Tänä talvena ripustin ”harakkavapaan” lintujen ruokinta-automaattini aiempaa alemmaksi, sillä seurauksella, että harakat, älykkäitä kun ovat, hoksasivat tilaisuutensa tulleen. Ne keksivät nimittäin, että menemällä aivan automaatin alle ja ponnistamalla sitten suoraan ylöspäin, ne saisivat nokallaan nopeasti napattua pienen määrän pikkulinnuille tarkoitettua maapähkinämursketta.
Aikani, eli muutaman viikon ongelmaa pähkäiltyäni, löysin ratkaisun aivan vahingossa: Hakemassa autotallistani täydennystä autotomaattiin, kun katseeni kiinnitti tallin nurkkaan varastoimani käyttämättömiksi jääneet lasten suksisauvat. (more…)
Tänään testasin erilaisia omia virityksiä uuden kameran ulkopuolisen mikrofonin tuulisuojina. Mitään raportoitavaa ei siitä vielä kertynyt, muttei testaus aivan hukkaan mennyt.
Kuvaamisen kohteena oli nimittäin yksi talipallo- vai pitäisikö sanoa maapähkinäjauhopalloautomaateistani. Automaatissa oli tällä kertaa aivan uudenlaisia maapähkinäjauhopalloja, joiden yksi ainesosa oli kookosrasva.
Tein kokeeksi näitä palloja noin viikko sitten ilman aiempaa omakohtaista kokemusta kookosrasvan maittavuudesta linnuille.
Aikaisemmasta poiketen minulla ei nyt ole valitettavasti reseptiä tarjota, vaikka niin pallojen keittoa aloittaessani suunnittelin. Kävi näet niin, että nopeasti osoittautui, ettei aikaisempi reseptini, joka perustui sian ihran käyttöön, soveltunut sellaisenaan kookosrasvalle.
Sillä reseptillä palloista tuli aivan liian kovia kunnon pakkasille. Tästä syystä jouduin lisäämään kasvirasvaa useaan otteeseen saadakseni aikaiseksi sopivan pehmeitä palloja. (more…)
Tiesitkö että talipallojen ja rasvatankojen mukana tulevat muoviset verkkosukat voivat olla uhka linnuille? Linnut voivat nimittäin takertua niihin jaloistaan kiinni ja loukata itsensä vaarallisesti. Lisäksi oksaan ripustettua puolityhjänä lötköttävää värillistä verkkopussia ei voi juuri kutsua pihan kaunistukseksi.
Tee siis itse turvallinen, tyylikäs ja edullinen talipalloautomaatti.
Tarvikkeet:
1) Ohutta puutarhan metalliverkkoa (itse ostin kesällä rullan 120 cm korkeaa verkkoa muuhun käyttöön).
2) Kukka-amppelin pidikkeet ( Itse irrotin kesäkukkien mukana tulleesta muovisesta amppelista).
Ne voi melko helposti tehdä myös muovinarusta, muovipäällysteisestä sähkölangasta tai muusta metallilangasta.
Maapähkinät ovat kohtuullisen edullinen ja ennen kaikkea siisti tapa ruokkia kotipihan lintuja talvella. Tiesitkö muuten että jopa 45 % auringonkukansiemenen painosta on kuorta.
Kokonaiset ja jopa puolikkaatkin maapähkinät vaikeuttavat kuitenkin monien pienempien lintujen ravinnonsaantia melkoisesti.
Siksi on järkevää murskata maapähkinät joko käsin tai tehosekoittimella. On kuitenkin hyvä tietää, että riippumatta murskaustavasta valmiista murskeesta pitäisi siivilöidä kaikki jauhomainen aines pois.
Maapähkinäjauho on nimittäin ongelmallista kahdesta syystä: Ensinnäkin se kostuu helposti ruokinta-automaatissa ja sitten paakkuuntuessaan ja mahdollisesti jäätyessään saattaa tukkia automaatin kokonaan.
Mikä pahempaa, märkä pähkinäjauho pilaantuu helposti, eikä ole enää sen jälkeen soveliasta pikkulintujen ravinnoksi.
Mikä neuvoksi, sillä maapähkinöitä murskatessa jauhoa syntyy yllättävän runsaasti?
Itse olen kokeillut seuraavaa omaa reseptiäni hyvällä menestyksellä:
Maapähkinänäjauhopallojen resepti
4 osaa maapähkinäjauhoa
2 osaa sulatettua sian ihraa (käsittääkseni kookosrasva ajaa saman asian)
1½ osaa rypsiöljyä.
(huom. olen mitannut aineiden määrät tilavuusmittoina eli desilitroina, en painomittoina)
Maapähkinäjauhot sekoitetaan kuumaan öljyyn, jotta öljy imeytyy ja kyllästää jauhot mahdollisimman hyvin ja siten estää niiden kastumisen. Tämän jälkeen lisätään sulatettu kiinteä rasva.
