Kerkonkosken lumoava pakkasidylli pitkän valotusajan kuvissa.

Talvinen koski-idylli Kerkonkoski Rautalampi. ISO 50, F22, 10s.

Kuten aiemmin kerroin kävin viime viikon lopulla kuvaamassa Rautalammin Kerkonkosken myllyn vieressä kuohuvaa koskea: Alun perinhän tarkoitukseni ei kuvata itse koskimaisemaa lainkaan, mutta koska koskesta ei löytynyt mitään eläväistä kuvattavaksi, jouduin muuttamaan kuvaussuunnitelmaa.

Ei siinä kyllä mihinkään itseni ruoskimiseen minun tarvinnut ryhtyä, sillä maisema oli niin silmiähivelevän kaunis. Tästä oli tietenkin kiittäminen jo pitemmän aikaa vallinneiden kireiden pakkasten, jotka olivat kuorruttaneet jäällä joenvarren rantakivet ja puunjuuret sekä ja peittäneet rantapuut valkein kuurankukin.Siinä maisemassa oli helppo viihtyä.

Talvinen koski-idylli Kerkonkoski Rautalampi. ISO 50, F22, 25s.

Ongelma kuvaamisen kannalta oli kuitenkin siinä, että olin tullut paikalle jo ennen puolta päivää, jolloin päivä valoisimmillaan, mikä ei sopinut ollenkaan siihen, miten ajattelin koskimaisemaa kuvata.

Tarkoituksen oli nimittäin ottaa koskesta pitkän valotusajan kuvia oikean tunnelman luomiseksi.  Tuolla hetkellä sei kuitenkaan ollut mitenkään mahdollista,  sillä valoa oli niin paljon, että vaikka olin vääntänyt kameran ISO-arvon  50:een ja himmenninaukon 22:een, valotusaika jäi pisimmillään vaivaiseen puoleen sekuntiin.

Talvinen koski-idylli Kerkonkoski Rautalampi. ISO 50, F22, 20s.

Mikä neuvoksi? No, minullahan ei ollut pappia kyydissä, joten joudin aivan hyvin odottamaan muutaman tunnin auringon menemistä mailleen. En tosin koko aikaa istuskellut rantatöyräällä vaan käytin ylimääräisen ajan Kerkonkosken kylän lähiseudun tutkimiseen.

Osan saamastani luppoajasta käytin myös kuvauspaikkaan tarkemmin tutustumiseen, jottei minun tarvitsisi vasta kuvaushetkellä alkaa miettiä mahdollisia kuvakulmia tai yksityiskohtia.

Talvinen koski-idylli Kerkonkoski Rautalampi. ISO 50, F22, 20s.

Etenkin yhden yksityiskohdan tutkimukseen sain tuhrattua yllättävän kauan aikaa: koskessa oleva kivi, jonka jää oli peittänyt. Heti kiven havaittuani olin nimittäin näkeväni harmaan jääkerroksen alta kuultavan tummasilmäisen miehen kasvot.

Niin voimakas tuo mielikuva oli, etten olisi saanut rauhaa sydämeeni, jos en olisi yrittänyt tuota hahmoa  myös kamerallani vangita. Ja minähän todella yritin. Ja olin kuvaushetkellä jopa kohtuullisen tyytyväinen ottamiini kuviin. Valitettavasti kävi, niin kuin usein käy, että tietokoneen suurella näytöllä jäiset kasvot eivät näyttäneet enää yhtään niin puhuttelevilta kuin mitä ne olivat luonnossa tai kamerani pienellä näytöllä näyttäneet.

Jäiset kasvot koskessa

Vaan mitäs tuosta. Ehkäpä seuraavalla kerralla.

Katso myös nämä:

Nukke kuohuvassa koskessa – Kuva 3. Nukke kuohuvassa koskessa – Kuva 4. Videolla Kerkonkosken kaunis talvinen koski-idylli myllyineen Harvinainen luotokirvinen, Tyyrinvirta, Rautalampi, 11.4.2011 Kourujoen koski kuohuu kauniisti. Talvitulva kuohuu vanhassa uittoväylässä – Suonenjoen Kourujoki. Pystytkö näkemään kumpi jäätyneen kosken kuvista on valokuva ja kumpi aito video Jäinen virta on talven kylmä paratiisi – Rautalammin Tyyrinvirta sydäntalvella. Talvinen Tyyrinvirta ja sen laulujoutsenet nyt myös Retkipaikassa. Pimeän päivän tunnelmakuvia tulvivalla joella Pimeän päivän tunnelmakuvia tulvivalla joella – Osa 2. Konnekosken koskikara ja jäinen arvoitus.