Kategorian Jää ja lumi Arkisto

  1. Suonenjoen suuret siniset jääputoukset ovat nyt entistäkin kauniimmat!

    Kommentoi

    Uhmaten lääkärin suosituksia ja maalaisjärkeä kävin pari päivää sitten vuoden tauon jälkeen kuvaamassa Suonenjoen Eskelisenmäen kalliolouhokseen syntyneitä suuria sinisiä jääputouksia.

    Pitkälle toistakymmentä metriä korkeat jääputoukset olivatkin nyt todella kuvaamisen  arvoiset, sillä mennyt talvi oli taikonut jääputouksista viimevuotisia mahtavammat. Lisäksi viime viikon sateet olivat huuhtoneet kauniinsiniset putoukset lähes kaikesta niitä edellisillä tiedustelureissuillani vielä peittäneestä lumesta.

    Valitettavasti en voinut kuitenkaan jäädä kuvaamaan niitä kovin pitkäksi aikaa, sillä pelkonani oli, että loukkaisin uudestaan ja mahdollisesti pahemmin koripallossa kolme viikkoa sitten osittain revenneen akillesjänteeni.

    Vaikka käyntini louhoksella tästä syystä jäi lyhyeksi, ehdin kuitenkin säikäyttämään itseni pahemman kerran: Putosin nimittäin lumikenkäillessäni aivan yllättäen syvälle paksuun lumeen (Näkyy videolla). Tuolloin olin varma, että nilkkani oli vaurioitunut uudestaan. Onneksi pelkoni kuitenkin osoittautui turhaksi, ja pystyin jatkamaan matkaa….  Suoraan kohti koti.

    Eskelisenmäki kartalla

  2. Hirvolan mylly leipoi jälleen kauniita jäisiä pannukakkuja – Näe niiden tanssivan itsensä pyöreiksi nopeutetulla videolla

    Kommentoi

    Pohjois-Savossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hirvolan myllyn luona tapahtui jälleen kummia: Myllyn vierelle laskeva Savijoen pieni koski pyöritti suuren määrän kauniin symmetrisiä, lähes pyöreitä jäälauttoja, joista suurin halkaisijaltaan puolimetrinen.

    Juuri tätä isoimman jäälautan liikettä kannattaa oheisella videolla seurata, sillä sen liike paljastaa selvimmin, miten kaikki jäälautat kiertävät kehää virrassa samalla oman akselinsa ympäri pyörien.

    Oikeassakin tilanteessa, omin silmin seurattuna jäälauttojen hidas yhdessä liikkuminen lähes ympyränmuotoista rataa on juuri ja juuri mahdollisista nähdä, jos vain kärsivällisyyttä riittää. Sen sijaan niiden jatkuva pyöriminen oman akselinsa ympäri olisi huomattavasti vaikeampaa havaita paljain silmin.

    Videon lopussa olevan nopeutetun videon avulla koko tuo mielenkiintoinen pyörivä prosessi on kuitenkin helppo todentaa. Videolla on myös nähtävissä se, kuinka pyöriessään jäälautat koko ajan törmäilevät kevyesti toisiinsa ja samalla hiovat toisiaan yhä pyöreämmiksi.

    Nopeutettu video on tehty muuttamalla noin. 30 minuutin alkuperäinen otos noin yhden minuutin pituiseksi, eli videolla nähtävä liike on 25 kertaa nopeampaa kuin oikeassa tilanteessa. (more…)

  3. Salaperäinen suuria vesikuplia sykkivä jää – Harvinainen löytö jäätyneeltä Kourujoelta

    Kommentoi

    Olen käynyt ihmettelemässä ja tallentamassa Suonenjoen Kourujoen poikkeuksellista talvista kauneutta lähes jokainen päivä noin viikon ajan.  Eilen kovien pakkasten kirkkaalla jäällä kuorruttamalla joella vastaani tuli jotain, jota en ollut koskaan nähnyt, enkä ollut koskaan vastaavasta kuullutkaan. Tosin siinä ei välttämättä ole mitään ihmeellistä, sillä suomalainen luonto on toki täynnä erikoisia ilmiöitä, jotka ovat minulle täysin tuntemattomia.

