Outo lintu-lukijakilpailu täytti viisi vuotta vuonna 2008, joten juhlavuoden kunniaksi kilpailun ensimmäinen kuva on se, joka aikoinaan synnytti idean tästä oudosta lintujen tunnistamiskilpailusta.
Tällä kertaa kysymykset ovat monivalintakysymyksiä. Oikea lintu on valittava tarjoituista 15 lajista, jotka ovat jokaisessa Outo lintu-kysymyksessä samat.
Västäräkin munapesä konepellin alla auton moottoritilassa.
Ensimmäiset muuttavat västäräkit ovat jo nähty tänä keväänä maassamme, mikä palautti mieleeni erään hyvin mielenkiintoisen tarinan västäräkkien muuttomatkasta vuodelta 2007.
Munat matkoilla
Västäräkki on tunnettu siitä, että se joskus rakentaa pesänsä pitkän aikaa paikoillaan olleen auton konepellin alle. Näin teki heinäkuussa myös keskisuomalainen västäräkkipari ymmärtämättä lainkaan, kuinka vaaralliseen paikkaan ne olivat pesänsä rakentaneet.
Kävi näet niin, että Mersun suonenjokelainen omistaja päätti ottaa Saarijärvellä kauan seisoneen autonsa jälleen käyttöönsä ja ajoi sen muitta mutkitta kotiinsa Suonenjoelle. Ymmärrettävästi hän ei hoksannut tarkastaa moottoritilaa kutsumattomien vuokralaisten varalta.
Seurauksena oli siis, että pesä munineen kaikkineen karkasi hämmästyneiltä emoilta pakoputki paukkuen Savoon. Jos olivat todennäköisesti emolinnut surullisia joutuessaan moisen munaryöstön kohteeksi, niin oli myös pahoillaan auton omistaja löytäessään vasta muutama päivä myöhemmin västien munapesän autonsa sisuksista.
P.s. Jos et ole aiemmin lukenut blogistani lintujen oudoista tai erikoisista pesäpaikoista, voit tehdä sen tästä.
Tässä monivalintatestissä on joko tunnistettava tai arvattava kymmenen eri sudenkorentolajia, hyvin yleisestä melko harvinaiseen.
Lajien elinolosuhteiden kuvauksissa olen soveltuvin osin hyödyntänyt Sami Karjalaisen erinomaista Suomen Sudenkorennot-kirjaa (Tammi, 2002), joka ilmestyessään innoitti monia suomalaisia aloittamaan sudenkorentojen tutkimisen harrastuksenaan.
Kuvaajana sudenkorennot ovat minua aina kiinnostaneet suuresti, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet pahasti lintujen varjoon. Syitä tähän olisi moniakin mutta yksi niistä on lajien tunnistamisen vaikeus: Monesti niitä on lähes mahdoton tunnistaa, jos niitä ei ota kiinni tai valokuvaa.
Toinen vaikeus on se, että melko vähäisen lajituntemukseni takia joudun usein tukeutumaan erilaisiin tietolähteisiin voidakseni antaa kuvaamalleni lajille nimen. Onneksi on kuitenkin olemassa Sami Karjalaisen erinomainen Suomen sudenkorennon-opas, jonka avulla olen useimmat kimurammatkin lajit loppujen lopuksi onnistunut määrittämään.
Yllä oleva on tarkoitettu rohkaistakseni Sinua suorittamaan tämän lyhyen sudenkorentotestin. Nyt tietämättömyys ei ole häpeä, sillä minäkään en siitä todennäköisesti selviäisi.
Toisaalta testin yhden tai useamman kerran tehtyäsi olet jo aikamoinen korentoasiantuntija.
Tässä sudenkorentojen tunnistustestissä tunnistettavat lajit ovat aakkosjärjestyksessä isokeijukorento, neidonkorento, okatytönkorento, sirokeijukorento, taigatytönkorento.
Viikonlopusta merkittävä osa vierähti jälleen kuukkelien kanssa.
Kuukkelit kävivät kuvausstudiossani vain muutaman kerran kunakin päivänä. Jokaisella ne olivat paikalla riittävän kauan niiden kuvaamiseksi.
Ongelma vain oli, että nuo älykkäät otukset naruttivat minua taas useammin kuin kerran ja istuivat, jollain muulla oksalla kuin sillä, jolta istumassa olin varautunut niitä kuvaamaan.
Niinpä otettujen kuvien määrä jäi todella pieneksi. Mutta ei hätää, onnistuneita otoksia oli aivan riittävästi. Huolellisuus palkittiin!