Korpin lasten elämää

Korppi syö sianpuolukan.

En juuri tunne korppien elämää, koska en ole niitä juurikaan kuvannut.

Nyt yllättäen eteeni on tupsahtanut muutaman kerran pari nuorta korppia, kesän poikasia, jotka opettelevat elämään itsenäistä elämää. Lintujen kohtaaminen on ollut yllättävää sen takia, että ne viettävät osan aikaansa lähes Suonenjoen taajamassa.

Mitä siis olen korpeista oppinut: Ainakin sen, että ruokalistalle kuuluu mm. marjoja. Myös sellaisia, jotka eivät meille ihmisille kelpaa. Yllä olevan kuvan nuori korppikin napostelee kuvassa sianpuolukoita, jotka jokainen kulinaristi kiertää kaukaa. Sianpuolukkahan on hyvin jauhoinen ja ihmisen suuhun lähes täysin mauton.

Korpit myös kätkevät löytämiään makupaloja.

Alla olevassa kuvassa lintu on juuri nokallaan kaivanut maahan mielestään arvokkaan makupalan. Itse en kyllä moiseen roskaruokaan sekaantuisi. Kyseinen herkku näet on pala linnun nokallaan repimää valkeaa styroksia.

Korppi piilottaa styroksin palan.

Korpit ovat myös leikkisiä. Alla olevassa kuvassa korppi on löytänyt tiivisterenkaan, jota se innokkaasti heiluttelee nokassaan.

Korppi leikkii kumirenkaalla.

Vahinko vain linnun ote leikkikalustaan ei ollut pitävä, ja rengas tipahti maahan. Sitä ei olisi kyllä pitänyt tapahtua, sillä siinä siunaamassa paikalle riensi korppinuoren sisar, joka koppasi mämminokan tiputtaman aarteen itselleen.

Korpit kilpailevat kumirenkaasta.

Leikin jälkeen onkin hyvä hoitaa arvokasta höyhenpukua. Siihen linnuilla on hvyin sopivat työvälineet: nokka ja jalat. Kuvan lintu keskittyi ensin pöyhimään pukuaan nokallaan.

Korppi puhdistaa höyhenpukuaan.

Ulkonäkönsä huollon se kruunasi lopuksi innokkaalla posken raaputtamisella, jolloin toinen jalka liikkui rivakasti kuin sähkövispilä.

Korppi sukii poskeaan.

Oikeasti linnut eivät tietenkään ole turhamaisia, vaan höyhenpuvun hoito on täysin välttämätön osa lintujen päivittäistä rutiinia. Ilman kunnossa olevia höyheniä niin lentäminen kuin ruumiin lämpöhuoltokin vaikeutuisivat huomattavasti.

P.s. Korppi on itselleni ollut jo vuosia tärkeä aivan muusta syystä kuin luontokuvaus. Edgar Allan Poen maineikas runo Korppi, The Raven, alkukielellään oli nimittäin ensimmäinen runo, joka kolahti minuun ja opetti, että runouskin on todella varteenotettava taiteenmuoto. Jos haluat kuulla kyseisen runon englanniksi, se onnistuu tästä linkistä.

Katso myös nämä:

Lintukuvakavalkadi, elokuu 2010 – Hernekerttu, sääksi, kanahaukka, korppi, mustaleppälintu, pajulintu, sääksi, teeri, västäräkki Korppi leikkii kumitiivisteellä – Harvinainen tilannekuva 51. Varis leikkii styroksilla – Harvinainen tilannekuva 75 Puolikas metsäjänis valmiina astumaan näyttämölle Keltasirkku laulaa palkeet täynnä kurkku suorana. Rusakko lepää metsän idyllissä. Treffeillä pupujen kanssa – kuvia ruokailevasta rusakosta ja metsäjäniksestä. Jänikseni jäähyväiset? Kivitasku rakentaa pesää – Onko kivitasku yksi tulevan kesän kuvaprojekteistani? Metsäjänis vastavaloon – Tuloksena valkokauluksinen jänis sekä jäniksen valosiluetti. Kuva hirveästä huuhkajasta himoamassa MINUN rusakonpoikasiani! Kangaskiurulla on pitkät takavarpaat – Katso kuvaa ja totea itse!