Minulta useimmiten kysytty kysymys on ”Miksi kuvaat?”, jolloin yleensä vastaan, ettei kuva tai kuvaaminen ole tärkeintä, vaan näkeminen.
Tällöin korostan omaa subjektiivista kokemustani kuvaustilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että jo kuvaustilanteessa näen yleensä sen, mitä olen kuvallani hakemassa.
Se, miten kuvattavat kohteeni löydän, on usein pitkän prosessin tulos, mutta joka tapauksessa en koskaan kuvaa ilman, että olen, joskus hyvinkin tarkasti, tutkinut kohdetta etsimen läpi.
Etsimen voi korvata katsomalla, kuten kuuluisa englantilainen valokuvaaja John Hedgecoe neuvoo, kuvauskohdetta diakehyksen lävitse. Se toimii yllättävän hyvin ja helpottaa kuvan etukäteissuunnittelua.
Tämän yksinkertaisen ja halvan apuvälineen ongelma on siinä, että niistä on tullut jo lähes valokuvauksen reliikkejä, joista nuorempi sukupolvi on tuskin edes kuullut.
Se, mitä kukin kohteeksi valitsee, on tietenkin pitkälti riippuvainen henkilökohtaisista mieltymyksistä. Kun sitten tietää mitä hakee, kohteet löytyvät joskus helpostikin.
Käytännön esimerkkeinä kaksi aivan viime päivien kuvaa, jotka kertovat mielenkiinnostani koko kuvapintaa kohtaan.
Lue lisää…
