Kategorian HYÖNTEISET Arkisto

  1. Mitä mahtoi miettiä tämä kevään pieni airut

    Kommentoi

    Kuvaisin omaa luontosuhdettani ihmettelyksi, sillä olen aina pienestä pojasta lähtien pysähtynyt tutkimaan ja ihmettelemään  mitä erilaisimpia asioita, riippumatta siitä onko näkemälläni ilmiöllä sen suurempaa merkitystä.

    Juuri näin kävi pari päivää sitten lopettaessani jääputousten kuvauksia: Huomasin lumella, aivan jalustani vierellä, virkeästi liikkuvan pienen siivekkään hyönteisen. Koska se oli ensimmäinen syksyn jälkeen ulkona näkemäni hyönteinen, tein salamannopean päätöksen yrittää dokumentoida tilanne.

    Tällöin pieni ötökkä, jota tietysti pidin arkana ja ihmistä syystäkin karttavana, yllätti minut täysin käytöksellään. Vieläpä kahdesti, sillä se lennähti kerran jo pois kesken kuvauksen, mutta palasi sitten aivan odottamatta nopeasti takaisin.

    Mitä mahtoi pikku otus miettiä? Minut sen kohtaaminen ainakin sai iloiseksi. Ehkä se olikin sen tarkoitus?

    P.s.  Hyönteisen lajista minulla ei ole varmuutta, mutta epäilisin sen olevan jonkin sortin talvisääski. Ehkä asia vielä myöhemmin selviää.

  2. Ei voi olla totta! Parvekkeellani on punapystyperä!

    Kommentoi
    punapystyperä, clostera cultura, yöperhonen

    Punapystyperä, clostera cultura

    Parisen viikkoa sitten huomasin jonkin yöperhosen kyhjöttävän liikkumattomana parvekkeeni lasilla. Ensin ajattelin jättää perhosen kuvaamatta, koska en tuntenut lajia, ja vanhasta kokemuksesta tiesin, että sen nimen selvittäminen ei välttämättä olisi aivan vaivaton juttu. Kiusaus kuitenkin kävi liian suureksi, sillä se oli poikkeuksellisen helposti kuvattavissa, ja kaiken lisäksi siihen kohdistuva kaunis valo suorastaan houkutteli minua kuvaamaan sen.

    Kun sitten myöhemmin aloin selvittää yökkösen lajinimeä, aavistukseni tehtävän  vaikeudesta osoittautui valitettavasti jälleen kerran todeksi. Minulta – en todellakaan ole mikään perhosasiantuntija – vei toista tuntia kahlata läpi Hyönteisfoorumin kattava lajikuva-arkisto. Jossain vaiheessa ehdin jo turhautua hommaan ja kirota omaa tyhmyyttäni, kun olin mennyt kuvamaan perhosen. (more…)

  3. Suururakka takana – Tuhannet luontokuvat saivat nimen

    Kommentoi
    Vaivero

    Vaivero, Chamaedaphne calyculata

    Parin viikon urakka on lopulta ohitse, ja lähes 5000 aiemmin nimeämätöntä kuvaani – niin kasveista, sienistä, hyönteisistä kuin linnuistakin – sai lopulta nimen. Vaikka yllä olevasta vaiveron kuvasta voisi muuta päätellä, kasveja nimettömien kuvien joukossa oli vain muutamia. Näistä vaivero oli loppujen lopuksi helpoin tapaus.

    Sen sijaan alla olevan kasvin toteaminen tavallisen karhunputken punaiseksi värimuodoksi vaati kääntymistä ystäpiiriini kuuluvan kasvibiologin puoleen.

    Punainen karhunputki

    Punainen karhunputki

    Myös alla olevan kasvin nimeäminen nahkajäkäläksi ei olisi todennäköisesti onnistunut ilman hänen apuaan. Valitettavasti vain pelkän kuvan avulla ei ollut mahdollista antaa tälle erikoisen näköiselle mutta kauniille kasville tarkempaa lajinimeä.

    Nahkajäkälä, laji ei tiedossa.

    Nahkajäkälä, laji ei tiedossa.

