Laulujoutsenia pakkasella – Kuvaaja ei voi aina onnistua.

Kommentoi

Päivän sää:  Noin kymmenen astetta pakkasta vähemmän kuin eilen. Taivas puolipilvinen.

Siinäpä tekijät, jotka tekivät eilispäivän pakkaskuvien kaltaisten kuvien metsästämisen madottomaksi.

Paikalla toki kävin, mutta tyydyin toisaalta ihailemaan luontoa, toisaalta seurustelemaan vanhan tutun joutsenystäväni kanssa.

Lähikuva: Laulujoutsen juo vettä jään reunalla.

Lähikuva: Laulujoutsen juo vettä jään reunalla.

Päivän kuvausyritysten määrä kertoo selvästi, mitä mieltä olin kuvausilmasta: Vain kuusi laukaisua noin kahden tunnin aikana.  Laiha tulos ei sinänsä ole mitään uutta, sillä siihen saa tottua tämän harrastuksen parissa. Jos ei totu, on väärällä alalla.

Ainoa visuaalisesti mielenkiintoinen kuvattava tilanne oli erään joutsenen nouseminen matalikolle huoltamaan höyhenpukuaan. Edellisen päivän tilanteista tämä poikkesi siinä, että pakkashuurun määrä ilmassa oli melko pieni. Lisäksi kohde asettui lähes täysin vastavaloon, jolloin vedenpintaan muodostui auringonvalossa voimakkaasti kimaltavia poikittaisia raitoja.

Kuva: Laulujoutsen talvella huurteisen virran keskellä. Vastavalo.

Kuva: Laulujoutsen talvella huurteisen virran keskellä. Vastavalo.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yksinkertaisesti dokumentoida tilanne normaalein valotusasetuksin sellaisena kuin sen itse näin (yllä oleva kuva) ja odottaa, mitä tunnelmia kuvasta nousisi esille, kun sen valotusta laskisi kotona tietokoneella.

Kuva: Laulujoutsenia talvisessa virrassa. Vastavalo.

Kuva: Laulujoutsenia talvisessa virrassa. Vastavalo.

Kuten ylläolevista kuvista voi hyvin nähdä, keskinkertaisista kuvista ei synny mestariteoksia tietokoneellakaan. Ei ainakaan minun taidoillani. 🙂

P.s. Kaikki kuvat ovat tietenkin täysin rajaamattomia.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.