1960-luvun Kajaani postikorteissa – Kertomus siitä, kuinka värikuvat syrjäyttivät mustavalkeat.

33 Kommenttia

Kajaani, Pienteollisuustalo, 1960-luku

Poikia kadulla, Kajaani, 1960-luku

Olin opiskelujeni alkuvaiheessa useaan otteeseen töissä siihen aikaan merkittävässä valokuvausliikkeessä, Kuva-Hynnisessä.

Eräänä päivänä näin, kuinka kuvaamosta tuotiin liikkeen takapihalle tuhansia myymättä jääneitä mustavalkeita postikortteja.

Itse koin tilanteen lähes pyhäinhäväistyksenä, mutta koska minulla ei ollut valtaa puuttua korttien tuhoamiseen, kävin laatikot huolellisesti lävitse ottaen talteen kaikki erilaiset kortit.

Muistan hyvin, että nuoruuden idealismin vallassa tunsin tekeväni kulttuurihistoriallisesti arvokasta työtä.

Olin vakuuttunut, että jonain päivänä kortit saisivat ansaitsemansa arvon.

Sitä päivää edelleen odotan.

Alla olevista kuvista suurin osa on ymmärtääkseni 1960-luvulta. Ainakin kaksi Veljekset Karhumäen ottamaa ilmakuvaa on kuitenkin ilmeisesti otettu ennen vuotta 1960, koska tuona vuonna valmistunut Koivukosken silta on kuvissa vasta rakenteilla.

P.s. Otin vaarin lukijakommentista,  ja kysyin Kainuun museon kiinnostusta postikortteihin. Sitä löytyi, joten kävin kesäkuussa viemässä kaikki postikortit museolle.

Lisäys: 14.11.2013 YLE Kainuun julkaiseman nettiartikkelin kuvien synnyttämästä “ilmiöstä” voi lukea tästä linkistä.

Lisäys: 09.12.2013  Lisää vanhoja Kajaani-aiheisia mustavalkeita postikortteja saat nähdä tästä linkistä.

Tästä linkistä puolestaan näet harviniaset kuvat siitä , kuinka Amerikkalaiset tähtijuoksijat  Dave Wottle ja Steve Prefontaine juoksivat Kajaanin urheilukentällä 1.7.1973.

Muita eri aiheisia mutta paljon vanhempia postikortteja käsitteleviä artikkeleitani löydät tästä linkistä.

Tästä linkistä puolestaaan pääset tutustumaan yli sata vuotta vanhoihin venäläisen värivalokuvauksen pioneerin Prokudin-Gurski’n kuviin, joista osa on kuvattu menetetyn Karjalan alueella ja kaksi jopa nykyisen Suomen alueella.

 

Huom!  Kuvagallerian Yksittäiskuvat vaihtuvat automaattisesti tai halutessasi nuolinäppäimillä.

33 Comments

  1. Seppo

    Itsellä on ottamaani mustavalkonegatiiveja Kajaanin yläkaupungista otettuna joskus 70-luvun lopulta. Olen joskus ajatellut lähettää ne Kainuun museoon Kajaaniin.

  2. kimmo t

    Kuvat 22-23 on Kainuunkadulta. Kerrostalot numerot 3 & 5. Ylempänä kauppias Korhosen talo.

    Kiitos kuvista.

    • Olli

      Kiva Kimmo, että pidit kuvista. Kiitos myös kuvatiedoista. Valitettavasti en kuitenkaan voi lisätä tietoja enää kyseisiin kuviin, sillä sitä plugin, jolla galleria oli toteutettu, ei anna enää päivittää kuvagallerioita.

      • Kimmo Taskinen

        Kiinostaisiko sellainen facebook ryhmä kuin Vintage Kajaani ? Muutamassa päivässä yli tuhat entistä/ nykyistä Kajaanilaista on liittynyt tähän ryhmään.