    Myös perhoset tuottivat päänvaivaa, mutta onnistuin lopulta nimeämään suurimman osan lajilleen. Tälläkin kertaa jouduin kuitenkin hankalimmissa tapauksissa kääntymään itseäni paljon viisaampien puoleen hyönteisfoorumilla. Sieltä sain esim. määrityksen itselleni täysin tuntemattomalle perhoselle, metsäkirjokääriäiselle.

    Piennarkirjokääriäinen, Celypha rurestrana

    Piennarkirjokääriäinen, Celypha rurestrana

    Nimeämättömien kuvien joukossa oli myös joitakin sienikuvia. Helpoin niistä oli oranssiorakas, jonka nimeämisestä selvisin Suomen sienioppaan ystävällisellä avustuksella.

    Oranssiorakas

    Oranssiorakas

    Eräät lajit sen sijaan vaativat suonenjokelaisen tunnetun sieniexpertti Kirsti Eskelisen puoleen kääntymisen. Tämän yhteistyön tuloksena alla olevan kuvan sieni varmistui harvinaiseksi tummaorakkaaksi.

    Tummaorakas

    Tummaorakas

    Sen sijaan toinen kuvaamani erikoisen näköinen orakas jäi toistaiseksi ilman nimeä, koska en ollut ottanut kuvaa sen alapinnasta. Tarkoitukseni nyt onkin käydä kuvaamassa se uudelleen ensi syksynä. Valitettavasti varmuutta sienen uudelleen löytymisestä samalta paikalta  jolla kuvasin sen vuonna 2013, ei kuitenkaan ole.

    Tuntematon orakas , Haavikkolehto, Suonenjoki

    Tuntematon orakas , Haavikkolehto, Suonenjoki

    Useimmat nimeämättömät kuvat olivat kuitenkin lintuja. Monet niistä olin yksinkertaisesti vain unohtanut nimetä, mutta joidenkin nimeämisestä en sijaan olisi selvinnyt ilman lintuharrastajaystäväni asiantuntevaa apua. Etenkin eri-ikäisten lirojen ja metsäviklojen toisistaan erottaminen on minulle ollut aina hankalaa. Samoin pajulintujen ja tiltalttien erottaminen toisistaan tietyissä tilanteissa pelkkien kuvien avulla – kuvathan eivät ääntele – on perinteisesti tuottanut minulle ongelmia.

    Tiltaltti

    Tiltaltti

    Tiettyjen kahlaajien määrittämisen vaikeudesta kertoo osaltaan alla oleva kuva peilikuvalleen pullistelevasta linnusta, jonka molemmat nimesimme rantasipiksi tietyin varauksin. Aivan täyttä varmuutta lajista ei siis tällä hetkellä ole.

    Rantasipi voimistelee

    Rantasipi voimistelee

  4. Unohdettuja kuvia ja muistoja kuva-arkiston kätköistä

    Kommentoi
    Hyönteiset ruuhkassa heinäkuussa 2012

    Hyönteiset ruuhkassa heinäkuussa 2012

    Viime aikoina olen kuluttanut todella suuren osan vapaa-ajastani käymällä läpi tuhansia vielä nimeämättömiä kuvia. Hyönteiskuvien nimien puutteelle on usein yksinkertainen syy: Lajien tunnistaminen ei ainakaan itselleni ole kovin helppoa. Tämän kuvan hyönteisistä entuudestaan tuttuja olivat päällekkäin olevat viherkukkajäärä ja kimalaiskuoriainen. Muista erillään oleva hoikkakukkajäärä sen sijaan teetätti hiukan töitä.

    Syy kuvan ottamiseen oli juuri kuvan tilanne, joka mahdollisti useamman komea lajin vangitsemisen samaan kuvaan. Kolme vuotta aikaisemmin olin sen sijaan kohdannut tilanteen, josta otettu kuva (alla) kertoo paremmin kuin mikään määrä sanoja sen, kuinka tärkeitä kukkivat kukat ovat hyönteisille. (more…)

  5. Enkö kelpaa enää edes hirvikärpäsille? – Autoni outo salamatkustaja videolla.

    Kommentoi

    Viikko sitten autooni lennähti jostain tutkimusretkeni päätteeksi hirvikärpänen. On niitä aiemminkin autooni eksynyt, mutta tuolloin ne ovat siivet pudotettuaan päätyneet aina minuun.