    Kyseessä oli nimittäin kaksi pientä jäästä kohoavaa lasimaista onttoa piippua, joista suurempi oli noin reilut viisi senttiä korkea.  Erikoista näissä jääpiipuissa oli se, että niiden kautta jääkuoren alta sykki esiin suuria vesikuplia.   Mikä niiden seuraamisessa oli jännittävää, oli se, että vesikuplien syntyä saattoi myös yrittää ennakoida läpinäkyvän jään alla virtaavan veden liikkeistä, jotka ovat nähtävissä myös videolla.

    Valitettavasti iltapäivä oli eilen ehtinyt jo pitkälle tuon vesikuplageysirin löytäessä, joten en voinut valonpuutteen takia kuvata löytämääni pientä luontoihmettä kuin lyhyen hetken.  Ja niinhän siinä tietenkin sitten kävi, että kun tänään aamupäivällä palasin paikalle, en löytänyt mitään. Joen pintaa peitti nyt monen sentin paksuinen valkoinen lumikerros. Arvaa harmittiko!

  4. Vakavasti otettavaa jääbalettiako – Rinneluistelua musiikin tahtiin jyrkällä jäätyneellä koskella

    Kommentoi

    Kun Suonenjoella jyrkkää mäenrinnettä juokseva Kohiseva-puro viime talvena jäätyi ja sai melkein luistelemiseen täydellisen yhtenäisen jääpeitteen, sain ajatuksen toteuttaa itseäni tavalla, joka minun olisi ollut hyvä unohtaa välittömästi. Syvällisen vakavasti asioihin suhtautuvana henkilönä en näin kuitenkaan tehnyt, vaan vein projektin luistavaan loppuunsa asti.

    Kohiseva on Suonenjoella Iisveteen jyrkkää mäenrinnettä juokseva puro, joka on saanut nimensä etenkin keväällä kuultavasta voimakkaasta kohinasta. Pituutta koskikohdalla on reilut sata metriä, jona aikana rinne laskee noin 30 metriä.

    Kohiseva kartalla.

    Musiikkina taustalla musiikkia Georges Bizet’n oopperasta Carmen.

  5. Lähde mukaani videoretkelle selvittämään voiko Suonenjoen erikoisella Kohisevan koskella tänäkin talvena luistella

    Kommentoi

    Suunnistin muutama päivä sitten jälleen kerran suuret lumikenkäni kohti Suonenjoen Kohisevaa tarkoituksenani selvittää, voisiko sinne nytkin syntyä samanlainen erikoinen pysähtynyt jäinen koski kuin, minkä sieltä viime talvena löysin.

    Kohiseva kartalla.

    Tänä vuonna kosken tilanne on valitettavasti kuitenkin aivan erilainen, sillä kiitos toistaiseksi lumisen ja leudon talven Kohiseva-puro juoksee edelleen jäästä pääosin vapaana. Eikä paremmasta ole edes kovin suurta toivoa, sillä ainakaan lähiaikojen sääennusteet eivät ole luvanneet niin kireitä pakkasia, että koko puro voisi saada sellaisen yhtenäisen jääkannen, että sillä voisi viime talven tapaan luistella.

    Ei reissu toki turha ollut, sillä vaikken löytänytkään sieltä sitä, mitä etsin. Pitkin kosken vartta mutta etenkin aivan rinteen yläosassa (yllä olevan videon lopulla) oli nimittäin paljon pieniä kauniita jäämuodostelmia. Samanlaisia kuin ne, jotka aikoinaan innoittivat maailmankuulun lasitaiteilija Tapio Wirkkalan suunnittelemaan kuuluisan Ultima Thule-sarjansa. (more…)

  6. Syntyykö Suonenjoen Kourujoelle tänäkin talvena kauniita jääluolia – Lähde mukaani tutkimusmatkalle!

    Kommentoi

    Kävin pari päivää sitten tutkimassa, miltä näyttää Kourujoen jääluolien tulevaisuus tämän vuoden osalta.

