Suokukkojen soidin räntäsateessa

Tämä on kuvallinen kertomus yhden päivän dramaattisista tapahtumista Suonenjoen taajamassa keväällä 2008 ja siitä, kuinka muuttolinnut äkillisestä takatalvesta ja lumipeitteestä selvisivät. Kaikki sen päivän kuvat on otettu muutaman tunnin sisällä. Artikkelissa kuvatut lajit ovat: kiuru, kivitasku, liro,  pikkulokki, pikkutylli, suokukko.

Kevät tuli yhdessä humauksessa vuonna 2008. Lumi suli vauhdilla, joten toukokuussa lumesta oli enää vain muistot jäljellä. Toukokuun puolessa välissä säät alkoivat kuitenkin yllättäen viilenemään, ja ensimmäisenä ennusmerkkinä tulevasta 15 päivänä lähestyvä säätyypin muutos näkyi ensimmäisen kerran heikkoina lumi ja raekuuroina.

Aivan taajaman kupeessa oleville pelloille pohjoistuulen kääntymistä odottamaan laskeutuneet suokukot eivät olleet tästä moksiskaan, vaan värikkäät koiraat aloittivat näyttävän soidinmenojen harjoittelun.

Läheiselle peltotielle kerääntyneet pikkulokit menivät vielä tätäkin pidemmälle ja innostuivat parittelemaan innokkaasti kosteassa lumisateessa. Lue lisää…

Artikkelin kuvien laulavat linnut ovat satakieli, rantasipi ja pyrstötön punakylkirastas.

Linnunlaulu on yksi luonnon ihanista ihmeistä.

Kuullessamme pitkän synkän talven jälkeen ensimmäiset lintujen yhteiset konsertit tiedämme, ettei kevät ole enää kaukana.

Mitä olisi myöskään kävely kesäiltana koivumetsän siimeksessä ilman taustalla jatkuvasti soljuvaa lintujen keskustelua.

Tai olisiko hienompaa hetkeä kuin istua mökkilaiturilla satakielen aloitellessa konserttiaan alkukesäisen myöhäisillan hämärässä.

Lue lisää…

Tänään keskityin lähes yksinomaan punarinnan kuvaamiseen Suonenjoen jätevedenpuhdistamolla, joka Sisä-Savossa tunnetaan paremmin nimellä “Ollin kesäkoti” johtuen niistä sadoista tunneista, jotka vuosien mittaan olen alueella viettänyt.

Punarinta on todella mielenkiintoinen laji kuvattavaksi juuri kesäkodissani, sillä sieltä löytyy kuviin mitä erilaisimpia taustoja, jotka siis minulle kuvaajana ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin kullonkin kuvattava laji.

Aamupäivällä tavoitin pienen tiksuttajan pariin otteesen erilaisten rakennusmateriaalien päältä noin tunnin odottelun jälkeen. Lue lisää…

Jos luulit, ettei kolmella yllä mainitulla ole mitään luonnollista asiayhteyttä, erehdyit. Näin se meni:

Sain eilen lukijailmoituksen kuolleena löydetystä rengastetusta kanahaukasta, jonka lupasin käydä tänään hakemassa. Tämän tietysti teinkin, ja olisin suoriutunut keikasta kohtuullisen nopsaan, ellei… Lue lisää…

Usean viime vuoden aikana olen viettänyt keväällä viikon työmatkalla Ruotsissa. Paluumatkalla Smålandista minulle on yleensä jäänyt aikaa silmäillä objektiivin läpi Tukholmaa. Yleensä ottaen kaupunki on lähes yhtä steriili kuin Helsinkikin, mutta jotain olen silti onnistunut löytämään. Lue lisää…

Alla oleva kuvakertomus perustuu kahteen Venäjän Karjalaan suuntautuneeseen matkaan paikkoihin, joissa Mannerheim-ristin ritari kapteeni Toivo Korhonen partioineen liikkui Talvi- ja Jatkosodan aikana.

Vartiuksen tulliasema:

Siirtomaavalta-Suomen toiset kasvot: Kelojen loputtua omilta saloiltamme halpaa puuta tuodaan nyt Venäjältä Lapin kelomökkien rakennustarpeiksi. Lue lisää…

“Vanhassa vara parempi”

Lapinpöllön poistuttua muihin maisemiin olen viime päivinä yrittänyt löytää jotain mielekästä kuvattavaa. Päällimmäisenä mielessä on ollut pulmusten kuvaaminen, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole onnistunut.

Rautalammin Rastunsuolla parvi iloisesti heliseviä lintuja oli kyllä aivan kuvausetäisyydellä, mutta valitettavasti ilta oli ehtinyt jo niin pitkälle, ettei kuvaamisesta tarvinnut edes haaveilla. Itseäni lohduttaakseni tyydyin ottamaan maisemakuvan, jossa koivujen kaunis rakenne näkyy vasten laskevaa aurinkoa.

Lue lisää…

Huuhkaja oksalla.

Itselleni tuli vastikään uutena havaintona se, että vaikka lapinpöllö (62-70 cm) ei ole juurikaan kooltaan huuhkajaa (60-75 cm) pienempi, se painaa  huomatavasti vähemmän. Lue lisää…

Lapinpöllö projekti jatkuu edelleen.

Vietyä ruokaa lintu ei ole tiettävästi kuitenkaan suostunut popsimaan, vaan se on onnistunut todistetusti löytämään jonkin verran luomuruokaa, joten kaikki myyrät eivät ole hävinneet.

Tällä kertaa pöllö istui terijoen salavassa, jonka oksat muodostivat mielenkiintoisen kudelman taustalle. Taustalla olevan seinän väristä taas on vaikea todeta muuta kuin, että se oli ruokaisa, marjapuuronvärinen.

Lapinpöllö puutarhassa, Great Grey Owl in a garden.

Kävin tänään pikaisesti Rautalammin Tyyrinvirralla. Tukkoinen sää toi mieleen muistot samanlaisesta päivästä v. 2004, jolloin jouduin yllättäen seuraamaan hirviperheen kamppailua hengestään:

Itsenäisyyspäivä valkeni pilvisenä ja pimeän harmaana. Sään antamatta masentaa itseäni lähdin vielä kerran kuvaamaan Rautalammin lähellä olevaan sulaan hetkesi pysähtynyttä pikku-uikkua. Ilmojen jumalat eivät kuitenkaan suostuneet hymyilemään minulle, vaan paksupilviverho pysyi järkähtämättä paikallaan estäen virkeäliikkeisen linnun kuvauksen.

Lue lisää…