Ihmisen ei ole helppo myöntää virheitään, enkä minä tee siinä suhteessa poikkeusta. Tässä tapauksessa olen kuitenkin valmis tunnustamaan mokani , sillä ansaan jääneen oravan tapaus ei muuten ehkä jätä omatuntoani koskaan rauhaan.
Toisaalta eräs kollegani sanoi vähän aikaa sitten, että jonkin tutkimuksen mukaan ihmisen mieltä vaivaama murhe ei jätä häntä rauhaan, ennen kuin hän käsitellyt sitä tavalla tai toiselle 700 kertaa. (more…)
Olen omistanut muutaman viikon Nokia Lumia 1020:n, jonka hankin ennen kaikkea sen kehuttujen kamerominaisuuksien takia vanhan hajonneen matkapuhelimeni sijalle. Valitettavasti en ole kuitenkaan juuri saanut potkittua itseäni kokeilemaan Lumian kameran käyttöä, mistä sain tänään maksaa harvinaisessa tilanteessa, jonka tallentamisessa laitteen parempi tuntemus olisi ollut tarpeen.
Tilanne alkoi siitä, kun näin ikkunasta oravan kantavan jotain harmaat karvaista palloa kovalla kiireellä takapihan poikki. Arvasin, vaikka en kunnolla tilannetta nähnyt, sen suusta roikkuvan karvakasan olevan sen poikanen. Asia kiinnosti siinä määrin, että lähdin katsomaan, minne se poikasensa vei. (more…)
Kun yhdistetään ohuella oksalla keikkuva orava, vapaasti riippuva lintujen ruokinta-automaatti, navakka tuuli ja jopa lumituisku, tuloksena ei voi olla muuta kuin tahatonta mutta hauskaa komiikkaa.
Voitteko muuten kuvitella, että kuvauspäivien väliä on vain kolme vuorokautta! Ensimmäisen kohtauksen kuvasin nimittäin 16.10. ja jälkimmäisen 19.10.
Huom! Muistathan valita videosta HD-laadun ja koko näytön tilan.
Nuori orava sembran oksalla.
En aiempina vuosina ole ollut erityisen ilahtunut oravien vierailuista lintujen ruokintapaikallani.
Itse asiassa olen yrittänyt eri tavoin estää niitä saamasta liian helposti ruokaa ruokinta-automaateistani.
Anteeksi iltapäivälehtimäinen otsikko, mutta en todellakaan voinut vastustaa kiusausta ampua överiksi keksiessäni otsikkoa omassa puutarhassani seuraamalleni näytelmälle, joka ei loppujen lopuksi ollut millään tavalla väkivaltainen.
Päinvastoin se oli hyvin hauskaa seurattavaa, vaikka tästä kieroutuneen huumorintajuni hengentuotteesta voisi jotain muuta päätellä.
Se, mikä tämä karvainen otus loppujen lopuksi oli, on varmasti jokaiselle videon nähneelle kertomattakin selvää…
P.s. Video on syntynyt jatkaessani Premiere Pro CS6:n käytön omatoimista opiskelua.
Huom! Muistathan valita videosta HD-laadun ja koko näytön tilan.
Tänään lintujen ruokintapaikalla vieraili varsin veikeä ja viehkeä otus:
Nuori harmaa talviturkkinen orava.
Kovin usein ruokinnallani ei oravia ole näkynyt johtuen siitä, että ruokinta-automaattini eivät ole erityisen oravaystävällisiä. Aktiivisesti en ole kuitenkaan koskaan häätänyt yhtään kurrea pois pihastani. (more…)
Oravan kynnet
Kukapa ei olisi nähnyt oravan kiitävän vinhasti ylös ja alas pitkin puiden kylkiä.
Niin jokapäiväiseltä se on meistä saattanut näyttää, ettemme ole pysähtyneet kertaakaan miettimään, miten se siinä onnistuu.
Miksi se näyttää olevan kuin liimattu puun kylkeen? (more…)
Oravat, kuten monet muutkin nisäkkäät, poikkeavat linnuista siinä, että niiden ulkoisessa käytöksessä on monia piirteitä, jotka näyttävät meistä kovin inhimillisiltä. Kyseessä on kuitenkin lähinnä halumme tulkita eläimen toimia ihmisen käyttäytymistä kuvaavien käsitteiden kautta. Valitettavasti tällä eläimen inhimillistämisellä ei ole kovinkaan paljon tekemistä todellisuuden kanssa. On vain jotenkin kiehtovampaa yrittää ymmärtää eläimen motiiveja, kuin vain tyytyä seuraamaan eläintä sen enempää miettimättä sen puuhien tarkoitusperiä.
Niinpä yllä olevan vauhdikkaan näköisen oravan lisäksi alta löytyvät seuraavanlaiset ilmeikkäät oravat: nuuhkiva, rukoileva, ihmettelevä, hihittävä ja kuiskaava orava. ( Kunkin kuvan nimen näet halutessasi siirtämällä hiiren sen päälle.)
(more…)
Tämä on kaikille niille blogini lukijoille, jotka rohkenevat epäillä allekirjoittaneen mielenterveyttä.
Tosin olen itsekin aina silloin tällöin kysynyt itseltäni, onko toimissani mitään mieltä.
Niinpä kun eilen minulle tarjoutui mahdollisuus kuvallisesti todistaa itselleni, sekä samalla muille, että kuvissani on todellakin sekä pää että häntä, käytin tietenkin tilaisuuden välittömästi hyväkseni . (more…)
Orava tuijottaa kuvaajaa.
Tänään voitin ensimmäistä kertaa pihani nuoren oravan luottamuksen siinä määrin, ettei se enää karannut kokonaan pois kuultuaan kamerani äänen. Toki se osoitti edelleen suurta varovaisuutta ja tyytyi suurimmaksi osaksi kurkkimaan minua eri paikoista.
Lopulta se kuitenkin rauhoittui ja laskeutui ruokailemaan maahan kamerani ulottumattomiin.
Eräs asia tuosta nuoresta oravasta, jonka turkin ruskea väri vielä hohti kesänkirkkaana, on lopuksi vielä todettava:
Kyllä oli SÖPÖ. Sen touhuja oli täysin mahdoton seurata ilman, että olisi menettänyt sille sydämensä. (more…)