Tundraurpiainen teki kiepin: Todellinen kuvaharvinaisuus, ei aiemmin koskaan kuvattu.

2 Kommenttia

N.B. A short version of the the text below is available in English  here.

Lintujen lumeen kaivautuminen, kieppi, on erinomainen sopeutuma kylmiin talviimme, sillä kaarevan tunnelin päässä oleva kieppiontelo tarjoaa suojaa sekä pakkaselta että saalistavilta pedoilta.

Monille on tuttua, että metsäkanalinnut hakevat talvella suojaa pakkaselta menemällä kieppiin. Pikkulinnuista etenkin urpiaisten tiedetään myös turvautuvan kieppikoloihin. Muista pikkulinnuista ainakin punatulkut, talitiaiset ja varpuset voivat satunnaisesti yöpyä kiepissä hangen sisällä.

tundraurpiainen, arctic redpoll, sizerin blanchâtre, carduelis hornemanni, snösiska

Kieppiin meno tapahtuu joko syöksymällä lumeen suoraan lennosta tai kaivautumalla lumessa kävelyn jälkeen.

Metsäkanalintujen kiepin lämmöneristyskykyä kuvaa erinomaisesti se, että metson kiepin ja ulkoilman lämpötilaero yltää kovimmilla pakkasilla parhaimmillaan noin 20 asteeseen. Linnun elossa säilymisen kannalta ero on ratkaiseva, sillä näin linnun lämmönkulutus laskee ja lyhyenä talvipäivänä hankittu ravinto riittää tuottamaan kehon tarvitseman energian.

Urpiaisen kieppi eroaa metsäkanalintujen kiepistä siinä, että sen kaivama tunneli pysyy avonaisena. Tästä syystä sen kiepin eristyskyky ei ole läheskään metsäkanalintujen kiepin luokkaa. Lisäksi urpiaisen kiepin sisätilan ja lumen välinen lämpötilaero on melko pieni.

Varsinaisen pehmeään lumeen kaivamansa 30-40 cm pitkän kieppitunnelin lisäksi urpiainen voi joskus kuopia metsäkanalintujenkin käyttämän avokiepin eli lumeen kaivetun kuopan.

Kieppi yllätti

Itselleni lintujen kieppiin meno oli yleensäkin tuttua vain kirjallisuudesta. Sitä suurempi siis oli hämmästykseni, kun minulle tarjoutui äkkiarvaamatta harvinainen tilaisuus seurata lähietäisyydeltä tundraurpiaisen yritystä kaivaa kieppiä.

Tuossa vaiheessa olin viettänyt jo noin neljä tuntia 25 asteen pakkasessa rautalampilaisen omakotitalon pihassa yrittäen kuvata yksinäisen tundraurpiaisen lyhyitä vierailuja piharuokinnalla. Kun enää iltapäivän auringon viimeiset säteet valaisivat pihaa, päätin odottaa vielä yhtä linnun vierailua.

Sainkin sen ilokseni melko nopeasti kuvaushollille, mutta vain havaitakseni sen siinä samassa kadonneeksi kamerani etsimestä. Katseeni tavoitti sen kuitenkin hetken kuluttua makaamasta siivet levällään lumessa, joka peitti pienen halkovajan kattoa pihan vastakkaisella puolella.

bird photography, nature photography

Aluksi lintu näytti olevan liikahtamatta paikoillaan, kunnes se alkoi harkiten ja kiirehtimättä kaivaa lunta siivillään. Vain muutaman sekunnin päästä se pysähtyi ilmeisesti lepäämään.

Hetken levon jälkeen se aloitti kuopimisen uudestaan vain pysähtyäkseen jälleen. Tässä vaiheessa lintu mahdollisesti totesi joko lumipeitteen liian ohueksi tai pintakerroksen alaisen lumen liian kovaksi, ja se poistui paikalta aivan yhtä rauhallisesti, kuin se oli kaivamisensa suorittanutkin.

Picture of an Arctic Redpoll burrowing into the snow.

Epäselväksi tilanteessa jäi, oliko se yrittänyt kaivaa tunnelin vai avokiepin. Halkovajan katolla olevista jäljistäkään sitä ei voinut varmuudella päätellä. Siksipä tuo kaunis pohjoinen lintu jätti jälkeensä monessa mielessä hyvin hämmentyneen luontokuvaajan.

Tarina ja kuvat 2.2..2006

2 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>