Kategorian Kovakuoriaiset Arkisto

  1. Unohdettuja kuvia ja muistoja kuva-arkiston kätköistä

    Kommentoi
    Hyönteiset ruuhkassa heinäkuussa 2012

    Hyönteiset ruuhkassa heinäkuussa 2012

    Viime aikoina olen kuluttanut todella suuren osan vapaa-ajastani käymällä läpi tuhansia vielä nimeämättömiä kuvia. Hyönteiskuvien nimien puutteelle on usein yksinkertainen syy: Lajien tunnistaminen ei ainakaan itselleni ole kovin helppoa. Tämän kuvan hyönteisistä entuudestaan tuttuja olivat päällekkäin olevat viherkukkajäärä ja kimalaiskuoriainen. Muista erillään oleva hoikkakukkajäärä sen sijaan teetätti hiukan töitä.

    Syy kuvan ottamiseen oli juuri kuvan tilanne, joka mahdollisti useamman komea lajin vangitsemisen samaan kuvaan. Kolme vuotta aikaisemmin olin sen sijaan kohdannut tilanteen, josta otettu kuva (alla) kertoo paremmin kuin mikään määrä sanoja sen, kuinka tärkeitä kukkivat kukat ovat hyönteisille. (more…)

  2. Pörinää ja hyönteislajien kirjoa yhdellä ainoalla kukalla – Katso video.

    2 Kommenttia
    Kukkakärpänen ja viherjäärä kukalla.

    Kukkakärpänen ja viherjäärä kukalla.

    Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin eräänä päivänä seuranneeni yhden ainoan sarjakukkaisen rikasta hyönteiselämää. Kuinka rikasta se todella oli, sen voit itsekin todeta omin silmin katsomalla kuvaamani lyhyen videon.

    Voi jopa kokeilla pystytkö laskemaan näkemäsi eri lajit, niin suuret kuin pienen pienet.

    Itselleni suuri osa niin videolla kuin alla olevissa kuvissa näkyvistä hyönteisistä on toistaiseksi tuntemattomia. Tuttuja niistä ovat vain lehtikantojäärä, viherkukkajäärä ja laidunkukkakärpänen (rhingia campestris). (more…)

  3. Lehtikantojäärä on kova kiipeilemään

    Kommentoi lehtikantojäärä, rhagium mordax.

    Viime viikolla seurasin yhtenä päivänä jonkin aikaa yhden ainoan kukan hyönteiselämää – siitä kuvia myöhemmin.

    Suurimman huomioni kirjavasta kovakuoriaisten ja kukkakärpästen joukosta varasti kuitenkin vanha tuttavani lehtikantojäärä (Rhagium mordax), jonka kiipeilyä seurasin ihaillen.

    Koska lehtikantojäärä on melko kookas, max. 22 mm, sillä oli aika ajoin tosi tekeminen olla putoamatta kukasta. Ahkeruudella ja sinnikkyydellä se kuitenkin selvisi siitä.

    Lopulta se  valitettavasti sai tarpeekseen – joko minusta tai kukasta – ja lennähti viereiseen horsmaan jatkamaan keskeytynyttä lounastaan.

  4. Sarvikuonokas on nimensä veroinen.

    Kommentoi Koirassarvikuonokas.

    Sarvikuonokas (Oryctes nasicornis) on Euroopan suurimpia kovakuoriaisia (30-50 mm).

    Yhdessä asiassa se on kuitenkin maailman paras. Sen nimittäin väitetään jaksavan nostaa jopa 850 kertaa sen oman painon painavia esineitä.

    Tässä vertailussa vahvimpienkin voimanostajien tuskaiset punnerrukset näyttävät kovin vaatimattomilta. Lisäksi tämä uskomaton hyönteinen tekee sen ilman ravintolisiä tai muita kemiallisia kunnonkohottajia. Niinpä se on täysin ansainnut tulla kutsutuksi maailman vahvimmaksi eläimeksi. (more…)

  5. Hyönteisten narrina – Kaikkea kokee, kun tarpeeksi kuvaa.

    Kommentoi
    Lehtikantojäärä kamerani objektiivin päällä

    Lehtikantojäärä kamerani objektiivin päällä

    Monenmoisia koomisia tilanteita on varmaan sattunut kuvausreissuillani vuosien mittaan. Joskus jopa hyönteiset ovat tuntuneet pitävän minua pilkkanaan.

    Erään kerran kovakuoriainen – ilmeisesti lehtikantojäärä – istahti objektiivini päälle. Ja tietenkin objektiivi oli juuri makro-objektiivi. Siis sellainen, jolla hyönteisiä kuvataan. (more…)

  6. Kuvia yhdeltä istumalta – Selostus siitä, kuinka erilaisia kuvia voi yhdeltä ainoalta kuvauspaikalta saada.

    Kommentoi

    Artikkelissa käsitellyt lajit ovat: kaakkuri, lummelampikorento, pikkuturkkilo, rantahämähäkki, sirolampikorento, sudenkorento ja telkkä.

    Joillakin lukijoilla voi olla käsitys, että luontokuvaaja ryntäilee ympäri metsiä ja saloja etsien yhä uusia jännittävämpiä kuvauskohteita.

    Joissakin tapauksissa tuossa mielikuvassa voi olla rahtusen tottakin. Itse olen kuitenkin yhdelle kuvauspaikalle juuttuvaa sorttia.

    Tämä tarkoittaa sitä, että päivästä toiseen palaan lähes samoille jalanjäljille hakemaan yhä parempia kuvia samasta kohteesta. Kaiken lisäksi kuvaan hyvin usein ilman piilokojua.

    Telkkä sukeltaa peilityynellä vedenpinnalla.