    Vaan tämäpä hirvien ja ihmisten kauhu toimikin aivan odottamattomalla tavalla. Tavalla joka häiritsi ajamistani siinä määrin, että minun oli pakko liikenneturvallisuuden takia pysäyttää autoni. En nimittäin enää voinut keskittyä ajamiseen otuksen liikkuessa jatkuvasti edestakaisin näkökenttäni äärirajoilla auton sivuikkunalla. (more…)

  6. Perhosbaarini kauniit juopot – Amiraali ja neitoperhonen

    Kommentoi
    Amiraali odottaa perhosbaarin avautumista

    Amiraali odottaa perhosbaarin avautumista

    Kyllä oman ravintolan ylläpitäminen on hauskaa. Ainakin jos kyseessä on perhosbaari. Tämän olen henkilökohtaisesti saanut nyt kokea ensi kerran. Niin, todellakin ensimmäisen kerran, sillä olen muutamana aikaisempanakin kesänä kokeillut perhosbaarin ylläpitoa, mutta noilla kerroilla ei perhosten juottola saanut noilta kauniilta hyönteisiltä kovinkaan myönteistä vastaanottoa.

    Nyt kuitenkin perhosbaarini asiakasmäärä tai paremminkin niiden laatu on ollut ilahduttava, sillä vakituisesti baaritiskini antimista on nyt nauttimassa käynyt pari suruvaippaa ja neitoperhosta sekä yksi amiraali, ohdakeperhonen ja herukkaperhonen.

    Määrä ei siis ole ollut suuri, mutta laatu korvaa kyllä kävijöiden vähäisyyden. Erityisesti ohdakeperhosen ilmaantumisesta olen ollut iloinen, sillä tämä vaeltaja ei ole mikään normaalivuosina mikään tavallinen näky. Saati sitten tällaisena kesänä, jolloin kaikki perhoset ovat olleet todella vähissä kiitos kylmän alkukesän. (more…)

  7. Asuuko sinun ovessasi puuntuhooja?

    Kommentoi
    Puuntuhooja, aikuinen perhonen.

    Puuntuhooja, aikuinen perhonen.

    Puuntuhooja (cossus cossus) ei latinankielisestä nimestään huolimatta ole kovinkaan hauska hyönteinen. Ei ainakaan jos sellainen sattuu asumaan omassa ovessasi. Näin nimittäin kävi noin viikko sitten eräälle lukijalleni, joka löysi ulko-ovestaan kookkaan harmaanruskean perhosen.

    Perhonen ei kuitenkaan ollut lentänyt paikalle, vaan se oli alun perin asunut oven sisällä, josta se oli syönyt itsensä vapauteen hiukan ennen kuoriutumistaan kotelostaan. Tästä oli todisteena perhosen vierestä ovesta löytynyt kookas reikä ja reiästä puolittain ulos työntynyt kotelo, joka oli nyt tyhjä. (more…)

  8. Tuulen kaatama hevosmuurahaisten suuri pesäpuu.

    Kommentoi

    Hevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) eli aitohevosmuurahainen on Suomen suurin muurahaislaji, jonka pituus vaihtelee 6-18 millimetriin.

    Tämä vahvaleukainen muurahainen ei syö puuta ravinnokseen, vaan ainoastaan kaivertaa pesänsä puiden runkoihin.

    Useimmiten pesät sijaitsevat alun perin terveissä kasvavissa pystypuissa, mutta laji ei karta esim. tyvilahon jo valmiiksi vaurioittamia puita. Myös  hirsirakenteissa hevosmuurahaisia satunnaisesti tavataan.

    Parhaimmillaan hevosmuurahaisten pesäkammioista koostuva kennosto voi kohota puun rungon sisällä jopa kymmenen metrin korkeudelle. Kuvan kovan tuulen kaatamassa kuusessa pesä ulottui kuitenkin ”vain” 4-5 m korkeudelle.

    Tällainen hevosmuurahaisten heikentämä puu on siis ymmärrettävästi hyvin herkkä menemään poikki kovassa tuulessa.