdollisuudet ja kuvasin ahkerasti tämän mainion puun ympäristön lintuja ja etenkin sieltä löytyviä värejä. Mielenkiintoisen lisän kuville antavat myös sembran ohuet sivuoksat kauniine pitkine neulasineen.

    Tänään käytin pari tuntia sembrani seurassa, ja tulos oli lupaava ainakin lajikirjon puolesta. (more…)

  7. Pakkanen sai punarinnan ja hippiäisen.

    2 Kommenttia
    Punarinta talviruokinnalla.

    Punarinta talviruokinnalla.

    Viime päivien kylmät tuulet ovat muistuttaneet minua jo lähes unohtamistani surullisisista lintukohtaloista pakkasen kylmissä kourissa. Koska muistiin ei kuitenkaan kannata koskaan liikaa luottaa, kaivoin juttuarkistoani ja löysin seuraavat kaksi tosi tarinaa alkuvuodelta 2006.

    Tarinoiden kuvitteena olevista kuvista kaksi on autenttisia kuvia kyseisistä kovan kohtalon kokeneista pikkulinnuista.

    Pakkanen sai punarinnan

    “Käsittämättömän surullinen kohtalo oli pienellä punarinnalla, joka oli päättänyt uhkarohkeasti yrittää talvehtimista suonenjokelaisen omakotitalon pihalla.

    Alku talven leudot olivatkin olleet yritykselle suotuisat, mutta tammikuun kääntyessä helmikuuksi idän jäiset tuulet jähmettivät pienen hyönteissyöjän maailman, ja linnun tulevaisuus näytti sinetöidyltä. Viimeisillä voiman rippeillään se lennähti istumaan pensasaidan huurteiselle oksalle, josta se voimiensa hiipuessa vihdoin tipahti äänettömästi kylmän hangen syleilyyn. Mutta niin ihmeelliseltä kuin se tuntuukin, tapauksen näki aivan sattumalta omakotitalon isäntä, joka epäröimättä syöksyi ulos pelastamaan perheen hyvin varustetulla piharuokinnalla usein vieraillutta lintua. (more…)

  8. Syksyn kuvia: Pajulintu, käpytikka, viherpeippo ja punarinta.

    2 Kommenttia

    Kuva: Käpytikka kelopuulla tunnelmavalaistuksessa.

    Hoh hoijaa! Milloinkahan ehdin valitsemaan ja siirtämään kesän kuvat kotisivuni gallerioihin.

    Toivossa on hyvä elää. Tosi asia kuitenkin on, että varsinainen päivätyöni, johon lisätään vielä viikoittainen oma lehtipalsta ja viikonloppujen kuvaukset, ei juuri aikaa muulle jätä.

    Kesällä taas itse kuvaaminen vei niin paljon aikaa ja energiaa, ettei silloinkaan jäänyt puhtia valikoida ja käsitellä suurta määrää kuvia.

    Nyt olen muista syistä joutunut käymään läpi syksyn kuvia ja saanut todeta, että kyllähän jotakin on kuitenkin saanut aikaiseksi. Alla siis sellaisia kuvia, joiden tyyppisiä en vielä kesän enkä syksyn aikana ole blogissani muistaakseni näyttänyt.

    Kaikki nähtävät kuvat on otettu – ihme ja kumma – aivan ihmesembrani läheisyydessä.

    Ensimmäisessä eli ylimmässä kuvassa käpytikka on kelopuulla valmistautumassa hyppäämään sembraan. (more…)

  9. Värikkäitä lintukuvia viikonlopulta: Rautiainen, järripeippo, pikkulepinkäinen, punarinta

    Kommentoi
    Rautiainen. Kuva.

    Rautiainen.

    Viime viikonloppu oli valokuvauksellisesti todella antoisa. Toisaalta sain kuvattua itselleni aivan uutta lajia eli rautiaista.

