Tämän lyhyen videoelokuvan juoni syntyi mielessäni jo niiden reilun kahden tunnin aikana, jotka käytin muutama päivä sitten Tyyrinvirran laulujoutsenten kuvaamiseen.

Idea löytää yhteinen juoni edes osalle tuona iltapäivänä kuvaamalleni videomateriaalille heräsi aivan sattumalta, kun olin kokeilemassa tuulessa väräjävän aikuisen laulujoutsenen höyhenen kuvaamista.

Kun sitten näin nuoren joutsen astuvan höyhenen päälle ja höyhenen selviävän käsittelystä vahingoittumattomana, koin tilanteen niin tavattoman koomisena (videolle on tallentunut tahaton naurunpurskahdukseni), että päätin yrittää rakentaa videon täysin fiktiivisen juonen tuon lyhyen tapahtuman pohjalle.

Minulla oli eilen ilo käydä kutsuttuna ihmettelemässä tutun suonenjokelaisen pariskunnan lintupihaa. Lintupihaksi sitä todellakin voi näin talviaikaan kutsua, sillä niin monia lajeja ja suuri määrä yksilöitä heidän piharuokinnallaan käy. Talon syrjäinen sijainti on varmasti yksi syy lintujen runsauteen, mutta se ei varmasti ole ainoa eikä tärkein syy.

Jos asiaa minulta kysytään, linnut viihtyvät pihassa yksinkertaisesti siitä syystä, että talon iloinen isäntäväki pitää kunnia-asianaan siivekkeiden ystäviensä ruokahuollosta huolehtimisen.

Eivätkä he valikoi vieraitaan, vaan ruokaa on tarjolla kaikille halukkaille. Myös linnuistamme kauneimmalle, närhelle, jota monet suomalaiset jostain minulle käsittämättömästä syystä halveksuvat. Niinpä ruokinnalta tapaa kaikkien tiaislajiemme lisäksi ainakin keltasirkkuja, urpiaisia ja käpytikkoja.

Talviruokinnan helmet ovat kuitenkin mustarastas, pähkinähakki ja valkoselkätikka. Lue lisää…

Eilen toiveeni lopulta toteutui: pakkasta 25 astetta.

Tämä merkitsi sitä, että kiirehdin kohtuullisen hyvissä ajoin Tyyrinvirralle jatkaakseni kaksi vuotta sitten aloittamaani laulujoutsenten kuvaamista huippupakkasten aikaan.

Ja toden totta joki oli lähes sitä, mitä sen toivoinkin olevan: kylmän vedenpinnan yllä kiitäviä pakkasen nostattamia usvapilviä.

Pakkashuurujen keskellä näkyi milloin hyvin epäselvästi milloin vähän selvemmin puolenkymmentä ruokailevaa laulujoutsenta. Lue lisää…

Tänään päivä oli lähes ihanteellinen sää Tyyrinvirralla kuvaamiseen, sillä pakkasta oli lähes kaksikymmentä astetta. Toiveissani on kuitenkin vieläkin kovemmat pakkaslukemat.

Tällä kertaa keskityin uuden hankintani eli kameran ulkopuolisen mikrofonin testaamiseen. Tätä olin tehnyt jo edellisenä päivänä, mutta silloin suurin osa äänityksistä olivat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita väärien asetusten takia.

Ongelman kenttäolosuhteissa testaukselle muodostaa se, ettei kameraani voi kytkeä kuulokkeita, joiden avulla voisi seurata eri asetusten vaikutusta videoiden ääneen. Tämän tarkastuksen voi tehdä vasta kotona tietokoneella. Lue lisää…

Tänään kävin kahden välipäivän jälkeen Tyyrinivirralla. Alku kuvauksille oli jääkylmä, sillä asentaessani jalustaa riittävän vahvana pitämälleni jäälle sain todeta olleeni väärässä. Jää murtui allani ja putosin 50 cm syvään jääkylmään veteen.

En kuitenkaan ollut asiasta moksiskaan, enkä antanut lievästi kastuneiden jalkojeni häiritä sitä mitä olin tullut tekemään: syöttämään ja kuvaamaan joutsenia.

Paniikkiin en missään vaiheessa joutunut, sillä olen hyvin kokenut jäänsärkijä. Tämä ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta, kun aiheutin varomattomuudellani itselleni vastaavan onnettomuuden. Edellinen kerta oli sattunut joen rannalla sekin. Silloin olin kuvaamassa yli 20 asteen pakkasella koskikaroja Viitasaaren Kymönkoskella.

