Sinitoukohärkä ei ole avaruusolio – Vaikka niin sen ulkonäöstä uskoisi.

Eilen illalla löysin sattumoisin elämäni ensimmäisen sinitoukohärän (Meloe violaceus), joka on yksi suurimpia (max. pituus n. 4 cm) kovakuoriaisiamme.

Kauniiksi tätä hyönteistä ei suin surminkaan voi sanoa, mutta kylläkin hyvin persoonaallisen näköiseksi. Itselleni se tuo mieleen lähinnä science fiction -elokuvista tutut pelottavat avaruusoliot.

Ensimmäinen kohtaamisemme tämä ei kuitenkaan ollut, sillä olin aiemminkin jonkin kerran kuvannut lajia, mutta tuolloin en ollut niitä itse löytänyt.

Sattumasta oli todella tällä kertaa kyse, sillä sinisenä kimaltava koppis sattui silmiini astuessani ulos autosta uuden suuren hakkuuaukean reunalla.

Yllätys ötökän näkeminen oli minulle senkin takia, että aikaisemman tietämykseni mukaan se oli lähinnä vehmaiden maiden, kuten niittyjen, melko harvinainen laji. Uudemman tietämyksen mukaan sitä kuitenkin löytyy nykyisin lähes koko maasta, ja  niinkin kuivista ympäristöistä kuin mistä itse oman avaruusolioni löysin.

Katso myös nämä:

Sarvikuonokas on nimensä veroinen. Västäräkistä vähäsen – Hillittyjä kuvia heiluhännästä. Kuvia yhdeltä istumalta – Selostus siitä, kuinka erilaisia kuvia voi yhdeltä ainoalta kuvauspaikalta saada. Tämä videon harmaahaikara on kuin suuri pölyhuiska Viirupöllön pesästä löytyi ihana piipittävä untuvikko Suuttunut sukeltaja puraisi varpaastani Tuoretta koskikaraa tarjolla. Rengastettu pikkuvarpunen ihmesembrassani. Saukko ja Tuonelan Joutsenet Kuuntele talvi-illan taikaa – Helmipöllö puputtaa Lehtikantojäärä on kova kiipeilemään Suonenjoen Kourujoelta löytyi paannejääluolia – katso kuvat jäänalaisista saleista.