Metsäviklo värikkäässä lammikossa
Ei ole mikään salaisuus, että pidän väreistä.
Niinpä ei tarvittu kuin suuri vesilätäkkö ja kauniin värikkäitä heijasteita sen pinnalla, niin olin valmis kuluttamaan aikaani nähdäkseni, miten voisin hyödyntää tätä luonnon luomaa värisinfoniaa. Lue lisää…
Huuhkaja männyssä
Eilen ilta toi silmieni eteen hirveän näyn: Nälkäinen huuhkaja istui korkealla männyn oksalla ja tähyili ahneesti alapuolellaan avautuvaa tasaista aluetta, jolla loikkivat itselleni kuvausta varten varaamani rusakonpoikaset.
Eikä siinä kaikki, tuo luonnossamme täysin tarpeeton peto aivan selvästi himoitsi myös muita alueella eläviä eläimiäni kuten useita pikkutyllipoikueita tai kivitaskuperhettä. Entä mikä olisi minun jänikseni kohtalo tuon kurjan koukkunokan käsittelyssä. Eikö kukaan tee mitään? Apua!!! Lue lisää…
Metsäviko kahlaa syvässä vedessä
Uusi kamera, vanhat kujeet:
Purin eilen laatikosta uuden työkaluni ja missäpä parempi kokeilla sitä kuin kesäkodissani Suonenjoen jätevedenpuhdistamolla.
Illan sääkin suosi kokeilua, eli valoa oli vähän ja runsaiden sateiden synnyttämän lammikon vesi oli tummaa. Vähäiset värinsä se sai metsän ja kompostikasojen heijasteista. Lue lisää…
Gibraltarin apine eli magotti poikasensa kanssa.
Hola por todos! Viikko Epsanjassa takana. Uunoa en siellä onneksi tavannut mutta monia muita merkillisyyksiä kylläkin. Alla osa kuvasaaliista, joka – kuten aiemmat matkuvani – keskittyy lähinnä yksityiskohtien ja maittemme erilaisuuden ihmettelyyn. Joukossa mm. kuva todellisesta auringonpalvojasta sekä rantaseksin siunaavasta papista.
Palaan aiheeseen tarkemmin heti, kun aika sen sallii.
Muurmanskintien huoltoaseman sotkuinen piha
Venäjän Karjala on täynnä vastakohtia, jotka ovat näkyvästi läsnä jokapäiväisessä katukuvassa. Se on maa, jossa nykyisyys ja menneisyys, köyhyys ja rikkaus, isänmaallisuus ja länsimaiden ihannointi elävät ainakin päällisin puolin sovussa keskenään.
Tavoistani poiketen en tällä kertaa ajan puutteen takia selitä kuvia mitenkään, vaan jätän jokaiselle mahdollisuuden halutessaan yrittää itse päätellä, mitä olen kuvillani hakenut.
Pyrin kuitenkin palaamaan jossain vaiheessa asiaan ja kertomaan kuvien ”käsikirjoituksen”. Alla olevan kuvagallerian kuvat on otettu Kostamuksessa, Petroskoissa, Salmissa ja Sortavalassa.
Viereisen kuvan avulla yritän saada selville, onko Suonenjoen Iisveden puluparvessa oleva lintu rengastamaton mustavalkoisen alalajin kirjekyyhky.
Kirjekyyhky tunnetaan myös nimellä viestikyyhky. Kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana.
Kesykyyhky sen ei pitäisi olla, koska kuvan linnulla on vaalea nokka ja keltainen silmärengas, jotka molemmat kesykyyhkyltä käsittääkseni puuttuvat. Kirjekyyhkyllä nämä ominaisuudet ovat. Samoin kesykyyhkyn ja kirjekyyhkyn alkuperäislajilla, kalliokyyhkyyllä, nämä ominaisuudet voivat löytyä, kuten kuva Tarsiger.com‘in sivustolla osoittaa.
P.s. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli kuitenkin tavallinen kesykyyhky.
Naapana torkkuu
On olemassa kuvauspaikka, jota en kenenkään kanssa vaihtaisi mistään hinnasta:
Suonenjoen jätevedenpuhdistamo.
Vaikka paikka on hiljentynyt linnustoltaan 90%, se silti pystyy tarjoamaan minulle sen valo- ja värimaailman, jonka olen sieltä jo vuosien ajan onnistuneesti löytänyt. Lue lisää…
Ihmeiden aika ei vielä olekaan ohi:
Pääsin viikko sitten kuvaamaan Rautalammille päivän vierailulle tullutta harvinaista Suomen linnustoon kuulumatonta kattohaikaraa, jota tavataan maassamme vain jokakesäisenä harhailijana.
Valitettavasti vain sain tiedon asiasta erittäin myöhään, joten ehdin paikalle vasta melko myöhään illalla. Tämä merkitsi tietysti vähäistä valon määrää. Kaiken lisäksi lintu ei loppujen lopuksi viihtynyt kauan kuvattavana vaan painui yöpuulle jonnekin.
Onni oli kuitenkin myötä enemmän kuin ruhtinaallisesti ja onnistuin saamaan useita hyviä kuvia à la Olli eli siis sellaisia, joissa on muutakin katseltavaa kuin itse lintu.
Hauskin kuvista on varmaankin viereinen kuva, jossa kattohaikara roikottaa nokassaan saalistamaansa isoa ja lihavaa kastematoa. Tätä kuvaa on rajattu voimakkaasti, jotta suuren linnun kookkaassa nokassa oleva matokin erottuisi.
Seuraavat kuvat ovat puolestaan täysin rajaamattomia. Niistä voi hyvin päätellä kuinka lähellä tätä suurta jo komeaa lintua parhaimmillani olin. Lue lisää…
Myöhään eilen illalla kävin eräällä vanhalla kuvauspaikallani, koska muualla ei juuri nyt tunnu tapahtuvan mitään.
Vierailu oli kannattava, sillä aivan yllättäen kohtasin ensimmäistä kertaa elämässäni jäniksen poikasen. Lue lisää…
Eilen illalla kävin pikaisesti vakiopaikoikoillani ilman suurempaa menestystä.
Kesäkotini Suonenjoen vedenpuhdistamo on menneistä vuosista huomattaavasti hiljentynyt, mutta jotain elämää siellä kuitenkin on: viisi hautovaa kalatiiraa, yksi hautova naurulokki ja yksi pikkutyllipari suunnittelee perheen perustamista.
Pikkutyllit olen toistaiseksi rauhoittanut, koska on vaikea enää löytää niistä mitään uutta kuvattavaa; olenhan käyttänyt pelkästää tämän lajin kuvaamiseen useampia kesiä. Lue lisää…
