Viikko sitten lähdin Rautalammin Konnekoskella selvittääkseni voisiko siellä vielä tänä talvena kuvata koskikaroja. Siinä suhteessa matka oli kuitenkin pettymys, sillä koskessa on huomattavasti aiempia vuosia enemmän vettä, joka peittää kaikki kosken keskellä olevat karojen istumakivet.

Lisäksi ylen määrin vuolaan virran takia jäätä ei koskeen ole juurikaan muodostunut. Myöskään karoja ei ollut kuin muutama kappale, ja nekin hyvin ujoa sorttia.

Koska olin kuitenkin vaivautunut paikalle, päätin kokeilla viime talvena aloittamaani jään ja ennen kaikkea veden liikkeiden tutkimista hitailla valotusajoilla. Lue lisää…

Terveiset kuukkeliystäviltäni, joita kävin tänään tapaamassa.

Päivä oli valittavasti jälleen täysin pilvinen, joten valonpuute haittasi kuvaamista todella paljon. Joitakin laadultaan siedättäviä sain kuitenkin aikaiseksi.

Valon puute oli ongelma ennen kaikkea sen takia, että olen tällä paikalla kuvannut lintuja jo aika monipuolisesti, mutta  lähikuvia haluaisin enemmän.  Ja lähikuviin tarvitsisin paljon valoa riittävän syväterävyyden saavuttamiseksi. Lue lisää…

Vuosien mittaan olen useasti saanut virka-apua Suonenjoen paloaseman osaavalta henkilökunnalta.

Tällöin apu on ollut todella “yhtä lähellä kuin lähin puhelin”.

Näin kävi myös joulukuussa 2008, jolloin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen suonenjokelaiset ammattimiehet joutuivat tosi toimiin nuoren laulujoutsenen pelastamiseksi Rautalammin Säynätsalmessa.

Lue lisää…

Suonenjoen Iisvedellä asuva lukijani soitti ja kertoi pihansa ihmeellisen näköisestä talitiaisesta: Linnun leuat olivat kasvaneet ylipitkiksi ja muodostivat nyt kummallisen näköiset sakset.

Kiinnostuin tietenkin asiasta, mutta sain eri lähteistä ainoastaan selville sen, että ilmiön syystä ei ole varmuutta. Mahdollisia aiheuttajia voivat olla mm. valkuaisaineiden liiallinen määrä ravinnossa, kalsiumin puute ja maksavika. Lue lisää…

Ovatko palokärjet menneet sekaisin?

Viime vuonna metsän musta emäntä pesi Rautalammin taajamassa.

Tänä keväänä mustat ruhtinaat pitivät soidinmenojaan aivan Suonenjoen ydinkeskustassa.

Lisäksi yksi palokärkipari löi hynttyyt yhteen ja koversi pesäkolonsa omakotitalotontin rajalla kasvavaan salskeaan mäntyyn.

Tiedetään myös, että Etelä-Suomessa mustakaapu on löytänyt kotinsa kaupunkien puistoista. Lue lisää…

Mummo vuosimallia -33 soitti ja kertoi todella oudosta otuksesta:

Tämä salaperäinen hiippari jemmailee kaikenlaisia jyviä sängynpeitteiden alle tyhjillään olevassa kesämökissä.

Eikä siinä kaikki, tämä kutsumaton vieras myös vohkii pöydälle jätetyt ranskanpastillit ja piilottaa nekin samojen vällyjen alle.

Eikä siinäkään vielä kaikki: Tämä säästäväinen sielu rakastaa niin kovasti järjestystä, että pinoaa takavarikoimansa pastillit pieniin siisteihin kasoihin. Ja vain yhtä väriä kuhunkin kasaan! Lue lisää…

Räkättirastas pakkaspäivänä

Kotikadulleni muuttanut räkättirastas oli tänään edelleen paikalla. Ihailla täytyy linnun sitkeyttä: Pakkasta oli yhä ravakat -17 astetta, mutta se ei näytä sitä haittaavan.

Sen avuksi on onneksi rientämässä kevät, jonka lähestymisestä kertoo auringonpaisteen selvästi jo ihollakin tuntuva lämpö. Tätä lämpöä rastas, kuten linnut yleensäkin, osaa hyödyntää siirtymällä aika ajoin lämmittelemään jollekin aurinkoiselle oksalle. Lue lisää…

The Abandoned Teddy Bear

The Abandoned Teddy Bear is a continuous story in the form of a photobook about the adventures of a rejected teddy bear.

Prologue

On November 16, 2011 I was visiting a local recycling depot when I spotted a brown teddy  bear at the foot of a big garbage heap.

Seeing the bear, which probably had once had thousands of loving kisses and hugs, now lying helpless and abandoned on the cold concrete floor made me ask myself, “Why?”

That I would not, of course, never know but with its help, I could try to tell something about the about the world which it had been born to bring comfort and love into but which had turned its cold back to it.

See all the photos and read the whole story here.

Tänään yksi kaupungin talvehtivista räkättirastaista muutti kotikatuni varteen. Valitettavasti lintu ei ymmärtänyt ottaa kuitenkaan huomioon minun vaatimattomia tarpeitani. Niinpä se asettautui istuskelemaan sellaiseen pensasaitaan, joka ei tarjonnut valokuvauksellisesti mitään mielenkiintoista.

Niinpä jouduin pelottoman linnun ystävällisellä avustuksella kokeilemaan lähikuvien ottoa. Tuloksena ihan kelvollinen kuva rastaasta marja-aronia nokassaan. Lue lisää…

Eilen oli talven kylmin päivä – aamullakin vielä paikoin kolmekymmentä astetta pakkasta.

Sään purevuus oli silmin aistittavissa niin lintujen käytöksessä kuin ulkonäössäkin:

Turhaa energian kulutusta välttääkseen pyöreät sulkapallerot kyyhöttivät pitkiä aikoja liikahtamattomina ruokapaikkojensa lähellä. Lue lisää…