Saadusta puurosta voi sitten pyörittää palloja tai vaihtoehtoisesti tehdä rasvatankoja.
Se, kuinka jähmeää seoksesta tulee, riippuu tietenkin käytettyjen aineiden keskinäisestä suhteesta.
Yllä oleva resepti on tehty kunnon pakkasia varten, ja olen testannut sen toimivuuden pakastimessa. Valmiin seoksen ei siis pitäisi muuttua kivikovaksi kovallakaan pakkasella.
Leudommissa lämpötiloissa seos on puuromaisen pehmeää, mutta linnut eivät ole siitä valittaneet vaan se on kelvannut niin tikoille, tiaisille kuin pikkuvarpusillekin. Ongelma on siis lähinnä esteettinen.
Jos kuitenkin haluaa seoksesta paremmin leudommille keleille sopivaa, öljyn määrää pitää vähentää.
Kyllästyin lopulta siihen, että jouduin vähän väliä puhdistamaan muutama vuosi sitten ostamaani lintujen ruokinta-automaattia ruokintalautaselle kertyvän veden aiheuttamien ongelmien takia.
Muovisessa automaatin ruokintalautasen yläpuolella olevassa sadelipassa oli nimittäin kaksi selvää rakenteellista vikaa: se oli liian kapea ja lisäksi se oli niin väljä, että automaatin ulkoseinää pitkin valuva vedestä osa pääsi valumaan aina syöttölautaselle asti. (more…)
Valitettavasti kokemus on osoittanut, että osa kaupasta ostetuista talipalloista tai rasvapötköistä on aivan liian kovia pikkulintujen nokille kovilla talvipakkasilla. Joillekin lajeille jo pienempikin pakkanen tuottaa selviä vaikeuksia saada edes vähän rasvaa irtoamaan.
Oman havaintoni mukaan ongelmallisimpia ovat olleet halvat talipallot, joista pihani pikkuvarpuset eivät ole joskus saaneet irti palastakaan. Tiaisetkin ovat onnistuneet vasta todella uutteran hakkaamisen tuloksena.
Ongelma tuli itselleni akuutiksi vuonna 2004, jolloin pikkuvarpusia oli ensimmäistä kertaa pihassani läpi talven. Tuolloin huomasin, etteivät ne todella saaneet ensimmäistäkään nokallista irti tarjoamistani kaupan talipalloista. Turhautuneena tilanteesta ne eivät lopulta edes vaivautuneet käymään rasvaruokinnallani. (more…)
En varsinaisesti pyri valitsemaan, mitä lintuja pihassani saa käydä ja mitä ei. Olen kuitenkin pyrkinyt turvaamaan sen, että pikkulinnut saavat oman osansa ruokintapaikkani tarjoilusta.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sellaisten ruokinta-automaattien kehittämistä, joista kookkaat varislinnut eivät pysty ottamaan ravintoa itselleen. Niinpä ne joutuvat useimmiten tyytymään siihen, mitä löytävät maasta ruokinta-automaattien alapuolelta.
Suojatut siemenautomaatit
Seuraavaat kaksi automaattia olen kehittänyt tehdäkseni harakoiden että oravien ruokailemisen vaikeammaksi. (more…)
Postileiman mukaan oheinen Uuden vuoden onnittelu-kortti on lähetetty 31.12.1904.
Kortti on siinä mielessä hauska, että siitä selviää, ettei pikkulintujen talviruokinta ole aivan tuore keksintö. Tämän vanhan uudenvuodenkortin mukaanhan jo yli sata vuotta sitten jo osattiin ruokkia ainakin varpusia.
P.s. Kortin valmistajasta Oscar E. Kulls Grafiska Konstanstalt’sta selvisi sen verran, ettei Malmössä toiminut yritys ollut kovinkaan pitkäikäinen eikä se ehtinyt valmistaa kovinkaan suurta määrää kortteja.
Yritys nimittäin perustettiin 1900-luvun alussa, ja se ehti painaa vain 100000 korttia ennen konkurssiaan 1906.
Viikonloppuna silmiini sattui eräällä piharuokinnalla paikallaan liikahtamatta jököttävä keltasirkku.
Asiaa tuntemattoman silmiin pyöreän pörhöinen lintu olisi varmaan näyttänyt hellyttävän kauniilta, mutta valitettavasti totuus linnun kunnosta oli jotain muuta:
Hyvin todennäköisesti lintu sairasti salmonelloosia. (more…)
Koska ihmisen on hyvä olla joskus muualla kuin kotonaan, niin minäkin karistan viikoksi pihani lumet kengänpohjistani.
Ennen sitä kuitenkin täytyy muistaa täyttää lintujen ruokinta-automaatit, jotteivät siivekkäät ystäväni jää hätää kärsimään isännän poistuessa teille tietymättömille.
