Arkisto: Aug 2016

  1. Jyrävä ja Myllykoski – Kuusamon koskien valkoinen kohina rauhoittaa mielen ja helpottaa keskittymistä ja nukahtamista

    Kommentoi

    Valkoinen kohina ( white noise, bruit blanc) on  mielenkiintoinen ja paljon tutkittu ilmiö, jolla on monia positiivisia vaikutuksia ihmiseen (Valkoisesta kohinasta sen vaikutuksista olen kertonut lyhyesti jo muutama vuosi sitten).

    Nyt kuultavissa olevat äänet äänitin heinäkuussa ollessani lomalla Kuusamossa. Koska olin lomalla, en kuvannut lomaviikon aikana oikeastaan lainkaan, mutta en voinut vastustaa kiusausta äänittää näiden Karhunkierroksen vaellusreittiin kuuluvien Kitkajoen koskien – Jyrävä ja Myllykoski – erityisen rauhoittavien äänten taltioimista.

    Myöhemmin olen itse testannut useamman kerran, miten hyvin näiden äänitteiden kuuntelu nukkumaan mennessä helpottaa itse nukahtamista. Ilokseni olen havainnut, että ne todella toimivat. On syytä kuitenkin huomioida, että niin näiden kuin muidenkin valkoista kohinaa sisältävien äänitteiden teho tulee yleensä parhaiten esille joko hyvälaatuisilla korva- tai nappikuulokkeilla  kuunneltaessa.

    Kesällä kokeilin valkoisen kohinan kuuntelua nukahtamisen helpottamiseksi myös vierailullani Helsingissä. Tulloin oli majoittunut erääseen Kalliossa sijaitsevaan hotelliin, jonka ohitse kulkevan liikenteen – etenkin raitiotievaunujen –  aiheuttama melu kulkeutui hotellihuoneen sisälle todella häiritsevänä. Nappikuulokkeet korvissa ja Rautalammin Ahvenkosken valkoinen kohina soimassa ongelma kuitenkin katosi kokonaan ja nukahdin hetkessä. (more…)

  2. Harvinainen vieraslaji suomalaisessa luonnossa– Tee tunnistustesti ja selvitä erikoisen löydön kotimaa

    Kommentoi
    vieraslaji, lautanen

    Vierasmaalainen lautanen puolukkamättäällä

    Viime vuosina on paljon puhuttu luontoomme ilmestyneistä ulkomaisista – niin kasvi- kuin eläinkuntaan kuuluvista – lajeista, joista joidenkin epäillään jopa uhkaavan alkuperäisten lajiemme tulevaisuutta. Tämä leikkimielinen testi ei kuitenkaan liity lainkaan eläimiin eikä kasveihin vaan lautasiin.

    Kuvan esittämää lautasta ei varmaankaan olisi ollut mahdollista bongata luonnostamme vielä muutama vuosi sitten. Maailma kuitenkin muuttuu, ja  todennäköisyys tavata vastaavanalaisia esineitä luonnostamme on  näyttää kasvavan vuosi sitten.

    Kuvan sinisen lautasen luontoon jättäjiä ei kuitenkaan ole syytä tuomita kansallisuutensa perusteella, sillä nykysuomalaiset kyllä osaavat roskata ennen niin pyhänä pidettyä luontoamme aivan riittävästi. Erityisesti alumiiniset juomatölkit ovat kokemukseni perusteella yhä paheneva ongelma.

    Jostain kumman syystä jotkut meistä jaksavat kantaa repuissaan täysiä juomatölkkejä, mutta tyhjänä ne käyvät heille liian raskaiksi ja päätyvät siksi roskaamaan luontoamme. Kuluneen kesänäkin olen joutunut tuomaan luonnosta todella useita kanssaihmisteni sinne nakkaamia tölkkejä.

    Mistä tämä vieras lautanen on kotoisin?

    Valitse vaihtoehdoista yksi, jonka uskot olevan oikein. Onnea arvaukseen!

