Muita kuviani vuoden luontokuva 2010 -kilpailussa – Metso ja pikkulepinkäinen.

2 Kommenttia

Hämäkin lorun loppu.

Hämäkin lorun loppu.

 

Kun kerran tälle tielle lähdin, niin näytänpä kaksi muuta Lintu-sarjaan osallistunutta kuvaani.

Molemmille on yhteistä se, että ne ovat 100%:n aitoja luomu luontokuvia, eli en vaikuttanut millään tavalla tilanteiden kulkuun.

Poikkeuksellisen harvinaisten tilannekuvien saamisessa oli rouva Fortuna todella enemmänkin kuin avulias.

Molempien kuvien ottamistilanteesta voisi kertoa myös pitkät tarinat, mutta se jääköön myöhempään.

Ensimmäisessä kuvassa, jonka nimi oli “Hämähäkin lorun loppu”, metso on juuri havainnut seitillään jököttävän hämähäkin.

Muutama sekunnin kymmenesosa myöhemmin, hämähäkkiä ei enää ole.

Koska hämähäkin hahmottaminen pienssä nettikuvassa on lähes mahdottonta, näette alla osasuurennoksen kuvasta.

Tämä on mahdollista, sillä olin kerrankin onnekas, ja jopa hämähäkkikin näkyy kuvassa melko tarkkana, ottaen tietenkin huomioon sen pienen koon.

Otusten kokoero on todella huomattava, kuten kuvasta on nähtävissä.

 

 

 

 

Kuva: Metso on juuri havainnut hämähäkin ja hetkeä myöhemmin nappaa sen.

Toinen kuva on vieläkin raaempi, sillä siinä pikkulepinkäinen on juuri seivästänyt päästäisen pieneen oksan tynkään ja repii sen siinä kappaleiksi.

Täytyy myöntää, että olin täysin ällikällä lyöty saadessani todistaa tapahtumaa, josta olin toki lukenut kirjoista, mutta en ollut ikinä kuvitellut joutuvani sitä kuvaajana dokumentoimaan.

Kuva: Pikkulepinkäinen syö juuri seivästämänsä päästäisen.

2 Comments

  1. Tero Pelkonen

    Tehokkaita otoksia ja harvoin nähtyjä tilanteita. Kyllä on upeasti sattunut hämähäkki samalle terävyysalueelle metson kanssa. Metso on ollut näköjään mustikassa, kun nokka on värjäytynyt. Mikä oli muuten pikkulepinkäiskuvan nimenä?

    • admin

      Olipa hankala kysymys. 🙂 Luulisin että nimi oli “Pikkulepinkäinen ruokavarastolla”. Luulen että lähetin kuvan sillä nimellä, mutta arkistossani kuva on myös nimellä “Teurastaja”. Muistelen kuitenkin hyllyttäneeni sen liian raflaavana.
      Metso on muuten sama viimesyksyinen lintu, joka löytyy galleriasta. Silloin tosiaan oli mustikka-aika ja niitä se innokkaasti söikin. Valitettavasti en tuosta tilanteesta saanut ensiluokkaisia kuvia, mutta jotain kuitenkin. Yritän ehtiä laittamaan blogiin kuvan joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.