    Telkkä sukeltaa peilityynellä vedenpinnalla.

    (more…)

  7. Kovakuoriaistesti – Tunnistatko nämä kovakuoriaiset?

    5 Kommenttia

    Tämän testin avulla voit oppia tunnistamaan 10 Suomessa tavattavaa kovakuoriaista, joista suurin osa on hyvinkin tavallisia..

    Tunnistettavat lajit ovat: Hoikkakukkajäärä (Leptura melanura), Juhannusturilas (amphimallon solstitiale) , Kimalaiskuoriainen (trichius fasciatus), Lehtikantojäärä (rhagium mordax), Liljakukko (lilioceris lilii), Pikkuturkkilo (nicrophorus vespilloides), Rusokuoriainen (lygistopterus sanguineus), Sarvijaakko (acanthocinus aedilis), Sarvikuonokas (oryctes nasicornis) ja Viherkukkajäärä (anoplodera virens).

    Kovakuoriaistesti

    Mikä on tämä kaunis pörröinen yleinen kovakuoriainen, joka viihtyy muissakin kukissa kuin kuvan kanervassa?

    Kimalaiskuoriainen, Trichius fasciatus











    Mikä on tämä kaunis punainen Etelä-Suomessa yleinen kovakuoriainen, joka sekin mielellään vierailee kukissa?

    Rusokuoriainen, Lygistopterus sanguineus











    Mikä on tämä vaatimattoman näköinen melko kookas yleinen kovakuoriainen, joka on kuvassa sille hyvin epätyypillisessä ympäristössä?

    Lehtikantojäärä, rhagium mordax











    Mikä on tämä komea kovakuoriainen, joka lensi syliini avoimesta autonikkunasta ajaessani 8o km:n tuntivauhtia kuumana kesäpäivänä?

    Sarvijaakko, Acanthocinus aedilis











    Mikä on tämä kookas ruskea kovakuoriainen, joka on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa?

    Juhannusturilas, Amphimallon solstitiale











    Mikä on tämä yleinen pieniä raatoja syövä mutta kaunis kovakuoriainen, jonka selässä kuvassa näet pieniä salamatkustajia?

    Pikkuturkkilo, Nicrophorus vespilloides











    Mikä on tämä päivänkakkaralla lepäävä kellertävä melko kookas kovakuoriainen?

    Viherkukkajäärä, Anoplodera virens, päivänkakkara











    Mitä ovat nämä keskikokoiset kukalla parittelevat värikkäät kovakuoriaiset?

    Rusokukkajäärä, Anoplodera rubra











    Mikä on tämä lehden alla piilotteleva kauniin värinen puutarhatuholainen?

    Liljakukko, Lilioceris lilii











    Mikä on tämä erikoisen näköinen kookas kovakuoriainen, jonka voi tavata harvinaisena kuori-  ja sahanpurukasoissa Etelä- ja Keski-Suomessa?

    Sarvikuonokas, Oryctes nasicornis













  8. Suuttunut sukeltaja puraisi varpaastani

    Kommentoi

    Koskaan ei tiedä, mikä vedessä voi väijyä.

    Voitteko kuvitella, kuinka yllättynyt olin, kun kahlatessani viattomasti matalassa vedessä tunsin varpaassani äkäisen kivun. Nostaessani jalkani ylös vedestä sen mukana pintaan nousi myös varvastani aggressiivisesti pureva sukeltaja. Voitteko todellakaan kuvitella!

    Syytä tuossa vaiheessa vielä minulle tuntemattoman sukeltajan väkivaltaisen käytökseen saatoin vain kuvitella. Toisaalta hyökkääjä oli sattuneesta syystä kykenemätön selittämään outoa käytöstään.

    Tähän väliin tarvitaan siis muutama selityksen sana, jotta ette putoaisi lopullisesti kärryiltä: Tapahtumapaikka oli yksi puutarhani vesialtaista, joissa joka kesä asustaa kiitettävä määrä kovakuoriaisiin luettavia sukeltajia. Varvastani inhonnut hyönteinen olikin ilmeisesti alla olevassa kuvassa keltalaitasukeltajanaaraan selässä killuva sukeltajalaji, jolle en ole toistaiseksi uskaltanut antaa lajimääritystä. (more…)

  9. Sinitoukohärkä ei ole avaruusolio – Vaikka niin sen ulkonäöstä uskoisi.

    2 Kommenttia

    Eilen illalla löysin sattumoisin elämäni ensimmäisen sinitoukohärän (Meloe violaceus), joka on yksi suurimpia (max. pituus n. 4 cm) kovakuoriaisiamme.

    Kauniiksi tätä hyönteistä ei suin surminkaan voi sanoa, mutta kylläkin hyvin persoonaallisen näköiseksi. Itselleni se tuo mieleen lähinnä science fiction -elokuvista tutut pelottavat avaruusoliot.

    Ensimmäinen kohtaamisemme tämä ei kuitenkaan ollut, sillä olin aiemminkin jonkin kerran kuvannut lajia, mutta tuolloin en ollut niitä itse löytänyt.

    Sattumasta oli todella tällä kertaa kyse, sillä sinisenä kimaltava koppis sattui silmiini astuessani ulos autosta uuden suuren hakkuuaukean reunalla.

    Yllätys ötökän näkeminen oli minulle senkin takia, että aikaisemman tietämykseni mukaan se oli lähinnä vehmaiden maiden, kuten niittyjen, melko harvinainen laji. Uudemman tietämyksen mukaan sitä kuitenkin löytyy nykyisin lähes koko maasta, ja  niinkin kuivista ympäristöistä kuin mistä itse oman avaruusolioni löysin.