  3. Suonenjoen melkoinen kummakivi ja ennestään tuntematon rakoluola

    Kommentoi
    suonenjoki, kummakivi, haavikkolehto,siirtolohkare

    Suonenjoen kummakivi, siirtolohkare, Haavikkolehto

    Suonenjoen rauhoitettu Haavikkolehto tuhansine suurine siirtolohkareineen on kiehtonut minua vuosia niin luontokuvaajana kuin synnynnäisenä luonnonihmettelijänä. Niinpä kävin pari päivää sitten kuvaamassa kesällä löytämääni uutta rakoluolaa sekä vanhaa tuttavaani erikoista suurta siirtolohkaretta. Tämä valtava lohkare näyttää kuin uhmaavan painovoimaa seisoessaan kallion päällä siten, että sen kosketuspinta kuperaan kallioon on melkoisen pieni.

    Tietyistä kulmista katsottuna lohkareen kalliota koskettava jalka näyttää jopa niin pieneltä, että on vaikea uskoa kiven pysyneen paikallaan kaikki jääkautta seuranneet vuosituhannet.

    Jonkinaisen kuvan siirtolohkareen koosta saa kuvissa toikkaroivan allekirjoittaneen 191 cm pitkän varren avulla. (more…)

  4. Harmaahaikaroita vaikuttavissa äänimaisemissa – Ukkosen jyrinää, rankkasadetta ja paloauton ääntä

    Kommentoi
    harmaahaikara,tyyrinvirta

    Harmaahaikarat Tyyrinvirralla

    Sen jälkeen kun Suonenjoen jätevedenpuhdistamo tyhjeni yhtenä iltana täydellisesti linnuista, olen kiertänyt vanhoja kuvauspaikkojani toivoen löytäväni niistä jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Huonoin tuloksin.

    Nyt sunnuntaina ”löysin” Rautalammin Tyyrinvirralta kaksi harmaahaikaraa, ja optimistinen luonne kun olen, ajattelin heti lintujen olevan enne tulevasta hyvästä harmaahaikarasyksystä. Samanlaisesta kuin viime vuoden alkusyksy, jolloin Tyyrinvirralla oli parhaimmillaan yli kaksikymmentä harmaahaikaraa samanaikaisesti.

    Se, toteutuuko toiveeni, jää nähtäväksi. Siihen asti minun on tyytyminen muistelemaan viime syksyä, ja niitä hienoja tunnelmia, joita silloin sai yhdessä harmaahaikaroiden kanssa kokea. (more…)

  5. Tämän hellyttävämpää näkyä ei ole – Kalatiiranpoikaset nukkuvat onnellisina emonsa sylissä

    Kommentoi

    Kesäkuussa kuvasin ehdin jo kerran kuvaamaan emonsa sylissä nukkuvia pieniä kalatiiranpoikasia. Tuolloin kuvittelin aiheen osaltani tulleen loppuun käsitellyksi, sillä en voinut aavistaa, kuinka läheltä voisin kuvata samaa tilannetta vain muutama viikko myöhemmin.

    Video on kuvattu sateisena iltana heinaäkuun alussa tilanteessa, jossa toinen poikasista  – emonsa kaulaa vasten torkkuva poikanen – on juuri saanut suurella työllä nielaistua emon itselleen tuoman kalan. Uurastauksesta voipuneena se sitten ei jaksa tehdä muuta kuin taistella unta vastaan nojaten emoonsa, joka varuillaan tarkkailee koko ajan ympäristöä sekä samalla suojaa sateelta toista pienempää, myös nukkuvaa, poikastaan.

    Musiikki: Tchaikovsky, Joutsenlampi, Opus 20, no 2. Soittajana Matias Vuorinen.

    Tästä linkistä näet kesäkuussa julkaisemani videon emonsa sylissä nukkuvasta kalatiiranpoikasesta.

  6. Videon naurulokki oli rengastettu todella mielenkiintoisella paikalla Englannissa

    Kommentoi

    Heinäkuun alkupuolella Suonenjoen jätevedenpuhdistamolla oli samanaikaisesti neljä rengastettua aikuista naurulokkia, joista kaksi oli rengastettu Suomessa. Toinen niistä Outokummussa ja toinen Rautalammilla. Kahdesta muusta linnusta toinen oli puolestaan rengastettu Tanskassa ja toinen Englannissa.

