Leppälintu ruokki käkeä

Viimeiset kolme päivää ovat kuluneet päivällä kahta käenpoikasta kuvaten ja illalla vattuja keräten.

Vattujen poimiminen on sujunut yli odotusten, mutta käkikuviin on jäänyt moniin paljon toivomisen varaa. Lue lisää…

Haarapääsky hyönteinen suussaan

Kuinka moni tiesi, että haarapääsky rapsuttaa itseään eri tavalla kuin suurin osa muista linnuista. Minä en ainakaan.

Ruumiinrakenteestaan johtuen – sen jalat ovat suhteellisen takana – haarapääsky näet joutuu kurottamaan jalkansa siiven yläpuolelta eikä alapuolelta, kuten yleensä muut linnut tekevät. Esim. kuovi tällä aiemmin julkaisemallani videolla.

Itse asiassa en tiedä vieläkään kovin monia asioita haarapääskyistä, koska en asu maaseudulla vaan taajamassa. Haarapääskyjen kuvaaminenkin on jäänyt osin tästä syystä erittäin vähälle. Tärkein syy vähäiseen kuvamäärään lajista on kuitenkin se, etten kovin mielelläni kuvaa mitään itselleni vieraiden ihmisten pihoissa.

Nyt nähtävätkin kuvat ovat olen ottanut käydessäni vierailemassa tuttavieni luona Tervossa. En kuitenkaan yleensä kyläilyjen yhteydessä sorru kuvaamiseen, mutta tällä kertaa linnut olivat niin poikkeuksellisen helposti kuvattavissa, etten malttanut olla käyttämättä ”muutamaa” minuuttia niiden dokumentointiin. Lue lisää…

Maihaugenin ulkoilmamuseo Lillehammerissa on Norjan suurin Oslon ulkopuolella sijaitseva museo.

Museon perusti vuonna 1887 maaseudun rakennuskulttuurin ja esineistön säilyttämisestä kiinnostunut hammaslääkäri Anders Sandvik. Lue lisää…

Kuopion Petosen kaupunginosassa ottivat asukkaat 26.6. kiinni haukan, jonka asiat eivät näyttäneet olevan kunnossa.

Paikalle kutsutut poliisit toimittivat linnun ensin eläinlääkärien tarkastettavaksi. Tämän jälkeen lintu puolestaan päätyi Karttulaan Tarja Jauhiaiselle, joka on luvanvarainen luonnoneläinten hoitaja.

Muutamaa päivä myöhemmin Tarja vei linnun Ähtärin eläintarhaan hoitoon ja  jatkotutkimuksiin.

Tällä hetkellä ilmeisesti metsästyshaukaksi koulutettua lintua pidetään nuorena aavikkohaukkana tai mahdollisesti aavikkohaukan ja tunturihaukan risteytymänä. Ähtärin eläinpuisto selvittää asiaa edelleen.

Aavikkohaukka

Aavikkohaukka (Falco cherrug) on aukeiden arojen ja tasankojen asukas. Sen pesimäalue ulottuu Itä-Euroopasta aina Mantsuriaan asti Aasiassa. Suomessa lajia on tiettävästi tavattu aiemmin vain viidesti (alla olevan kommentin perusteella korjattu tieto).

Näe lintu videolla ja kuule Tarja Jauhiaisen kertovan linnusta.

Lue lisää…

Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuuksistaan tunnettu Oslon kaupungintalo on ulkoapäin katsottuna kookas muttei  mitenkään kaunis rakennus. Lue lisää…

Norjan öljytulojen synnyttämä vauraus näkyy monin eri tavoin.

Silmiinpistävin osoitus Norjan varakkuudesta ovat joka puolella näkyvät suuret ja kalliin näköiset rakennushankkeet. Lue lisää…

Vigelandin patsaspuisto on maailman suurin yhden taiteilijan töihin perustuva patsaspuisto. Tämä norjalaisen Gustav Vigelandin vuosina 1939 – 1949 suunnittelema ja toteuttama patsaspuisto on sekä hämmentävä että hämmästyttävä osoitus yhden taiteilijan luomisvoimasta.

Puiston ihmisen elämää eri vaiheissaan kuvaavat yli kaksi sataa metalli- ja graniittipatsasta ovat puhuttelevuudessaan vertaansa vailla. Patsaat on sijoitettu 850 metrin matkalle viiteen ryhmään, joista jokainen muodostaa oman kokonaisuutensa: pääportti, silta, suihkulähde, monoliitti sekä Elämänpyörä. Näistä suurin on korkealle kohoava ihmishahmojen peittämä graniittinen monoliitti, jota ympäröivät kymmenet kookkaat graniittipatsaat. Lue lisää…

Tiesitkö, että aikuinen sudenkorento voi pysyä veden pinnan alla jopa useita kymmeniä minuutteja!

Minä en ainakaan tiennyt, ennen kuin seurasin yhden neidonkorentonaaraan sukellusta.

Kadottuaan lehden alle se ei kuitenkaan palannut enää pintaan niinä noin 40 minuuttina, jotka itse vietin vielä paikalla Lue lisää…

Usean vuoden odotus päättyi viikko sitten aivan yllättäen ja lisäksi vahingossa:

Etsiessäni saamani vihjeen perusteella mahdollisesti kuvaamiseen soveltuvaa putousta, löysinkin lähes ihanteellisen paikan neidonkorentojen (Calopteryx virgo) kuvaamiseen: pieni hitaasti virtaava puro, jossa virtaa kristallinkirkas pohjavesi. Lue lisää…

Mielestäni pieni ja siro pohjantikka on kaunein tikkamme.

Siksi on sääli, että se on tehometsätalouden puristuksessa hätää kärsimässä.

Nykymetsissä, joita jotkut kutsuvat jopa puuviljelmiksi, ei näet juurikaan ole kuolevia tai kuolleita puita, joista pohjantikka voisi löytää itselleen ravintoa. Lue lisää…