  3. arto toivanen

    heihou
    Kun kuvia katsoo tarkemmin, niin kuvassa 14/26 on ns. pienteollisuustalo eikä Kontionkulma.
    Pyykönpuron vastuulta
    AT

    • Olli

      Hyvä huomio. Kiitos ilmoituksesta. Vahinko varmaan tapahtunut kuvatekstejä blogin kuviin siirtäessäni. Talon oikea nimi kyllä näkyi pienten kuvien päällä, muttei enää kun kuvan klikkasi suuremmaksi. Nyt virhe on korjattu. Kontionkulma näkyi muuten sen kerrostalon ikkunasta, jossa asuin useita vuosia. Sen talon seinässä on puolestaan ollut nyt useita vuosia laatta, joka epäsuorasti kertoo perheemme asuneen siinä. Arvoituksellista …

  4. arto toivanen

    heihou
    Tässä pitää pyytää Suihkon Erkki apuun selittämään mistä oli kyse
    Karhumäen kortit olivat kauppatavaraa 1940-60 luvulla ja niitä viel
    kerätään.Hynninen oli vahva paikkalinen toimija ja otti paljon kuvia
    Kajaanista. Tässä sattui tämmöinen paketti , jonka mies maalta pelast kuvat.Pekalle kivat hygeniasta.Museon Antille hyvät kuvat.Kuvajan Erkillä parhaat Kajaani-kuvat.
    Pyykönpuron vastuulta
    AT

  5. Sami

    En kyllä ymmärrä tuota copyright leiman laittamista kuviin. Ei hienoja kuvia kannata pilata ylimääräisellä roskalla.

    Mitä haittaa siitä olisi, että näitä hienoja kuvia käytettäisiin jossakin muualla? Luulisi, että jos käytit näiden kuvien julkaisemiseen aikaa juuri siksi, että ne ovat hienoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, haluaisit myös että mahdollisimman moni pääsisi niistä nauttimaan.

    Mikäli syy uudelleenkäytön hillitsemiseen on siinä, että et ole varma onko sinulla oikeuksia julkaista näitä kuvia, ei tuolla copyright-leimalla ole mitään merkistystä. Jos sinulla ei ole oikeuksia, olet joka tapauksessa rikkonut tekijänoikeuksia, koska et voi päättää kuinka toiset oikeuksiaan käyttävät. Ei internetissä voi “julkaista” omistamaansa tekijänoikeuden alaista CD-levyäänkään ja laittaa kylkeen tekstiä (c) Artisti, vielä vähemmän (c) Minä, sitä kutsutaan piratismiksi. Kaupallisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tämä on tietysti tiukan juridinen näkemys asiaan. Maalaisjärjellä ajateltuna 50 vuotta vanhan kuvan tai 50 vuotta vanhan levyn uudelleenjulkaisussa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, kunhan ei vain mene väittämään teosta omakseen, vaan antaa kunnian kenelle se kuuluu. Omasta mielestäni vanhan kulttuurin levittämisen pitäisi olla ehdottomasti sallittua, mutta markkinatalous voi olla asiasta toista mieltä.

    Tietysti jos vesileiman alkuperäisenä tarkoituksena oli vain mainostaa omaa nimeä, niin aika perseestähän tuo oli. Ei toisten ottamiin kuviin pidä omaa nimeä tunkea. Eikä omiinkaan kuviin sitä kannata laittaa, esteettisyys kärsii. Jos joku haluaa kopioida kuvan omaan käyttöönsä se onnistuu helposti: Photoshopilla saa pienet tekstit helposti pois, ja lopputulos näyttää hyvältä.

    Mutta joka tapauksessa hienoja kuvia kuvia, kiitos niistä!

    • Olli

      Kiitos kommentistasi.Olen nyt laittanut jokaiseen kuvaan näkyville niiden kuvaajatiedot, jotka olivat myös alunperin nähtävissä kuvien nimissä. Kuvat julkaistessani minulla oli ja on edelleen vakaa käsitys, että niiden julkaiseminen oli lainmukaista. Siihen ei copyright-merkintä siis liittynyt, vaan, kuten olen aiemmin todennut, siihen että halusin vaikeuttaa niiden jatkokäyttöä. Olin silloin kuten nytkin olen valmis antamaan kuvat muidenn käyttöön ilman merkintöjä, jos siihen pyydetään lupa. Rahaa en todellakaan ole koskaan ajatellut niistä pyytäväni, mikä kai tulee ainakin epäsuorasti ilmi jo siitä, että lahjoitin alkuperäiset kuvat museolle.

  6. Ossi Määttä

    Hei,

    tuo ilmakuva, jossa on Koivukosken silta ja Suomi-Salaman sekä Lehtovaaran talo ovat rakenteilla, on ilmeisesti ihan 50-luvun lopulta. Muistaakseni Salaman talo valmistui myös 1960.

