Ehdin tänään seurailemaan aika tovin yhden projektilajini, kangaskiurun touhuja mutta kuvagalleria ei asiasta rikastunut lainkaan. Hukkaan päivä ei suinkaan mennyt, sillä sattuma toi eteeni muita k-alkuisia kohteita.

Iltapäivän lopulla yhytin tien viereisessä ruokailevia metsäkauriita, jotka eivät olleet moksiskaan pysäyttäessäni kuvakonini niiden kohdalle. Kolmen kauriin katras koosti yhdestä kookkaasta radiolähetinpantaa kantavasta naaraasta ja  kahdesta pienemmästä kauriista. Jälkimmäisistä toinen oli nuori koiras, jolla oli söpöt nahkapeitteiset sarvenalut päässään.

Metsäkauris lähetinpantoineen.

Lue lisää…

Kulorastas hiekkakankaalla

Kulorastas on suurikokoisin ja melko vähälukuinen rastaslaji, joka on avarien mäntymetsien tyyppilaji. Itse kiinnostuin linnusta pari vuotta sitten, jolloin ensimmäiset niistä voittivat esiintymispelkonsa ja hyppelehtivät sopivalle kuvausetäisyydelle.

Muistanpa erään kerran, kun poikkeuksellisen utelias yksilö viehättyi kamerani mekaanisiin raksahduksiin siinä määrin, että tuli niin lähelle, ettei kamerani enää voinut tarkentua siihen.

Toinen onnettomuus onnessa oli siinä, että päivä oli todella helteinen ja aurinkoinen, mitkä kummatkin ovat myrkkyä hyvälle valokuvalle:

Liika kuumuus aiheuttaa kuvan tarkkuuden helposti pilaavaa lämpöväreilyä, ja auringonpaiste taas luo liikaa kontrastia. Tänään ei vakiokulorastaspaikallani ollut näistä seikoista pelkoa. Päinvastoin. Lue lisää…

Nyt kun valoa jälleen piisaa yllin kyllin, on vaikea edes uskoa, millaista oli vielä vain reilu kaksi kuukautta sitten: Pakkanen paukkui viikko tolkulla yli 20 asteen. Puut olivat huurun peittämiä, ja aurinko, jos sitä näkyi oli kuin taivaalla vaeltava haamu. Lue lisää…

Radiotoimittaja Juha Vauhkosen Jalka.

Kenellekään Radio-Savon kuuntelijalle ei tarvitse kertoa, kuka tai mikä Juha Vauhkonen on miehiään.

Sen sijaan hyvin harva, ellei peräti kukaan, on tietoinen siitä, että tämän meidän kaikkien suuresti arvostaman savolaisen radioäänen ja sanataiturin uranvalintaan on suuresti vaikuttanut hänen synnynnäinen ujoutensa. Lue lisää…

Kuollut räkäkättirastas jätevedenpuhdistamolla.

Viime päivinä räkättirastaita on ilmaantunut melko suurissa parvissa maisemaa elävöittämään.

Kaikkien muutto ei kuitenkaan ole sujunut onnellisten tähtien alla aivan loppuun saakka.

Kesäkodissani, jätevedenpuhdistamolla, silmiini näet sattui eräs onneton matkamies, jolle muuton rasitukset olivat ilmeisesti olleet liikaa.

Lue lisää…

Palokärki on ollut monta vuotta kuvauskohteena toivelistani kärkipaikoilla. Toki olen lajia päässytkin pariin otteeseen jo kunnolla kuvaamaan.

Silti en todellakaan pahastunut, kun tavoitin yllättäen yhden linnun aivan Suonenjoen keskustaajamasta.

Mikä parasta, niin uppoutunut oli tämä komea lintu etsimääm toukkkia lahoavasta koivusta, että viihtyi kuvattavanani useiden minuuttien ajan. Lue lisää…

Kuva: Peippo männyn oksalla.

Jos suomalaisilta kysyttäisiin, minkä laululintu on heille rakkain, gallupin varma voittaja olisi peippo.

Tuo värikäs ja usein näkyvällä paikalla laulava kovaääninen lintu on helppo tunnistaa, joten ei ole ihme, että se on kautta aikain herättänyt suomalaisten kiinnostuksen.

Kiinnostuksen suuresta määrästä kertoo linnulle eri aikoina eri puolilla suomenkielisten asuttamaa aluetta annettujen nimien runsaus: Peipponen (Pohjois-Suomi), Peipuunen  (Seinäjoki), Peibonen (Suojärvi), Peibone (Venäjän Karjala) Peiponi (Ilomantsi), Punapeipponen (Kuola), Sinipeippo (Oulu), Vinkkipeippo (Puolanka), Palopeippo (Sotkamo), Peibo (Suojärvi), Pohjasenlintu, Vilukieli (Aunus), Mettäätiukkunen (Laihia), Puufinkka (Uusikaupunki). Lue lisää…

Tänään en ehtinyt juuri pihaani kauemmaksi leipätyöni vaatimien paperitöiden takia.

Aina ei kuitenkaan tarvitsekaan lähteä merta edemmäs kalaan, sillä huomasin pihassani asustavan joukon trooppisia lintuja.

Niin ainakin voisi päätellä eksoottisista taustoista, joista on kiittäminen autotallini vieressä kasvavaa sembraa.

Trooppinen peippo.

Lue lisää…

Tänään kävi samoin kuin eilen: Lintuja metsästin, muuta sain.

Todellakin, tämänpäiväinen vakiopaikkojen kierto toi vaivan palkaksi vain tyhjän kameran.

Mutta eipä hätä ollut tuon näköinen, sillä lintuharrastajaystäväni soitti ja kysyi kiinnostaisiko sarvipäinen metsäkaurispukki. Lue lisää…

Eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan, vaikka välillä siltä tuntuikin. Aluksi yritin saada yhtä projektilintuani, kangaskiurua, kuvausetäisyydelle.

Vaan metsään meni. eli linnut kyllä olivat ihan hyvällä hollilla, mutta…Niin luontokuvaajalla on aina muttia matkassa. Tällä kertaa sain ihailla vain noiden viehättävien laululintujen selkäpuolia niiden etsiessä itselleen maasta ruokaa. Lue lisää…