    Harmaa talvipäivän lopputulema oli aika synkkä: Ei näytä lainkaan lupaavalta. Kallioputouksen –  jonka yläpuolelle merkittävimmät jääluolat ovat syntyneet – luona oli tosin paljon kauniita jäämuodostelmia, mutta minkäänlaista yhtenäistä jääkantta, jonka alle jääluolat voisivat syntyä, ei missään näkynyt.

    Eivätkä lähiaikojen sääennusteetkaan lupaa tilanteeseen muutosta, sillä jääkannen syntymiselle tarvittavia kireämpiä pakkasia ei ole näköpiirissä. Tämä on valitettavaa, sillä vielä jokin aika sitten Kourujoen vedenkorkeus oli normaalia suurempi ja olisi ehkä mahdollistanut aikaisempia vuosia korkeampien jääluolien synnyn. Nyt vedenpinta on kuitenkin jo merkittävästi laskenut parin viime viikon pikkupakkasten pienentämien vedenvirtaamien ansiosta.

    Toisaalta, koskaan ei saa toivoaan heittää. Ehkä säiden jumalat ovat vielä suosiollisia Kourujoelle ja sallivat sen jälleen kerran synnyttää jääpeitteensä alle lumoavan kauniita jääluolia.

    Joka tapauksessa viime vuonna tilanne oli aivan toinen, ja tammikuun alussa eli juuri näihin aikoihin, vähän ennen jääluolien syntymistä, Kourujoki näytti tällaiselta. (more…)

  7. Silkkuikkuemon äidinrakkautta, Kaakkuri tulee suoraan kohti – Sekä muita kuviani Vuoden Luontokuva 2017-kilpailusta

    Kommentoi
    kaakkuri,lento

    Juuri lentoon lähtenyt kaakkuri tulee silmät punaisina kohti kameraa.

    Useampina edellisinä vuosina olen lokakuussa esitellyt joitakin sen vuoden Vuoden luontokuva – kilpailuun lähettämiäni kuviani. Jatkan samalla linjalla, vaikka menestystä ei tänä vuonna tullutkaan.

    Kovin monella kuvalla en tänäkään vuonna kilpailuun osallistunut, joten nyt nähtävät kuvat edustavat suurta osaa kaikista kilpailukuvistani, joissa kaikissa yhtä jäämuodostelmakuvaa lukuun ottamatta lintu tai linnut olivat jossain roolissa. Nyt nähtävissä kilpailukuvissani “esiintyvät” vauhdikas kaakkuri, rakastava silkkiuikkuäiti, yötä odottava harmaahaikara sekä koko kuvapinnan täyttävä valkoposkihanhiparvi. (more…)

  8. Hämääkö kuvakulma – Näetkö kumman kuvan jääputous on korkeampi

    Kommentoi
    Suuri jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

    Suuri sininen jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

    Kävin toissapäivänä jälleen kuvaamassa Eskelisenmäen jääputouksia, sillä lämpötilojen noustua keväisiksi ei ole mitään varmuutta siitä, että ne säilyisivät hengissä enää kauan.  Toisaalta koska niistä ei ole tullut tietooni havaintoja aiemmilta vuosilta, ei ole myöskään mitään varmuutta siitä, että ne olisivat kuvattavissa tulevinakin talvina. Joten jos aion dokumentoida niitä ja niiden mahdollista muuttumista, se on tehtävä nyt.

    Edellisen käyntikerran jälkeen jääputouksissa oli tapahtunut selvä näkyvä muutos.  Onneksi parempaan suuntaan. Tästä kiitos sille, että epätavallisen lämpimät yöt ja etenkin päivät olivat sulattaneet suurimman osan putouksia peittävästä lumesta. Niinpä korkeimmatkin jääputoukset  olivat nyt nähtävissä lähes kokonaisuudessaan.

    Alla on kaksi jääputouskuvaa, jotka otin tänään. Pystytkö päättelemään kumman kuvan jääputous on korkeampi? Oikea vastaus toisen kuvan jälkeen. (more…)

  9. Suonenjoen pyörivän jäälautan salaisuus paljastuu nopeutetussa videokuvassa

    Kommentoi

    Eilen Suonenjoen mystinen pyörivä jäälautta ilmestyi jälleen, jo toisen kerran tämän talven aikana. Valitettavasti tätä harvinaista jäälauttaa odotti sama kohtalo kuin edellisellä kerralla kuukausi sitten: liian nopeasti ja liian kovaksi kiristynyt pakkanen jähmetti yön aikana lautan pyörivän liikkeen, ennen kuin siitä ehti tulla symmetrisen pyöreä.