Ei varmaan myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun videolle kuvaamistani kolmesta joutsenesta yhden alla jää murtuu äänekkäästi ja lintu putoaa takaisin virtaan.

Laulujoutsen, Rautalampi,Tyyrinvirta.

Tässä tapauksessa voidaan puhua jopa oikeudenmukaisesta tapahtumasta, sillä kyseinen lintu yrittää usein estää muita joutsenia saamasta kaikille virran joutsenille tarkoitettua ruokaa.

Ps. Sananlasku sanoo: ” “Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.”  Jonkun kyllä pitäisi korjata se muotoon ”Kun sä kuulet laulujoutsenen äänen, ..”

Vaikka otsikko on sävyltään surullinen, lyhyt kertomus eilen tutustumastani laulujoutsenesta on loppujen lopuksi aika lohdullinen:

Lintu oli laskeutunut jo ennen joulua puolisonsa ja yhden poikasensa kanssa pienen joen kosken niskassa olevaan sulaan ja ilmeisesti loukannut tuolloin toisen jalkansa.

Koska kipeä jalka esti lintua pääsemästä lentoon, sen puoliso oli tehnyt sen ainoan järkevän päätöksen, joka tuossa tilanteessa oli tehtävissä: Pelastaakseen poikasensa se oli poistunut tämän kanssa ja jättänyt puolisonsa selviytymään talvesta yksinään. Lue lisää…

Kuva: Laulujoutsenia jääällä talvipakkasella

Kävin jälleen viemässä ruokaa Tyyrivirran laulujoutsenille. Nyt näyttää siltä, että ne ovat oppineet tunnistamaan vaatimattoman fyysisen habitukseni ja osaavat sen liitää itselleen tärkeään ravintoon.

Niinpä ehdin tuskin asettua yhdelle vakiopaikoistani, kun ensimmäiset laulujoutsenet jo nousivat jäänreunalle odottamaan tarjoilun alkua. Rohkeimmat eturiviin, aremmat taaemmaksi.

Niiden suhtautuminen ihmisen läheisyyteen vaihteleekin yksilöstä toiseen todella suuresti. Jotkut tulevat todella lähelle, jotkut pysyttelevät kauempana. Toisaalta noin yksinkertainen tilanne ei kuitenkaan ole, sillä kyse ei ole pelkästä rohkeudesta.

Aivan kuten ihmisyhteisössä vahvemmat yksilöt yrittävät pitää puolensa luottaen fyysiseen voimaansa. Niinpä jos joku heikompi mutta ketterämpi yksilö ei ymmärrä omaa paikkaansa ruokajonossa, vaan nappaa tarjotun ruokapalan vahvemman  nokan edestä, seurauksena on yleensä ruumiillinen kuritus. Lue lisää…

Eipä käy kateeksi niiden harvojen tilhien kohtalo, jotka yrittävät sinnitellä hengissä läpi talven koko ajan hupenevien marjojen varassa.

Suonenjoellakin on jonkin aikaa kierrellyt vajaan kahdenkymmenen tilhen parvi syöden lähes tyhjiksi kaluttujen marjapensaiden viimeisiä marjoja.

Tänään pihassani vieraili kuuden tilhen parvi. Pakkasta oli noin 15 astetta.

Tämä pani minut kysymään itseltäni, missä muut linnut olivat. Oliko parvi hajonnut, vai oliko kylmä ottanut omansa?

Lue lisää…

Koska ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”, niin kai itselleen tärkeää paikka voi mainostaa useammassakin paikassa.

Nyt kerron Rautalammin Tyyrinvirrasta suosiotaan kovasti kasvattaneessa Retkipaikassa, jossa julkaisin artikkelin nimellä ” Suomalaista luontoa kauneimillaan:  Rautalammin talvinen Tyyrinvirta ja sen laulujoutsenet”.

Artikkelissa on kuvien lisäksi aivan uutta videomateriaalia.

Olin taas tänään kuvaamassa ja syöttämässä Tyyrinvirran laulujoutsenia.

Lisäravinnon tarve niillä on ilmeinen, sillä suurin osa niistä tuli heti rannan lähettyville minut huomatessaan. Vielä pari päivää sitten yhtä lukuun ottamatta kaikki joutsenet olivat siirtyneet kauemmaksi saapuessani paikalle.

Eilen virralle tullessani paikalla oli myös nuori äiti lapsensa kanssa joutsenia ihailemassa. Lue lisää…