Omasta lapsuudestani minulle on jäänyt muistikuva pääsiäisestä hyvin tylsänä juhlana, jolloin ei saanut mennä juuri minnekään.
Kaikille ei pääsiäinen tuolloinkaan ollut kovin hengellinen ja vakava juhla. Tämä käy hyvin selvästi ilmi vuonna 1963 lähetetystä pääsiäiskortista, jonka aiheena on kylpevää tipua uteliaasti tarkkaileva kiikaroitsija. Lue lisää…
Se, että pystyy joka viikko, vuodesta toiseen, kirjoittamaan luonnosta ja kuvittamaan lukijoiden luontokokemuksia vaatii kohtuullista suuremman kuva-arsenaalin.
Melkoisen lajikirjon olen toki vuosien aikana ehtinyt kokomaan. Lintujen kuvia minulla on tietenkin eniten, koska linnut ovat aihe, joka on lukijoilleni läheinen riippumatta vuodenajasta.
Varpuspöllö on ollut laji, josta minulla on tähän päivään saakka ollut tasan yksi kuva, vaikka vuosien mittaan olisin useinkin tarvinnut kuvaa tästä pienestä pöllöstä.
Jos Kalevalan Tuonelan virta todella olisi olemassa, millainen se olisi?
Entä millaisia olisivat virran joutsenet? Lue lisää…
Vieressä eilen kuvaamaani lumijäljet, joiden muodostama kuvio kuvaushetkellä puhutteli minua kovasti.
Oli kuin olisin katsellut kivikautista seinämaalausta, johon taiteilija on jättänyt kätensä jäljet.
Assosiaatio kivikauteen oli itse asiassa hyvin luonnollinen, sillä kuvauspaikka oli suuren sillan alla. Sillan alusen hämäryys kaikuineen oli kuin suoraan kivikautisesta luolasta. Lue lisää…
Tänään lintujen ruokintapaikalla vieraili varsin veikeä ja viehkeä otus:
Nuori harmaa talviturkkinen orava.
Kovin usein ruokinnallani ei oravia ole näkynyt johtuen siitä, että ruokinta-automaattini eivät ole erityisen oravaystävällisiä. Aktiivisesti en ole kuitenkaan koskaan häätänyt yhtään kurrea pois pihastani. Lue lisää…
En muutamaan päivään ollut enää nähnyt saksinokkaista talitiaista pihassani, joten luulin vanhan kehnon jo hakeneen sen pois.
Tänään sain kuitenkin kokea iloisen yllätyksen, kun huomasin sen edelleen käyvän piharuokinnallani.
Kaiken lisäksi tintti näytti entistä virkeämmältä. Liekö syynä se, että sen leuan alla ollut paise oli tavalla tai toisella tyhjentynyt, ja paljasta ihoa näkyi enää vain hyvin vähän. Lue lisää…
Avipox-viruksen vaivaama talitiainen
Kun vuonna 2005 sain tutustua todelliseen saksinokkaiseen talitiaiseen toivoin, niin harvinaisesta tapauksesta kuin silloin olikin kysymys, ettei minun tarvitsisi toista vastaavaa tavata.
En voi valehtelematta väittää, etteikö silloin kuvaamani lintu olisi ollut ulkonäkönsä puolesta todella mielenkiintoinen kuvauskohde. Ongelma vain oli siinä, etten voinut seurata linnun ruokailua tuntematta syvää myötätuntoa sitä kohtaan. Lue lisää…
ruskourpiainen, 2013
Tämänkertaisen artikkelini otsikko on jonkin verran harhaanjohtava saaden varmaankin lukijan aluksi näkemään sielunsa silmin laumoittain urpiaisia pyörimässä piharuokinnallani.
Valitettavasti tämä tahallisesti iltapäivälehtimäisellä otsikolla synnyttämäni harhakuvitelma ei ole totta.
Totta kuitenkin on, että tasan puolet pihallani havaitsemistani urpiaisista on ollut ruskourpiaisia.
Lintuja, jotka olen nähnyt vain kahdesti, on nimittäin ollut kaksi, joista toinen on ollut ruskourpiainen (Carduelis flammea cabaret). Lue lisää…
Vaikka viime päivistä suuri osa on mennyt blogini arkiston järjestämiseen, se ei ole tarkoittanut kuitenkaan vankilatuomiota.
En varmaan olisi tuosta kuolettavan tylsäsätä urakasta selvinnytkään ilman virkistäviä kuvaushetkiä laulujoutsenieni seurassa.
Videolla on hyvä esimerkki niistä hektisistä tunnelmista, joita vastentahtoisesti joudun näiden ryhdittömien lintujen kanssa yhtenään kokemaan. Lue lisää…
Aiemmin blogini huonosti järjestelty arkistosivu on nyt lähes siinä kunnossa, kuin se voi nykyisellä järjestelmällä olla.
Arkisto kattaa kaikki blogissani ilmestyneet blogikirjoitukset ja niihin liittyvät kuvat.
Niinpä sama artikkeli voi esiintyä useammassa kategoriassa riippuen siitä, mitä lajeja siinä on käsitelty.
Lajien lisäksi olen käyttänyt luokitteluperusteina myös mm. tärkeimpiä yksittäisiä kuvauspaikkojani. Lue lisää…
