Kansantaiteilija Niilo Rytkösen maatila – Suonenjoen kulttuurinähtävyyksiä.

Kommentoi

Linnut, Niilo Rytkönen, 2003

Kansantaiteilija Niilo Rytkönen: Taidetta suoraan luonnosta.

 

On suoranainen ihme kuinka kauan Niilo Rytkönen Suonenjoen Kutumäestä on onnistunut pysymään melko tuntemattomana paikkakuntansa asukkaille. Niilo taitaakin olla tunnetumpi etelän herrojen keskuudessa ja Pohjanmaan lakeuksilla kuin Suonenjoen kaupungintalolla.

Äiti ja lapsi, Niilo Rytkönen, 2003 Maitolaituri-installatio, Niilo Rytkönen, 2003

Kuitenkin Niilon pieni tila on paikkakuntansa nähtävyyksistä – jos se sellaiseksi olisi virallisesti nimetty – varmaan ainoa, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Voipa leukakin muljahtaa sijoiltaan ihmisen ihmetellessä Niilon merkillistä taidetta.

 

Lehmä, Niilo Rytkönen, 2003

 

Kävijöitä on kuitenkin riittänyt, vaikkei tungokseen asti, sillä vaatimaton taiteilija ole itsestään sen suurempaa meteliä pitänyt.

Ja taidetta Niilon, tai pitäisikö sanoa luonnon, teokset ovat. Sanon näin, koska itselleni yksi taiteen tärkeimpiä kriteereitä on aina ollut taiteilijan halu ja uskallus nähdä asioita omalla tavallaan.

Sitä uskallusta Kutumäen Niilolta ei ole puuttunut.

Paavo Lipposen sukukalleudet

Noin kolmenkymmenen vuoden ajan Niilo on kantanut pihaansa luonnosta löytämiään kiviä ja kantoja.

Lintu, Niilo Rytkönen, 2003

 

Niissä hän on nähnyt luonnon muovaamia eläin- ja lintuhahmoja. Lisäksi vanhoista kirpputorivaatteista ja maataloustyökaluista on syntynyt paljon puhuvia installaatiota, jotka kaikki ovat saaneet oman sijansa loivasti viettäviltä entisiltä pelloilta.

 

Työkaluinstallatio, Niilo Rytkönen, 2003

 

Kaikkea tätä ja paljon muuta voi satunnainen ohikulkija ihailla suoraan vanhalta Pieksämäentieltä.

Eikä kiinnostuneen tarvitse tyytyä ihmettelemään teoksia autosta, sillä Niilo kertoo mielellään teostensa historiaa ja selittää niiden nimiä.

Somalit, Niilo Rytkönen, 2003

Tällöin selviää, miten syntyivät Niilon teoksista hersyvimmät. Näitä ovat ”Somalit”, ”Paavo Lipponen”, ”Anneli Jäätteenmäki”, ”Seppo Kääriäinen” ja monet muut.

Erotiikkaa unohtamatta, sillä esim. Paavo Lipponen on kuvattu samannimisessä teoksessa kaikkine sukukalleuksineen.

Teokset kuvastavatkin hyvin taiteilijan omaa filosofiaa: Teosten on tuotettava katselijalleen iloa ja mielihyvää.

Näyttelyt

Somali, Niilo Rytkönen, 2003

Niilon keräämiä teoksia on tällä hetkellä ainakin toista tuhatta, joista esillä maatilalla on useita satoja. Niilon taidetta on yleisö päässyt ihastelemaan Suonenjoen Kellarikalleriaan lisäksi ainakin ITE-näyttelyssä Kaustisen Kansantaiteen Keskuksessa sekä Haihatuksen kesänäyttelyissä Hartolassa.

Luonnonsuojelu sydämen asia

Mutta joka luonnolta saa, sen osattava luonnolle myös antaa. Tämän Niilo Rytkönen on ymmärtänyt erinomaisesti, sillä hän on luonnonsuojelija sydänsopukoitaan myöten. Tästä osoituksena on hänen omalta maaltaan rauhoittamansa noin yhden hehtaarin maa-ala, jolla osaltaan turvattiin Kutujoen kauniin jokikanjonin säilyminen luonnontilaisena.

P.s. Blogin teksti ja kuvat perustuvat v. 2003 Niilo Rytkösestä kirjoittamaani lehtiartikkeliin.

Niilo Rytkösestä muualla: Nykykansantaide. Tämän blogin julkaisemisen jälkeen hollantilainen nykykansantaiteen harrastaja Henk van Es julkaisi Niilo Rytkösestä oman englanninkielisen juttunsa. Sen voit lukea tästä.

ITE-taiteen määritelmä Wikipediassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.