Tahatonta komiikkaa – nuori laulujoutsen könyää jäätyneellä järvenlahdella.

Kommentoi

Pari päivää sitten sain todistaa ja  samalla kuvata videolle hyvin koomisen näköisen tilanteen: Nuori laulujoutsen oli jostain syystä eksynyt muuten täysin sulan järvenlahden pohjukkaan, jota peitti ohut, parin sentin paksuinen, lasinkirkas jää.

Jää ei kuitenkaan estänyt, vaikka kylläkin hidasti, nuorukaisen liikkumista. Sisukkaasti ja päättäväisesti nuori joutsen ryömi eteenpäin samalla ohutta jäätä edessään äänekkäästi rikkoen.

Erityisen mielenkiintoista tilanteessa oli seurata, kuinka lintu osasi siirtää painoaan kaulaansa kurottamalla mahdollisimman paljon eteen helpottaakseen näin jään rikkomista. Samaa periaatettahan ymmärtääkseni käyttävät laivateollisuutemme ylpeydenaiheet, jäänsärkijät.

Neuvokkuutensa nuori joutsen osoitti myös sillä, että hoksasi helpottaa etenemistään liukumalla pitkin pituuttaan jään liukkaalla pinnalla.

Se, miksi nuori laulujousten oli paikkaan eksynyt, on mysteeri. Sulaan veteen linnulla oli matkaa vain kymmenkunta metriä. Oliko se vain nuoren linnun huimapäisyyttä ja kokeilunhalua? Halua näyttää selviävänsä omin avuin ilman vanhempiaan, jotka ruokailivat kaikessa rauhassa vain kivenheiton päässä.

Itse epäilen sen kuitenkin johtuneen silkasta kokemattomuudesta. Se oli halunnut ruokailla samoilla paikoilla, joilla se oli todennäköisesti ruokaillut monesti aiemminkin. Se ei vain ollut koskaan ennen nähnyt tai kohdannut jäätä, eikä siten voinut ymmärtää, ettei matalaan järvenlahteen ollut enää meneminen.

Tästä aivan uudenlaisen tilanteen aiheuttamasta hämmennyksestä kertonee myös se, että aivan videon lopulla nuori sankarimme nokkii useamman kerran kevyesti kristallinkirkasta läpinäkyvää jäätä aivan kuin se yrittäisi ottaa vedestä jotain syötävää.

Vastaavanlaisia hauskoja tilanteita olen onnistunut taltioimaan videolle hyvin harvoin. Yksi sellainen oli kuitenkin hellyttävä kohtaaminen nuoren metsäjäniksen kanssa. Videolla söpö jänö imee ja nuolee hauskasti varpaitaan useamman minuutin ajan.

P.s.1. Päivä (7.10.2015) oli poikkeuksellisen antoisa kuvauspäivä, sillä ehdin illalla vielä kuvamaan taivaalla epätavallisen voimakkaina leimunneita revontulia.

P.s.2. Tämä on muuten sama lahti, jossa touko-kesäkuussa kuvasin useamman viikon ajan silkkiuikkujen pesintää.

P.s.3. Taustalla kuuluva mekaaninen melu on peräisin läheiseltä sahalaitokselta.

Kuvauspaikka: Jauholahti, Suonenjoki.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.