Sumuisilta saloilta – Arkiston helmi, v. 2004.

Kommentoi

Sumua salolla.

Sumua salolla.

Lokakuun lopussa 2004 päivystin Suonenjoella paikkaa, jossa oli aiemmin nähty maakotka metsästäjien metsään jättämien teurastusjätteiden houkuttelemana.

Tällä kertaa odotus oli pitkä ja tulokseton, mutta hyvää ei koskaan odota liian kauan: Olin varma, että vielä tulisi minunkin vuoroni nähdä tuo lintujen kuningas aidossa elinympäristössään Lue lisää…

Talvipäivän lastuja Konnekoskella – Pakina vuodelta 2004.

Kommentoi

Konnekoski sillan jäämuodostelma.

Talviaamupäivän kultaiset auringonsäteet lankeavat vinosti Konnekoskesta hitaasti kohoavaan pakkasusvaan, kun jätän uskollisen kumipyöräisen työjuhtani kosken äärellä seisovan nuotiokatoksen viereen. Mielessäni yritän turhaan muistella, kuinka monetta kertaa palaan kosken partaalle nauttimaan huumaavasta luonnonrauhasta.

Lue lisää…

Voihan vaskitsa – Arkiston helmi, v. 2004.

Kommentoi

vaskitsa, slow worm

kuva: Vaskitsa

Vuosien saatossa useat henkilöt ovat kertoneet minulle nähneensä vaskitsoja Suonenjoen kauniin Lintharjun maastossa.

Koska en ollut itse onnistunut otuksia koskaan kuvaamaan tai edes näkemään, asia jurppi minua tietenkin kovasti. Yllättäen puutteen kohdaltani korjasi nuori suonenjokelainen luontoharrastaja, joka otti oma-aloitteisesti yhteyttä kysyen kiinnostustani tähän käärmemäiseen liskoeläimeen.

Ja tokihan kiinnostusta löytyi. Nuoren miehen opastuksella sain mahdollisuuden kuvata tätä tyylikästä liskoa ja sen kahdeksaa viehättävää kellertävää poikasta, mistä olin suunnattoman kiitollinen.

On hienoa, että luontoharrastajia löytyy nousevistakin sukupolvista! Lue lisää…

Jättiläismäinen porkkanan naatti ja rakastuneet lepät – Arkiston helmi, v. 2004.

Kommentoi

Valtava porkkanan naatti oli kasvatettu pienesta porkkanasta kukkaruukussa Vesannolla kesalla 2004. Heinäkuussa 2004 sain vesantolaisilta lukijoiltani kutsun tulla katsomaan heidän ihmeellistä porkkanan naattiaan.

Ja hämmästyttävä kukkijahan se toden totta olikin, vaikka tiesin porkkanan kaksivuotiseksi kasviksi, joka toisena vuonna kasvattaa kukkivan naatin. Lue lisää…

Kantohytynupikka ja pieni jonglööri.

Kommentoi

Kantohytynupikka

Kantohytynupikka

Olin eilen juuri lopettanut Hylätyn Nallen sen päivän kuvaukset, kun silmiini sattui koivun kannon päässä kasvava kauniinvärinen pieni sieni. Hyytelömäisen sienen nimestä minulla ei ollut vielä tuolloin harmainta aavistusta.

Vaikka iltapäivä oli jo tummumassa, päätin kuitenkin ottaa tyylikkään sinipunaisesta sienestä ainakin muistokuvat. Kun sitten hetken kuluttua zoomailin kuvia kameran näytöltä, jouduin manaamaan sitä tosiasiaa, ettei minulla ollut mukanani kunnollista lähikuvauskalustoa.

Kuvista näet paljastui, että sienen laella oli pienen pieni kuollut hyönteinen, joka kannatteli jaloissaan ja toisessa tuntosarvessaan kastepisaroita. Voihan kantohytynupikka sentään. Arvaa harmittiko!

Sienioppaasta sain myöhemmin sitten selville, että kuvaamani sieni oli ilmeisesti kantohytynupikka (Ascocoryne sarcoides). Netistä taas selvisi, että kyseessä oli lajin suvuton muoto. Suvullisen muodon itiöemät ovat muodoltaan maljamaisia. Lue lisää…

« Previous PageNext Page »