Arkisto: Mar 2011

  1. Linnun vilkkuluomi – Lähikuva fasaanin silmästä

    2 Kommenttia
    Fasaanin vilkkuluomi verisuonineen.

    Koirasfasaanin vilkkusilmä verisuonineen

    Linnuilla on silmäluomen lisäksi silmän yli poikittain liikkuva osittain läpinäkyvä vilkkuluomi (plica semilunaris), jonka tehtävä on suojata silmää.

    Luontokuvaajalle vilkkuluomi aiheuttaa jonkin ylimääräistä mieliharmia, sillä usein  se ennättää kuvaushetkellä sumentamaan häiritsevästi linnun silmän kirkkautta.

    Kuvassa koirasfasaanin vilkkuluomi on juuri siirtynyt osittain peittämään linnun silmää, jolloin läpinäkyvässä silmäluomessa näkyy myös runsaasti  ohuita verisuonia.

  2. Pieni Pariisi-trivia – Kymmenen monivalintakysymystä.

    Kommentoi

    Kymmenen opettavaa kysymystä liittyen Pariisissa ottamiini kuviin.  Tosin ilman tästä tietokilpailusta imemääsi tietoa pärjäät  maailmassa vallan mainiosti.

    Mikä tämä yksi maaiman kauneimmista kirkoista, joka sijaitsee Montmartren kukkulan laella, on nimeltään?

    Basilique du Sacré Coeur





    Mikä Tintti-hahmon luoja sarjakuvapiirtäjä Hergé  (oikelta nimeltään Georges Prosper Remi) oli kansallisuudeltaan?

    Tintti, kapteeni Haddock , Milou, Dupont tai Dupond ja Professori Teophilus Tuhatkauno




    Miksi hovissa haisi todella pahalle aurinkokuningas Ludvig XIV:n ottaessa Versailles'n palatsin hallintokäyttöönsä v. 1682 ?

    Versailles'n palatsi.





    Kuinka suuri on Pariisin todellan upean uuden riemukaaren ( l'Arche de la Défense tai La Grande Arche) kattotasanteen pinta-ala, kun yksi hehtaari on 100m x 100m?

    Pariisin uusi riemukaari, La Grand Arche.





    Seinen rannalla taustalla näkyvän Invalidihotellin läheisyydessä kuvasta katsottuna vasemmalla on aukio, joka on nimeltään jokin seuraavista.

    Invalidihotelli, Pariisi.





    Pariisin kultturikeskuksen eli Pompidou-keskuksen läheisyydestä löytyy värikäs useista patsaista koostuva suihkulähde, jonka suunnitelivat ranskalaiset kuvanveistäjät  Jean Tinguely and Niki de Saint Phalle.

    Kenen kuuluisan taiteilijan nimeä suihkupatsaskokonaisuus kantaa?

    Stravinski-suihkulähde. Pariisi. Pompidou-keskus.





    Mitä Louvren museon pihakuvassa näkyvää pariisilaiset aluksi voimakkaasti vastustivat?

    Louvren museon piha ja lasipyramidi.





    Patsaan esittämä Ranskan kansallissankari Jeanne d'Arc johti menestyksellisesti ranskalaisia taistelussa englantilaisia miehittäjiä vastaan. Omat kuitenkin lopulta pettivät hänet, ja hänet saatiin vangittua ja tuomittua kuolemaan.

    Millä tekaistulla perusteella englantilaiset häntä syyttivät?

    Orleans'in neitsyen, Jeanne d'Arcin patsas Pariisissa.





    Kuinka suosittu yksittäinen turistinähtävyys Eiffel-torni on maailmassa?

    Eiffel-torni yöllä.





    Entäpä Pariisi itse, kuinka monenneksi suosituin turistikohde se on?

    a) noin 100.      b) noin 50.      c) noin 20.      d) noin 10.      e) 3.        f) 1.

    Ihmispaljoutta Eiffel-tornin juurella.









  3. Kevätmuuton jättiyllätys – Onko Rautalammin isolepinkäisen seuralainen oikea pääsiäislintu

    3 Kommenttia
    Isolepinkäinen ja ihmeellinen pääsiäistipu

    Isolepinkäinen ja ihmeellinen pääsiäistipu

    Eilen julkaisemani tieto Suonenjoelta löytyneestä pääsiäislinnun – vai pitäisikö sanoa pääsiäistipun – pesästä sai tänään yllättävää jatkoa!

    Voimakas lounatuuli näyttää nimittäin lennättäneen Rautalammilla sijaitsevan Tyyrinvirran lintutornin kupeella olevalle ruokintapaikalle oudon ilmestyksen. Harvinaisen linnun ulkonäkö viittaa riikinkukkoon, mutta se on kooltaan huomattavasti mitään tunnettua riikinkukkolajia pienempi.