    Reilu viikko sain sitten Rengastustoimistosta tiedot heille ilmoittamastani englantilaisesta naurulokista.  Tuolloin paljastui, että lintu oli rengastettu maaliskuussa Essexissä  Pitsean kaatopaikalla, joka  on vain kivenheiton päässä Lontoosta. Tämä Englannin toiseksi suurin kaatopaikka on hyvin mielenkiintoinen tapaus, sillä se aiotaan sulkea vuoteen 2020 mennessä, jolloin alueen hallinta siirtyy suuren ja vaikutusvaltaisen englantilaisen lintujensuojelujäjestön  RSPB:n (Royal Society for the Protection of Birds, yli miljoona jäsentä) hallintaan. Tällöin järjestö kunnostaa alueen ja siitä tehdään samalla luonnonsuojelualue.

    Rengastuspaikan ja Suonenjoen jätevedenpuhdistamon etäisyys kartalla.

    Pitsen kaatopaikka ja RSBP:n vierailijakeskus kartalla.

    Linnun tarkka sijainti kuvaushetkellä.

    Englanninkielinen artikkeli Pitseasta ja RSPB:n suunnitelmista (the Guardian, 2010).

  7. Lapasorsa on Suomen oma hauska vesinokkaeläin. Katso vaikka video sen iltatoimista.

    Kommentoi

    Lapasorsa (Anas clypeata) ei tietenkään ole oikeasti vesinokkaeläin, ei edes mitään sukua tuolle kuuluisalle australialaiselle nisäkkäälle vaikka sillä on hyvin samannäköinen suuri nokka. Yhteistä eläimille on myös se, että niiden muuhun vartaloon verrattuna aivan liian kookas nokka tekee eläimet jossakin määrin hassunkurisen näköisiksi. Itselleni lapasorsa nimittäin tuo mieleeni aina suuren sarjakuvasuosikkini Aku Ankan.

    Itselläni ei ole valitettavasti ollut kunniaa nähdä saati kuvata lapasorsaa kovinkaan montaa kertaa. Kuluneena heinäkuuna minulla oli kuitenkin mahdollisuus seurata yhden nuoren lapasorsan elämää useana iltana Suonenjoen jätevedenpuhdistamolla. Valitettavasti vain lintu oli kovin arka luonteeltaan, eikä sallinut useimmiten itseään juuri kuvattavan, vaan yleensä se lähes heti kuvakonini havaittuaan marssi rauhallisesti toiseen paikkaan ruokailemaan.

    Viimeisenä iltana ennen poistumistaan lopullisesti alueelta lintu kuitenkin armahti minua ja salli minun kuvaavan itseään iltatoimissaan. Liekö sen käytös ollut enne siitä, että se oli jättämässä niin koko alueen kuin minutkin?

    Tai – kuten haluaisin itse uskoa – kiitos siitä, etten ollut juurikaan ollut häirinnyt sen illallisia ruokailuhetkiä?

  8. Yhden kesäillan upeita värejä nuorten naurulokkien seurassa

    Kommentoi
    nuori naurulokki

    Nuori naurulokki

    Heinäkuun alun kuvauksissa keskityin Suonenjoen jätevedenpuhdistamon eri lokkilajien ja kalatiirojen elämän dokumentointiin. Mitään kovin erikoisia kuvia tai tilanteita en kuitenkaan saanut tallennettua.

    Nuoria naurulokkeja

    Nuoria naurulokkeja

    Mielenkiintoisinta olikin yrittää saada selvitettyä alueella parina päivän ajan viihtyneiden neljän rengastetun naurulokin rengaskoodit. Onneksi – vaikkakin todella paljon aikaa työlle uhraten – homma lopulta onnistui. En varmaankaan olisi ryhtynyt koko urakkaan, ellei kaksi lokeista olisi ollut ulkomailla rengastettuja. (more…)