Treffeillä pupujen kanssa – kuvia ruokailevasta rusakosta ja metsäjäniksestä.

4 Kommenttia

Rusakko hiipii.

Rusakko hiipii.

 

Viimeisten viikkojen aikana muut kiireet ovat vieneet miestä, ja kuvauksille on jäänyt aika vähän aikaa.

Siitä olen kuitenkin pitänyt huolen, että olen lähes joka ilta ehtinyt karauttaa omaan pupuparatiisiini odottamaan oikeita valoja.

Kuvaamani otukset ovat olleet niin metsäjäniksiä kuin rusakkojakin, eivät siis hunajapupuja.

Ja kohtuullista tulosta on tullutkin, kuten esimerkeistä selvinnee.

Ensimmäinen kuva on rusakosta, joka on aistinut läsnäoloni ja liikkuu varovasti kohti seuraavaa herkullista ruohotupsua.

Myös tämän kuvan rusakko tiedostaa läsnäolevan kuvaajan ja toljottaa epäluuloisesti kohti itseään katsovaa objektiivia.

Tämä kuten edellinenkin kuva ovat täysin rajaamattomia, eli kuvat on prikulleen samoja, jotka olen kamerani etsimestä nähnyt.

Rusakko tuijottaa.

Rusakko tuijottaa.

Tämä rusakko on puolestaan keskellä pihasaunioviidakkoa. Pihasauniolle ja rusakolle on muuten yhteistä se, että ne ovat molemmat ns. tulokaslajeja. Ne saapuivat Suomeen 1800-luvulla Venäjältä. Kaikille tuttu tuoksuva pihasaunio havaittiin ensimmäisen kerran 1849, kun taas rusakko pomppi maahamme vuosisadan loppupuolella.

Rusakko ja pihasaunioiden keskellä.

Rusakko auringon laskiessa.

Seuraavassa kuvassa rusakko on syömässä rikkaruohoja auringon laskiessa ja saadessa niiden punaisen värin korostumaan.

Rusakko punaisessa rikkaruohostossa.

Aurinko saa rikkaruohot hehkumaan punaisina.

Seuraaksi siirrymme jänikseen. Kuvan jänö on löytänyt makoisan horsmapuskan ja on nyt pysähtynyt nuuhkimaan kauniita kukkia.

Metsäjänis syö horsmia.

Metsäjänis herkuttelee kukkivilla horsmilla.

Viime aikojen herkullisimmat kuvat olen saanut helteellä lepäilevästä jäniksestä. Esimerkkinä seuraavan kuva jänis, joka venyttelee ja haukottelee kuin kiitokseksi kuvaajalleen siitä, ettei tämä häirinnyt eläimen arvokasta ruokalepoa.

Jänis haukottelee.

Jänis haukottelee ruokalevon jälkeen.

Kävin tänäkin iltana kuvaamassa ikiomaa metsäjänisystävääni. Kuvat olisivat olleet muuten ihan onnistuneita, mutta jostain oli päässyt kamerani kennolle todella suuri roska  joka näkyy inhottavasti kuvien strategisesti tärkeissä kohdissa. Tästäpä syystä matkani suuntaa huomenna Kuopioon puhdistuttamaan korvaamattoman työvälineeni. sen jälkeen jatkan taas kuvaseikkailujani puhtain kameroin ja omintunnoin, kuten aina.

Tags: METLA, Suonenjoki, rusakko, metsäjänis.

4 Comments

  1. Petteri Ovaskainen

    Kertakaikkiaan loistavia kuvia jälleen kerran. Kakkonen ja viimenen kuva miellyttää eniten omaa silmää, jäniksen haukottelukuvia en olekaan ennen nähnyt ja sai kyllä hymyn kasvoille.

    Mitä tulee harmittavaan roskaan kennolla, niin ei ainakaan omiin silmiin satu vaikka kuinka etsii. Ainoa minkä huomasin, oli toiseksi viimeisessä kuvassa oleva pieni valkoinen piste korkeimman horsman oikealla puolella.

    • admin

      Minun moka! Olen pahoillani Petteri, että tahattomasti johdin sinua harhaan. Esimerkkiä tämän päivän “roskakuvista” ei joukossa ole, koska en ole vielä ehtinyt käymään niitä läpi tietokoneella. Kiitos siitä, että paneuduit kuviin jälleen kerrran syvemmin. Se, jos mikä, on sellaista palautetta jota jokainen “esiintyvä taiteilija” kaipaa.
      Se valkoinen piste on varmaankin lentävä hyönteinen. Varmuutta asiasta ei isoresokuvastakaan saa. Joka tapauksessa se ei ole kennolla oleva roska.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.