    Erikoisen linnun nimi selvinnee viimeistään 1.4, sillä asiantuntijat ahertavat paraikaa mystisen linnun lajimäärityksen kimpussa. Toistaiseksi he joutuvat kuitenkin tyytymään ottamaani autenttiseen kuvaan itse tapahtumien keskipisteestä. (more…)

  4. Pääsiäislintu pesi Suonenjoella!

    Kommentoi
    Pääsiäislinnun munapesä

    Pääsiäislinnun munapesä

    Uutispommi – Pääsiäislintu pesi Suonenjoella!

    Viikonloppuna sain pyynnön tulla katsomaan Suonenjoen Kinnulanniemessä kasvavasta sembrasta löytynyttä hyvin outoa linnunpesää. Ja outohan se totta tosiaan oli. Kummalliseksi löydön teki etenkin se, ettei pesä selvästikään ollut vanha. Mikä ihmeellisintä, keskellä pihaa kasvavaan puuhun pesänsä rakentaneesta linnusta ei ole tehty minkäänlaista näköhavaintoa.

    Koska Pesästä löytyneet munat eivät lisäksi muistuttaneet minkään tuntemani Suomessa pesivän lajin munia, otin yhteyttä ulkomaisiin lintututkijaystäviini, jotka eivät myöskään pystyneet tunnistamaan munia. Sain heiltä kuitenkin neuvon lähestyä kansainvälistä mainetta niittänyttä lintututkijaa, ornitologian dosentti A.P. von Rilliä. Von Rilli on Pääsiäissaarten luonnontieteellisen museon yli-intendentti, joka on kuuluisa Hercule Poirotmaisista kyvyistään määrittää muille tuntemattomia lintulajeja.

    Pääsiäislinnun munia

    Pääsiäislinnun munia

    Koska olin itsekin tietoinen hänen poikkeuksellisesta asiantuntevuudestansa, en ollut yhtään yllättynyt von Rillin nopeasta vastauksesta hänelle sähköpostitse lähettämääni kysymykseen. Sitä enemmän olinkin sitten hämmästynyt, kun von Rilli totesi lähettämissäni kuvissa näkyvien munien olevan maailmanlaajuisesti erittäin harvinaisen pääsiäislinnun munia.

    Pääsiäislintu ei haudo muniaan

    Linnun tiedetään pesivän ainoastaan hyvin pienellä alueella Pääsiäissaarilla. Sen elintavoista ei tiedetä juuri mitään, sillä tiettävästi aikuisia lintuja ei ole kukaan dosentti von Rilliä lukuun ottamatta koskaan nähnyt. Myös lajin poikasista on vähän tietoa, sillä ne jättävät pesän välittömästi kuoriuduttuaan ja piiloutuvat jo satoja vuosia sitten kaadetun sademetsän syövereihin.

    Tästä näet miltä pääsiäislintu ehkä näyttää?

    Kaikkein hämmästyttävintä lajin pesinnässä on se, etteivät emot haudo muniaan lainkaan, vaan munat ovat itsestään hautuvia. Ilmiön tieteellinen nimi on autoincubatio, johon ei tiedetä minkään muun lintulajin kykenevän.

    Hautumattomista munista otettujen näytteiden DNA-analyysi on kuitenkin paljastanut linnun olevan läheistä sukua meille tutulle käelle. Tämä tuntuu hyvin ymmärrettävältä, sillä myöskään käki ei haudo omia muniaan. Ilmeisesti käki kuitenkin on alemmalla kehitysasteella kuin sukulaisensa, koska se joutuu jättämään munansa muiden lintulajien haudottaviksi.

    Nuori Käki puutarhassa.

    Käki puutarhassa.

    Pääsiäislinnun erikoisominaisuudet eivät rajoitu ainoastaan omalaatuiseen hautomisprosessiin. Tiedetään näet, että vuosimiljoonien kuluessa lajille on kehittynyt poikkeuksellisen tarkka ajantaju. Myöskään tätä ns. kalenteriaistia ei tavata muilla eläinlajeilla. Tämä linnulle kehittynyt sisäinen tietämys päivämääristä saa sen tuntemattomasta syystä ajoittamaan munintansa niin, että poikaset poikkeuksetta kypsyvät kuoriutumisvalmiiksi huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Karkausvuosi mukaan lukien.

    Kinnulanniemessä liikennerajoituksia

    Koska myös kansainvälinen media on saanut vihiä asiasta, kaikkia Kinnulanniemessä asuvia pyydetään nyt välttämään liikkumista kaduilla. Näin taataan tärkeiden ulkomaisten vieraidemme esteetön liikkuvuus heidän saapuessaan todistamaan suonenjokelaisten pääsiäislintujen kuoriutumista.

