Koskikara kosken kuohuissa
Koskikara kosken kuohuissa.
Kuvatiedot: 1/1600s, F 7.1, ISO 800
Kärsivällisyys palkittiin: Usean lähes turhaan pienelle koskelle tehdyn retken jälkeen pääsin edes yrittämään ottaa haluamiani pitkän valotus ajankäyttöön perustuvia kuvia. Lue lisää…
Tuolloin julkaisemieni kuvien lisäksi julkaisen nyt myös videon, joka kertoo paremmin kuin valokuvat joutsenen tukalasta tilanteesta.
Muistakaamme kaikki, ettei luonto ole loppuun käytettyjen siimojen, koukkujen, verkkojen tai katiskojen kaatopaikka.
Onneksi kaikki eläinten pelastusyritykset eivät pääty näin lohduttomasti. Joskus eläin jopa itse osaa pyytää apua ja saa sen. Tästä linkistä näet esimerkiksi, kuinka onnellisesti kävi kalastajan langan ja koukun vahingoittamalle delfiinille Havaijilla.
Sanamukaisesti kompastuin tähän pieneen keltaiseen riisinjyvään pari päivää sitten karakuvausten aikana.
Pienestä koostaan (9 mm) huolimatta kuvan kohde ei ole vähäpätöinen. Päinvastoin, sillä se on vuosien kuluessa herättänyt suomalaisissa hyvin voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Lue lisää…
Koskikara voimistelee.
Olen nyt kahtena päivänä käynyt hyvin pienellä koskella seurustelemassa siellä asustavan koskikaran kanssa.
Kuvauksista ei ole kuitenkaan tullut juuri mitään maaston hankaluuden, linnun liikkuvuuden ja valon vähäisyyden takia.
Tänään sain kuitenkin todistaa jotain, jota en ollut tiennyt saati koskaan nähnyt koskikaran tekevän.
Tuo vekkuli koskien ballerina, jota olin aina pitänyt täysin hyönteissyöjänä, nimittäin nappasi kosken alta ahvenenpoikasen ja pisteli sitten poskeensa ainakin sen sisälmykset, kuten videolta voit sinäkin nähdä.
Havaintoni mukaan kara kuitenkin jätti itse kalan syömättä. Ilmeisesti sen nokka ei pysty ahvenen lihaan, tai kara ei yksinkertaisesti tiennyt kalan lihan olevan syötävää.
Itse asiassa minulle jäi linnun käytöksen perusteella epäselväksi ymmärsikö lintu edes syövänsä kalaa. Se näet kohteli ahventa kuin esim. surviaissääsken koteloa. Koskikarahan tarttuu koteloa toisesta päästä ja hakkaa sitä sitten jäätä vasten saadakseen karistettua toukan ulos kotelosta. Lue lisää…
Töyhtötiainen
Töyhtötiainen (Parus cristatus) on kiistattomasti yksi rakastetuimmista linnuistamme.
Tästä suosiosta lintu saa kiittää synnyinlahjanaan saamaansa persoonallista töyhtöä, joka on saanut monet kutsumaan lintua ”punkkariksi”.
Töyhtötiaisen erikoinen ulkonäkö ei ole innostanut ainoastaan meidän aikalaisiamme keksimään sille sen ulkomuotoa paremmin kuvaavia nimityksiä. Tästä hyvinä esimerkkeinä K. E. Kivirikon (Suomen Linnut, 1926) mainitsemat kansanomaiset nimet eri puolilta silloista Suomea: kirvespäätianen, tupsupäätiijaanen,tupsupäinen tiitinen, mettäpukki ja mettäpässi.
Itse olen nyt päässyt kahtena päivänä ihailemaan töyhtötiaisen luonnikasta ulkomuotoa tutussa kuukkelimetsässäni. Kuukkeleita en toistaiseksi ole päässyt näkemään – lienevätkö jo aloittelemassa pesimäpuuhiaan. Se ole kuitenkaan kovasti mieltäni vaivannut kiitos kolmen vekkulin punkkarin, jotka ovat saaneet huomioni kiinnittymään itseensä. Lue lisää…
Oheisella videolla varpuspöllö istuu puutolpan nokassa ja seuraa tarkkaavaisena ympäristönsä tapahtumia.
Sen suurin mielenkiinto kohdistuu lähellä olevalla lintujenruokinta-automaatilla käyviin pikkulintuihin, joista se itse asiassa muutaman minuutin päästä nappaa yhden.Tämä ei kuitenkaan valitettavasti näy videolla.
Kalastuslangan kiduttama laulujoutsen
Vajaa kaksi viikkoa sitten sain ilmoituksen Tyyrinvirralla olevasta laulujoutsenesta, jonka suusta roikkui jäinen langanpätkä.
Käydessäni seuraavana päivänä tarkastamassa tilanteen selvisi, että lintu oli yksi hyvin tuntemistani yhdeksästä joutsenesta. Lue lisää…
Viime vuoden lopulla teattereihin tullut Metsän tarina on saanut todella hyvän vastaanoton. Siitä kertovat niin median pääosin positiiviset arviot elokuvasta kuin sen saamat katsojamäärät.
Tähän mennessä elokuvan on nähnyt jo yli 50 000 katsojaa. Lue lisää…
Varpuspöllö valmistautuu syöksymään saaliin kimppuun.
Jopas oli tänään outo päivä: Ensin sain aamupäivällä puhelinsoiton, jossa minulta pyydettiin apua mahdollisesti huonokuntoisen varpuspöllön auttamiseksi tervolaisessa pihassa.
Saatuani järjestettyä linnulle pelastajan kävi kuitenkin nopeasti ilmi, ettei linnulla ollutkaan ollut kovin suuri hätä, vaan se oli poistunut pihasta mahdollisesti saalis mukanaan.
Ukko Ylijumalalle tämä puhelintoimeliaisuuteni oli kuitenkin ilmeisesti riittävä osoitus myönteisistä tunteistani luontoa kohtaan, koska sain palkkion lähes heti viimeisen puhelun soitettuani.
Puhelimeeni nimittäin saapui tekstiviesti – ei tosin Ukko Ylijumalalta vaan samalta henkilöltä, jonka pihassa olin käynyt kuvaamassa varpuspöllöä pari päivää sitten – joka kertoi pikku pöllön jälleen olevan hänen pihassaan. Lue lisää…
Jokin aika sitten sain kaksi kenttäpostin kuljettamaa postikorttia, joista kiinnostavampi on postikorteistaan tunnetun kuvataiteilija Martta Wendelinin (1893- 1986) suunnittelema talvisodanaikainen postikortti.
Kortti on ns. Kalevala-sarjaa, joka ilmenee kuvapuolella olevasta Kalevalasta poimitusta runotekstistä. Lue lisää…
