Tuulihaukka sähkölangalla
Digikamerassa on monia hyviä puolia, mutta kennon likaantuminen ei kuulu niihin.
On kuitenkin väistämätöntä, että kameran kenno likaantuu niin jatkuvien objektiivien vaihtojen kuin talvella kuvaamisesta helposti aiheutuvan kondensiokosteuden takia. Lue lisää…
Kuva: Punarinta kuusimetsässä
Tänään oli pitkä ”työpäivä”, joka alkoi kuopiolaisten luontokuvausharrastajien tapaamisella Rautalammin Tyyrinvirralla. Tästä tapaamisesta kerron myöhemmin lisää.
Tyyrinvirran jälkeen suoritin ns. yleistä ihmettelyä Rastunsuon luonnossa sen suurempia tavoitteita.
Erään syrjäisen metsäautotien päässa kohtasin kuitenkin kevään ensimmäisen punarintani, jonka jälkeen minulla oli tietenkin selvä tavoite: sen kuvaaminen.
Syy innokkuuteni oli yksinkertaisesti sen kaunis reviiri.
Ymmärsin heti, että taustan vanha kuusimetsä loihtisi kuviin mielenkiintoisia vihreitä värisävyjä, mikä toteutuikin lähes odotuksieni mukaisesti. Lue lisää…
niittykirvinen
Seurailin eilen illalla yksinäisen niittykirvisen ruuanetsintää kymmenien västäräkkien ja räkättirastaiden joukossa Rautalammin Rastunsuolla.
Kun sitten katselin myöhemmin tietokoneella kuvasaalistani, yksi kuva nousi ylitse muiden.
Ei hyvälaatuisuutensa takia vaan sen vuoksi, että kerrankin saatoin nähdä, mitä tai oikeastaan miten pieniä ovat pienten hyönteissyöjälintujen ravintohyönteiset. Lue lisää…
Olen jo aiemmin julkaissut blogissani juttuja työnimellä ’Sokean kanan seikkailut”.
Nimi viittaa siihen, etten itse ole löytänyt kuvattavaa kohdetta vaan joko minut on kädestä pitäen paikalle viety tai annettu niin tarkat ohjeet, ettei sokea kanakaan olisi eksynyt matkalle kuvauspaikalle.
Näissä kaikissa tapauksissa olen jäänyt näille henkilöille suureen kiitollisuuden velkaan. Lue lisää…
Kävin eilen tarkastamassa, onko viime vuonna löytämässäni viirupöllön pesäkolossa elämää.
Ja olihan siellä: Emo torkkui kevätauringon lämmössä ja hautoi rauhallisena tietämättömänä kavalasta maailmasta. Lue lisää…
Oravan kynnet
Kukapa ei olisi nähnyt oravan kiitävän vinhasti ylös ja alas pitkin puiden kylkiä.
Niin jokapäiväiseltä se on meistä saattanut näyttää, ettemme ole pysähtyneet kertaakaan miettimään, miten se siinä onnistuu.
Miksi se näyttää olevan kuin liimattu puun kylkeen? Lue lisää…
Tänään satuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Valitettavasti etäisyys kohteeseen oli aivan liina pitkä ja lämpöväreilyäkin aivan liian kanssa. Niinpä kuvien laadulla ei tällä kertaa kannata kehuskella. Tapahtuma itsessään kyllä oli hauska:
Sähkölangalla lepäävien joukkoon halusi liittyä vielä yksi lintu. Aluksi kaikki näytti sujuvan sen suunnitelmien mukaan.
Luonnossa ihmettely ei ole kiellettyä vaan päinvastoin suositeltavaa.
Myös turhan vakavamielisyyden voi usein heittää romukoppaan.
Niinpä eilen illalla jäin ihmettelemään jäälakeudella seisovaa laulujoutsenta:
Kuinka sen oli mahdollista pysyä pystyssä, vaikka sen ainoa tukijalka oli aivan vinossa? Oliko se löytänyt tavan voittaa paikallisesti painovoiman? Lue lisää…
Västäräkki lumisateessa
Vähänkös alkoi hävettää, kun tänään alkoi taas sataa lunta:
Olinhan jo julistanut kevään alkaneeksi niin täällä blogissani kuin luontopalstallani.
Toisaalta minulla oli syytä iloita siitä, että lumisade avasi mahdollisuuden kuvata jotain normaalista rutiinista poikkeavaa. Lue lisää…
Jos yksi västäräkki tarkoittaa, että kesä on oven takana, niin usean västin näkeminen ennustanee kesän olevan ihan hilkulla?
Tänään oli aivan yhtä harmaata kuin edellisinäkin päivinä. Se ei kuitenkaan haitannut juuri kuvaamista, koska västäräkki on värityksensä takia usein kiitollinen kuvattava silloin, kun aurinko ei paista suoraan.
Luntakin jopa satoi hiukan kuvausten aikana, kuten yllä olevasta kuvasta on aistittavissa. Lue lisää…