    Huom! Suonenjoen kaupungintalolla on huomenna lehdistötilaisuus, jonne myös tutkija A.P. von Rilli on lupautunut tulemaan. Hän on luvannut selvittää yleisölle samassa yhteydessä, miten pääsiäislintu on Suonenjoelle eksynyt. Klo 12 alkavaan tilaisuuteen voi varata ennakkoon Paikallislehti Sisä-Savon konttorista.

    Haluatko nähdä miltä pääsiäislintu ehkä näyttää? Kuvan ja tarinan Rautalammilta löytyneestä linnusta voit nähdä tästä linkistä: Kevätmuuton jättiyllätys – Onko Rautalammin isolepinkäisen seuralainen oikea pääsiäislintu?

    P.s.1. Tiesitkö, että Suonenjoella on oikeasti kerran sattunut hyvin suurta kansainvälistä huomiota saanut tapahtuma? Kyseessä oli maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento, jonka suorittajana oli kuopiolainen Silvo Sokka. Lisää tietoa tästä erittäin erikoisesta tapahtumasta saat tästä linkistä: Silvon lento Suonenjoelle.

    P.s.2. Artikkeli Pääsiäislinnusta on alunperin julkaistu paikallislehti Sisä-Savossa v. 2010.

  5. Kovakuoriaistesti – Tunnistatko nämä kovakuoriaiset?

    5 Kommenttia

    Tämän testin avulla voit oppia tunnistamaan 10 Suomessa tavattavaa kovakuoriaista, joista suurin osa on hyvinkin tavallisia..

    Tunnistettavat lajit ovat: Hoikkakukkajäärä (Leptura melanura), Juhannusturilas (amphimallon solstitiale) , Kimalaiskuoriainen (trichius fasciatus), Lehtikantojäärä (rhagium mordax), Liljakukko (lilioceris lilii), Pikkuturkkilo (nicrophorus vespilloides), Rusokuoriainen (lygistopterus sanguineus), Sarvijaakko (acanthocinus aedilis), Sarvikuonokas (oryctes nasicornis) ja Viherkukkajäärä (anoplodera virens).

    Kovakuoriaistesti

    Please go to Kovakuoriaistesti – Tunnistatko nämä kovakuoriaiset? to view the quiz
  6. Yllättävä yksityiskohta löytyi parittelevien sudenkorentojen kuvasta – Vastaus löytyi netistä: Sudenkorennon munia!

    Kommentoi
    sirolampikorennot parittelevat

    sirolampikorennot parittelevat

    Joskus kuvasta voi myöhemmässä tarkastelussa löytyä yllättäviäkin yksityiskohtia, kuten kävi alla olevan vuonna 2009 ottamani sirolampikorentojen parittelukuvan kohdalla.

    Ilmeisesti olin tuolloin niin ilahtunut saatuani kuvattua tätä melko harvinaista sudenkorentolajia, vielä parittelemassa, että en kiinnittänyt riittävästi huomiota kuvan erääseen yksityiskohtaan: Naaraan koiraan alle taivutetun takaruumiin päässä olevan paritteluelimen päällä näkyi valkeita soikion muotoisia kohteita. (more…)

  7. Maailma mureni – Aku Ankassa kielivirhe!

    Kommentoi

    Tämä lööppi ei ehkä ole skuuppi, mutta se ei ole myöskään lehtiankka, vaan – järkyttävää kyllä – totta: Aku Ankka on ei ole enää kieleltään virheetön!

    Tämä on suunnaton pettymys kaikille niille useille sukupolville, jotka ovat kasvaneet siinä uskomuksessa, että Aku Ankkaa lukemalla heidän oma lapsensa voi oppia virheetöntä suomea. (more…)

  8. Komea koirasfasaani kävi kylässä talvella.

    2 Kommenttia
    Fasaanikoiras lumihangella.

    Fasaani lumihangella.

    Olen nyt kolmena peräkkäisenä päivänä kokenut saman masentavan kohtalon: Jäänyt jumiin lumeen kapeille sivuteille tuiskunneisiin lumikinoksiin.

    Onneksi kuitenkin olen taistellen päässyt joka kerran takaisin kotipihaani. Mikä pahinta kuviakaan ei ole tullut.

    Näin siis näytti käyvän tänäänkin, mutta sitten päivän edes osin pelasti takapihaltani kuulunut fasaanin fagottitorven törähdys. Ja mikä luontokuvaaja minä olisin ollut, jos en olisi yrittänyt huonoista olosuhteista huolimatta ikuistaa harvinaista vierastani.

    P.s. Kaikki kuvat ovat täysin rajaamattomia. (more…)