    Ne kerrostalot yhdessä kuvassa taitaa olla Tehtaankadulta.

    • Olli

      Olet aivan oikeassa. Muistaakseni löysin tiedon, jossa sanottiin sillan valmistuneen aivan 60-luvun alussa ja että työt oli aloitettu jo 50-luvun puolella. Kajaani Oy:n kerrostalot ovat todella Tehtaankadulta. Yhdessä niistä asui hyvä tuttuni.

    • Olli

      Ei hätiä mitiä, Pekka. Olet ollut ihan oikealla asialla. Tekijänoikeus, niin netissä kuin printissäkin, on tärkeä ja kunnioittamisen arvoinen asia. Mitä vanhoihin kuviin Kajjjaanista tulee, niitä minulla ei tietääkseni enää ole. Tosin tämän artikkelin saama suosio kannustaa kuitenkin tarkastamaan kaikki mahdolliset kuvakätköt.

    • Olli

      Kiitos siitä. On hienoa, että Kuva-Hynnisen kuvat saavat arvostusta. Kaikki kuvathan eivät tosin ole entisen työpaikkani ottamia, sillä ilmakuvat ovat kaikki Veljekset Karhumäen ottamia.

  7. Pekka Agarth

    On kultturiteko tuoda nämä julkisuuteen. Juridisesti sinulla ei ole kuitenkaan mitään oikeuksia kuviin, vaikka oletkin repronnut ne. Näin ollen vain tekijä voi rajoittaa jatkokäyttöä, ellei suoja-aika ole umpeutunut.

    • Olli

      Kiitos että arvostat tekoani. Mitä jatkokommenttiisi tulee, en ajatellutkaan omalta osaltani perätä itselleni mitään juridisia oikeuksia, vaan ainostaan sitä, että nimeni mainitseminen hillitsisi jonkun toisen haluaa käyttää näitä mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokkaita dokumenttikuvienkuvia, joiden julkistamiseen olin kuitenkin käyttänyt melkoisesti aikaa.

  8. Tapio Onnela

    Hienoja kuvia, kiitos näistä! Kyllhän niistä nyt saa sen käsityksen, että kuvat ova Olli Korhosen kuvaamia. Sitäpaitsi, mikäli kuvat on julkaistu 50-vuotta sitten, ne eivät ymärtääkseni ole enää suojattuja.”Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. Tällaiset valokuvat eivät kuitenkaan saa suojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.”

    • Olli

      Väärinkäsitysten välttämiseksi yritän viimeistään viikonlopun aikana ehtiä muuttaa kuviin seuraavan tekstin: Copyright, katso kuvatiedot. Kuvatiedoissahan kuvaajat on jo nyt mainittu, ja teksistäkin pitäisi tulla aika selvästi esille, etteivät kuvat todellakaan ole minun ottamiani.

    • Olli

      Copyright-merkinnällä halusin estää sen, ettei minun kuvaamalla kopioimiani postikortteja jatkokäytetä. Myymässähän minä en kuvia ole, eikä blogini ole muutenkaan kaupallinen. Kaikkien postikorttien alkuperäiset kuvaustiedot kuitenkin on kerrottu jokaisen kortin yhteydessä.
      Voisin kyllä muuttaa tekstin muotoon ”copyrighted” ilman nimeä, jos se tekisi asian selvemmäksi.

    • Olli

      Kiitos! Osan kiitoksistasi ansaitsee tietenkin myös yllä mainittu Martti, joka hoksasi ehdottaa asiaa minulle.

  9. Martti

    Museologian ja muun sen sorttisen opiskelijana olen sitä mieltä, että noilla kyllä potentiaalista arvoa on. Jos niiden arvoa tahdot edistää niin kirjoita tuo tarina ja muita muistoja korteista ylös ja laita samaan laatikkoon niiden kanssa. Nykyään museoon ei enää kelpaa pelkkä vanha esine, tarvitaan myös kontekstitiedot eli tarina.

    Lisäksi modernit rakennukset ovat iso osa Suomen rakennusperintöä. Kortit kertovat tarinaa elinympäristömme rakennushetkiltä.

    • Olli

      Kiitos vihjeestä. Pitänee ottaa yhteys Kainuun museoon ja kysellä kiinnostavatko kuvat heitä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.