Hämääkö kuvakulma – Näetkö kumman kuvan jääputous on korkeampi

Kommentoi

Suuri jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

Suuri sininen jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

Kävin toissapäivänä jälleen kuvaamassa Eskelisenmäen jääputouksia, sillä lämpötilojen noustua keväisiksi ei ole mitään varmuutta siitä, että ne säilyisivät hengissä enää kauan.  Toisaalta koska niistä ei ole tullut tietooni havaintoja aiemmilta vuosilta, ei ole myöskään mitään varmuutta siitä, että ne olisivat kuvattavissa tulevinakin talvina. Joten jos aion dokumentoida niitä ja niiden mahdollista muuttumista, se on tehtävä nyt.

Edellisen käyntikerran jälkeen jääputouksissa oli tapahtunut selvä näkyvä muutos.  Onneksi parempaan suuntaan. Tästä kiitos sille, että epätavallisen lämpimät yöt ja etenkin päivät olivat sulattaneet suurimman osan putouksia peittävästä lumesta. Niinpä korkeimmatkin jääputoukset  olivat nyt nähtävissä lähes kokonaisuudessaan.

Alla on kaksi jääputouskuvaa, jotka otin tänään. Pystytkö päättelemään kumman kuvan jääputous on korkeampi? Oikea vastaus toisen kuvan jälkeen.

Ensimmäinen kuvista on otettu vain muutaman metrin päässä jääputousten peittämästä kallioseinämästä. Kuvan on otettu alhaaltapäin. Ja zoom-objektiivini polttoväli oli kuvanottohetkellä 25mm.

Suuri jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

Toinen, alempi kuva on puolestaan otettu lähes vaakatasossa. Lisäksi se on kuvattu kauempaa, polttovälinä 70mm.

Suuri jääputous, Eskelisenmäki, Suonenjoki

Oikea vastaus:

Aivan oikein:  Kuvissa on aivan sama putous . Lisäksi seison molemmissa kuvissa aivan samalla paikalla. Myös ylös kohottamani suksisauva on kuvissa lähes samalla paikalla.

Vaikutelma siitä, että ensimmäisen kuvan jääputous olisi matalampi on siis optinen harha,  joka on seurausta sekä valitsemastani kuvakulmasta että käyttämäni optiikan polttovälistä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.