    Toisaalta taas yksi suurimmista lajigallerioistani eli pikkulepinkäinen lihoi uusilla kuvilla kun tavoitin ilmeisesti saman nuoren linnun muutaman päivän sisällä kahdesta eri paikasta. Ensiksi lintu saalisti hyönteisiä sateisena päivänä entisessä kesäkodissani jätevedenpuhdistamolla. (more…)

  10. Räkättirastaan rivitalo ja muita outoja lintujen pesäpaikkoja

    3 Kommenttia
    Räkattirastaiden rakentama Suomen suurin rivitalopesä.

    Räkattirastaiden rakentama Suomen suurin rivitalopesä.

    Vuosien mittaan lukijani ovat ilmoittaneet minulle mitä kummallisimmista lintujen pesäpaikoista.

    Kaikkein erikoisin on toistaiseksi ollut Rautalammilla pesineen räkättirastasparin rakentama jättikokoinen pesä, joka oli ainakin vielä tuolloin ainutlaatuinen Suomessa.

    Linnut tekivät siis ainakin Suomen ennätyksen, mutta on mahdollista, että kyseessä oli jopa maailmanennätys.

    Räkättirastaat rakensivat rivitalon

    Kaikkein oudoin niistä on toistaiseksi ollut Rautalammilta kesällä 2004 löytynyt räkättirastaan pesä, jonka rastaspariskunta oli rakentanut edellisenä syksynä saunan taakse suojaan nostettujen veneentuhtojen päälle.

    Pesä koostui viidestä toisissaan kiinni olevasta pesämaljasta, joissa yhdessä oli viisi munaa.

    Löytymisensä jälkeen pesä oli varovasti nostettu seinällä ylempänä olevien airojen päälle. Siirrossa osa viiden kupin muodostamasta ketjusta lievästi vaurioitui, mutta kaksi kupeista jäi priimakuntoon. Siirrosta eivät linnut olleet moksiskaan, vaan tilanteen rauhoituttua naaras jatkoi hautomistaan, ja pesästä varttui neljä virkkua poikasta.

    Tiettävästi kyseessä oli hyvin harvinainen ilmiö, sillä niin BirdLife Suomessa kuin rengastustoimistossakaan ei oltu tuolloin törmätty vastaavaan. Myöskään tuhansia räkättirastaita rengastanut ja niistä tuolloin tieteellistä tutkimusta tehnyt Hannu Tammelin Karkkilasta ei ollut koskaan kuullut vastaavanlaisesta pesästä. Ilmiön syyksi hän epäili, että alustarakenteen geometrinen samanlaisuus oli laukaissut pesänrakennusvietin yhä uudelleen ja uudelleen, ja siksi lintu ei osannut lopettaa ajoissa.

    P.s. Ratkaisemattomaksi arvoitukseksi on toistaiseksi jäänyt, oliko räkättien rakentama pesä lajissaan peräti maailmanennätys.

    P.s.2. Rastaiden oudosta pesästä oli v. 2004 Suomen Luonnossa lyhyt kirjoittamani selostus.

    Harmaasieppo pesi vanhainkodin kukka-amppelissa

    Harmaasieppo pesiminen parvekkeen kukkaruukussa ei ole mitenkään tavatonta, mutta Vesannolla vanhainkodin kukka-amppelissa kesällä 2005 pesinyt harmaasieppo on jäänyt mieleeni sen suuren mielenkiinnon takia, jota linnun pesintä herätti vanhusten keskuudessa. Kuvaushetkelläkin lintuperheen touhuja tarkkaili ikkunan takaa kaksi rullatuolissa istuvaa seniorikansalaista. Todella hellyttävä näky!

    Harmaasiepon pesä kukkaruukussa.

    Harmaasieppo pesii kukkaruukussa.

    Harmaasieppo saattaa pesiä monenlaisissa erilaisiin ihmisen rakentamiin ja alun perin muuhun käyttöön tarkoittamiin paikkoihin. Ikkunalaudat ja muut rakennuksissa olevat suojaisat rakenteet ovat mm. melko suosittuja paikkoja. Olenpa nähnyt yhden parin pesivän jopa ns. heittopostilaatikossa, joita maaseudulla on teiden varsilla. Tällaisen laatikon edusta on avonainen, jotta postinjakajan on helppo nakata posti siihen.