    Onneksi olin kuitenkin – kiitos luotettavien sääennusteidemme – aavistanut tilanteen ja dokumentoin lautan jo eilen kaiken varalta. Itse asiassa kuvasin lautan eilen kahdesti: Ensin puolen päivän jälkeen , jolloin kuvasin lautan tekemän yhden vajaan kierroksen. Vasta myöhään iltapäivällä sain sitten idean kuvata lautan liikettä pidemmän aikaa tarkoituksenani nopeuttaa lautan liikettä editointivaiheessa ja näin saada havainnollistettua lautan säännöllinen ja tasainen pyörivä liike.

    Niinpä kuvasin jäälautan pyörintää puolen tunnin ajan aina siihen saakka, kunnes iltapäivä hämärtyi lopullisesti ja teki kuvaamisen jatkamisen turhaksi.

    Kun sitten myöhemmin editoin videota ja nopeutin jäälautan liikkeen kolmikymmenkertaiseksi, minulle paljastui, että ennakkokäsitykseni lautan tasaisesta liikkeestä ei pitänytkään aivan kutiaan.  Lautan etenemisnopeus ja pyörähdysnopeus molemmat nimittäin muuttuivat merkittävästi jokaisen sen tekemän täyden kierroksen aikana. Sen puolen kierroksen aikana, jolloin lautta kulki alavirtaan, sen vauhti ja pyöriminen koko ajan kiihtyivät, kun taas vaihtaessaan kulkusuuntaansa kohti ylävirtaa ne molemmat silmin nähden puolestaan hidastuivat.

    Sinänsä ilmiössä ei tietenkään ole mitään merkillistä, noudattaahan jäälautan liike tietenkin fysiikan lakeja. Oli vain erikoista pystyä näkemään omin silmin asia, jota ei voinut itse aidossa tilanteessa selvästi havaita.

    Jos et ole vielä nähnyt, miltä pyörivän jäälautan liike oikeasti näyttää, voit tehdä sen katsomalla tästä linkistä kuukausi sitten kuvaamani videon.

     

  10. Suuren kalliolouhoksen mahtavat jääputoukset saivat minut tuntemaan itseni pieneksi

    Kommentoi

    Kuten jokin aika sitten kerroin, löysin Suonenjoelta kartan avulla toista viikkoa sitten aivan uusia suuria jääputouksia. Tällä kertaa jääputoukset eivät kuitenkaan olleet syntyneet luonnolliselle kalliojyrkänteelle, vaan syrjäiselle suurelle kalliolouhokselle Suonenjoen Eskelisenmäelle. Löytöhetkellä minulla ei kuitenkaan ollut mahdollista kuitenkaan kuvata paikkaa kunnolla, joten jouduin siirtämään niiden kuvausta myöhempään ajankohtaan. Sopiva hetki koittikin viime viikonloppuna, jolloin kävin kuvaamassa kalliolouhosta ja sen suuria jääputouksia kahtena peräkkäisenä päivänä.

    Valitettavasti jääputoukset olivat kuluneen viikon aikana saaneet paikoin päälleen paksun lumipeitteen, joten paikka ei ollut aivan yhtä vaikuttava kuin löytöhetkellä.  Asiaa ei kuitenkaan kannattanut ryhtyä murehtimaan sen enempää, sillä tärkeintä oli saada ne joka tapauksessa dokumentoitua.  Mitään takeitahan ei ollut siitä, että lopputalven säät muuttaisivat tilannetta millään tavalla paremmaksi.  Toisaalta myös se, että näistä jääputouksista tai niiden pysyvyydestä kenelläkään ei ilmeisesti ole aiempaa tietoa, teki ilmiön mahdollisimman tarkan tallentamisen tärkeäksi. (more…)