Hyönteisten narrina – Kaikkea kokee, kun tarpeeksi kuvaa.

Kommentoi

Lehtikantojäärä kamerani objektiivin päällä

Lehtikantojäärä kamerani objektiivin päällä

Monenmoisia koomisia tilanteita on varmaan sattunut kuvausreissuillani vuosien mittaan. Joskus jopa hyönteiset ovat tuntuneet pitävän minua pilkkanaan.

Erään kerran kovakuoriainen – ilmeisesti lehtikantojäärä – istahti objektiivini päälle. Ja tietenkin objektiivi oli juuri makro-objektiivi. Siis sellainen, jolla hyönteisiä kuvataan.

Onneksi minulla oli varakamera mukanani, joten pystin ottamaan minua kiusaavasta linssiluteesta kuvan perhosten kuvaamiseen soveltuvalla 300 mm:n objektiivilla.

Niittyheinäsirkka supertelen päällä

Myös isommat objektiivini ovat joskus kiinnostaneet hyönteisiä. Seuraavassa kuvassa, joka on otettu samana kesänä kuin edellinen kuva, niittyheinäsirkka on istahtanut lepäämään isoimman lintukuvausobjektiivini päälle. Yritä siinä sitten lintuja kuvata!

Niittyheinäsirkka 600 mm:n objekiivin vastavalosuojan päällä.

 

Lentomuurahaisten soidinmenot Volvoni katolla

Autoanikaan ötökät eivät ole jättäneet rauhaan. Tässä kuvassa on taas kyse ilmiöstä, jonka olen joutunut kokemaan useana loppukesän aurinkoisena päivänä lentomuurahaisten parveiluaikaan: Jostain syystä nuo pienet siivekkäåt näet ovat ihastuneet kuvakonini vaaleaan selkään ja laskeutuneet pitämään ötökkämäistä bakkanaalia sen katolle. Parhaimmillaan niitä on hyörinyt siellä satoja.

Koska tämä on todella tapahtunut useita kertoja, se viittaa käyttäytymishäiriöön, jota jonkun tiedemiehen kyllä olisi syytä tutkia.

Lentomuurahaiset kisailevat autoni katolla.

 

Herukkaperhonen ihastui Gitzo-jalustaani

Viimeinen kuvasarja on vain kahden vuoden takaa, joten muistan sen vielä todella hyvin.

Olin tuolloin kuvaamassa piekanan pesintää Suonenjoella. Olin juuri lepäämässä kuvausten välissä, kun jostain paikalle lennähti kaunis herukkaperhonen. Eikä siinä kaikki, se istahti kamerajalustani päälle.

Hassuinta tilanteessa oli se, että perhonen ei suostunut jättämään jalustaa ennen, kuin siirsin tämän toiseen paikkaan. Silloinkin pieni siivekäs palasi heti takaisin uuden salarakkaansa luo. Itse asiassa siirsin kokeilumielessä jalustaa useamman kerran, ja tulos oli aina sama: Perhonen palasi jalustan luo.

Noin puolen tunnin jälkeen kyllästyin piirileikkiin ja jatkoin lintujen kuvaamista. Vasta tuolloin perhonen lopulta hävisi paikalta. Varmaankin siksi ettei se ei enää päässyt rakkaan jalustansa luo. Mahtoi olla pettynyt.

Herukkaperhonen kameran jalustalla

Herukkaperhonen kameran jalustalla

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.