    Vähintään erikoiseksi voi myös kutsua kesällä 2006 kuvaamaani harmaasieppojen pesäpaikkaa. Tämä pari oli näet rakentanut pesänsä piharakennuksen seinälle ripustettujen hirvensarvien päälle.

    Harmaasiepon pesä hirvensarvien päällä.

    Västäräkit pitävät autoista

    Mielenkiintoinen on myös västäräkkien taipumus rakentaa pesänsä erilaisten autojen moottoritiloihin. Muistaakseni niiden pesinnän tiedetään onnistuneen jopa lähes jatkuvassa käytössä olleen kuorma-auton moottoritilassa. Myös traktoreissa tiedän niiden onnistuneesti pesineen.

    Västäräkin, linnun pesä auton, autossa, moottoritilassa.

    Västäräkin pesä mersun moottoritilassa.

    Itse olen saanut todistaa kolmen henkilöautojen moottoritiloissa pesineen västäräkkiperheen elämää.

    Västäräkin pesä Opelissa.

    Leppälintu pesi romuautossa

    Paikalliselta autoromuttamolta puolestaan löytyi kesällä 2005 leppälintupari, joka oli löytänyt mieleisen pesäpaikan purkua odottavasta kuorma-autosta. Tässäkin tapauksessa linnut onnistuivat pesinnässään, vaikka auto seisoi paikassa, jonka välittömässä läheisyydessä liikuttiin päivittäin runsaasti.

    Leppälinnun pesä kuorma-autossa.

    Leppälinnun pesä kuorma-autossa.

    Punarinta maakellarin oven pielessä

    Ihan jokapäiväinen juttu ei ollut myöskään kesällä 2007 lukijani ilmoittama punarintojen pesäpaikka: Nämä linnut olivat löytäneet sopivan pesäpaikan lähes keskellä omakotitalon pihaa olevan maakellarin ovenpielestä. Vaikka paikka voisi kuulostaa kovinkin rauhattomalta, linnuilla ei tässäkään tapauksessa ollut vaikeuksia pesinnän onnistumisen kanssa. Talon asukkaat näet kunnioittivat kauniin linnun kotirauhaa ja välttivät kellarin lähellä liikkumista.

    Punarinnan pesäkolo maakellarin vieressä.

    Viirupöllö pesi jo kerran kaadetussa puussa

    Kevät 2003 toi vastaani hyvin oudon pesinnän: Maatalon pihassa oleva lahovikainen vanha koivu kaadettiin, jolloin kaadetun puun onkalosta lennähti karkuun suuri pöllö ja maahan tipahti ja särkyi viisi munaa. Tilanteesta pahoillaan ollut tilanomistaja päätti kuitenkin nostaa osan kaadetusta puusta jälleen pystyyn ja tukea sen läheiseen sähkötolppaan.

    Viirupöllön pesä korjatussa pesäpuussa.

    Niin kummalliselta kuin asia voi tuntuakin, pöllöperhe palasi takaisin aloittamaan uuden pesinnän tutussa pesäpuussaan, joka oli sillä välin kutistunut pelkäksi pökkelöksi. Myöhemmin keväällä pesästä kuoriutui kolme poikasta.

    Yö saapuu pihapöllöille.

    Tämän jälkeen pöllöt eivät enää palanneet vanhaan pesäkoloonsa, vaan pesivät viereisen pellon lähelle niille varta vasten rakennettuun pönttöön.

    Luonto on kuitenkin joskus tarua ihmeellisempää: Keväällä 2009 pöllöt palasivat edelleen keskellä pihaa seisovaan vanhaan pesäpuuhunsa, josta suoriutui myöhemmin maailmalle yksi poikanen. Tänä vuonna viirupöllöpari ei pesinyt lainkaan myyrien vähäisyyden takia. Niinpä odotan jännityksellä, miten ensi keväänä tulee käymään.

    P.s. Pöllöjen tarinan erikoislaatuisuudesta kertoo se, että Suomen Luonto julkaisi vuonna 2003 kaksi niiden elämästä kirjoittamaani lyhyttä juttua.