Lintujen luonteiden tunnistustesti n:o 1 à la Lintujen äänet, Jussi Seppä, v.1922.

4 Kommenttia

Exlibris Repo.

Alun perin teuvalainen Jussi Seppä (1885–1951) oli aikanaan hyvin tunnettu ja arvostettu harrastelijalintutieteilijä, joka toimi pitkään  Pieksämäen yhteiskoulun luonnonhistorian ja maantiedon lehtorina.

Hänen v. 1922 ensimmäisen kerran julkaistu teoksensa Lintujen äänet keskittyy kuvaamaan mahdollisimman tarkasti eri maassamme tavattujen lintulajien ääniä. Itselleni – johtuen koulutuksestani – teoksen parasta antia ovat kuitenkin hauskat lyhyet kuvaukset lintujen elämäntavoista ja luonteista.

J. Sepän persoonalliset kuvaukset kertovat niin kirjan tekijän perehtyneisyydestä tutkimiinsa lajeihin kuin hänen lämpimästä suhteestaan niihin.

Teoksen pohjalta laatimani testisarja keskittyy vain niihin kohtiin lajien kuvauksista, joissa nykylukijan mittapuun mukaan käytetty kieli on ”erinomaisen eläväistä”.

Testisarja on jatkoa aiemmin laatimilleni tunnistustesteille Nisäkkäiden tunnistustesti à la A. J. Melan Luurankoiset, v. 1882ja Lintuvisa lintujen kansanomaisista nimistä à la K.E. Kivirikko.

P.s. Lahjaksi saamani teoksen hauskuutta lisää merkittävästi sen ensimmäiseltä aukemalta löytyvä “eläinaiheinen” exlibris.

Lähde: Lintujen äänet, Jussi Seppä (3.p, WSOY, 1951)

Lintujen luonteiden tunnistustesti n:o 1 à la Jussi Seppä, v.1922.

Mikä on tämä ihmisiä varova lintu?

Luonteeltaan on tämä lintu arka ja varovainen. Ankara elämä on sen opettanut suhtautumaan ihmiseen kaikin puolin varovasti. ”Parempi katsoa kuin katua”, on sen oppilause ja sitä se kaikkialla taitonsa mukaan noudattaa. Ei kuitenkaan niin, että se suinpäin kaikkea pakenisi. Päinvastoin se osaa arvostella tilannetta hämmästyttävällä kokemuksella ja harkintakyvyllä. Ainoastaan tällaisilla lahjoilla varustettu lintu voikin kestää sen ankaran sodan, jota sitä vastaan käydään.








Mikä on tämä riidanhaluinen huimapää?

Luonteeltaan tämä lintu on hyvin rauhaton. Kuitenkin rakastaa se synnyinseutuaan niin, että palaa siihen monet vuodet peräkkäin. Mutta sen rajain sisäpuolella se kuljeskelee viivähtäen vain hetken paikallaan. Ominainen piirre sen luonteessa on sen huimapäisyys, riidan ja tappelun halu, varsinkin kiima-aikaan. Matkimalla sen ääntä taitavasti saa sen helposti houkutelluksi aivan lähelle. Petoksen huomattuaan se suuttuu ja lähtee kuhisten pois. Huonosta äänen matkimisesta se heti suuttuu.








Mikä on tämä lahjakas matkijalintu?

Henkiset lahjat ovat tällä linnulla, kuten sen sukulaisillakin hyvät. Se oppii matkimaan monia eri ääniäkin. Ihmiseen se suhtautuu mitä varovaisimmin. Niinpä se metsässä pysyttelee aina vastaisella puolella puunrunkoa ja seuraa tarkasti ihmisen liikkeitä. Jos niissä ilmenee sen mielestä jotakin epäiltävää, lähtee se pakoon äänekkäästi huutaen.








Mikä on tämä hiljainen ja utelias lintu?

Luonteeltaan on tämä lintu utelias. Usein se seuraa metsässä kulkijaa pitkät matkat äänetönnä, että kulkija ei siitä aina tiedäkään. Oudot äänet metsässä viekoittelevat linnun helposti paikalle, jos se on vain lähistöllä.








Mikä on tämä äänekäs sateen ennustaja?

Tätä lintua saa vain harvoin läheltä tarkastella, sillä se on rauhaton ja kiertelee paikasta toiseen verrattain suurella alueella. … Toisin ajoin lintu on hyvin äänekäs, mutta usein se elelee kaikessa hiljaisuudessa pitemmän aikaa. Kansa ennustaa sen huudosta sadetta, jos sitä paljon joinakin lähipäivinä kuuluu.








Mikä on tämä hyväntahtoinen lintu?

Tämä lintu on sävyisä ja hyväntahtoinen lintu. Se ei ahdista eikä hätyytä pienempiä lintuja, jotka samassa paikassa oleskelevat. En ole ainakaan huomannut, että pääskyset ja västäräkit sitä härnäisivät.








Mikä on tämä lemmikkien kiusa?

Luonteeltaan on tämä lintu arka ja varovainen, mitkä ominaisuudet ovatkin kyllä välttämättömät linnulle, joka ilman ihmisten suosiota oleskelee asutuissa seuduissa. Varovaisuus, viisaus ja nokkeluus selvittävät linnun kiusallisistakin tilanteista. Huomattava piirre sen luonteesssa on härnätä ja kiusoitella kissoja ja koiria, joiden kanssa se usein joutuu kinasteluun kartanolla.













4 Comments

    • Olli

      Olepa hyvä. Historiallinen näkökulma niin itse lajikuvausten kuin niissä käytetyn kielenkin suhteen on todella vähintäänkin mielenkiintoinen. T. Ollilta Ollille.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.