Salaperäistä kehrääjää on vain harva saanut nähdä. Jonkin verran useammat ovat varmaankin kuulleet sen surinaa kesäyössä tuntematta kuitenkaan oudon äänen lähdettä.

Itsellenikin kehrääjä on toistaiseksi ollut vuosien ajan vain kaukainen haave. Eilen kuitenkin pitkä odotus päättyi, ja pääsin niin näkemään kuin kuulemaankin tuon hämärässä elävän linnun. Lue lisää…

Nämä kaksi sulkiaan sukivaa lapinsirriä on kuvattu paikassa, joka ei varmasti ole yhdenkään luontokuvaajan hyvien kuvauspaikkojen toivelistalla. Linnut ovat nimittäin suuressa lietelantasäiliössä.

Kuvaushetkellä valitettavan hyvin toimiva nenäni oli vain noin merin päässä säiliön reunasta, joka taas oli vain muutaman kymmenen senttiä korkeammalla kuin kaasuista kuplivan lietteen pinta.

Yritä siinä keskittyä kuvaamaan!

Pari iltaa sitten minulla oli mahdollisuus tuntea itseni ukkosenmetsästäjäksi tai salamabongariksi yrittäessäni löytää paikkaa, josta voisin yrittää taltioida lähellä olevan ukkosrintaman ääniä lähes häiritsevää sateen ropinan.

Aivan optimaalista paikkaa en ehtinyt löytää, mutta onnistuin kuitenkin taltioimaan monenlaisia erilaisia ukkosen ääniä.

Kokemuksena mieleenpainuvin oli se, kun salama löi maahan ilmeisesti vain parin kilometrin päässä silloisesta olinpaikastani. Salaman lyönnin aiheuttama ääni oli käsittämättömän voimakas, ja olisi voittanut voimakkuudessa, minkä tahansa tykinlaukauksen.

HUOM! Ensimmäisellä kuuntelulla kannattaa ehkä säätää äänenvoimakkuutta pienemmälle joko tietokoneesta tai alla olevan MP-soittimen oikeasta laidasta, sillä vaikka ukkosen ja salamaniskun äänet ovat täysin käsittelemättömiä, ne ovat todella voimakkaita.

Soitin käynnistyy klikkaamalla sen vasemmassa laidassa olevien numeroiden vasemmalta puolelta.

Muutama päivä sitten sain vihjeen paikallisilta lintuharrastajaystäviltäni mahdollisesta valkoselkätikan pesäreviiristä.

Varmistusta linnun pesinnälle ei kuitenkaan oltu saatu, mutta sen oli nähty liikkuvan sellaisen latvastaan katkenneen lahokoivun rungolla, jonka yläosassa oli uusi pesäkolo. Lue lisää…

Eilen vein paikallisen rengastajan lukijani minulle ilmoittamalle viirupöllön pesälle. Se, mitä pesästä löytyi, oli aikamoinen yllätys: vain jokunen aika sitten syntynyt  ihana,  pieni piipittävä pöllönpoikanen.  Untuvikon löytyminen oli sen takia yllätys, jopa hiukan surullinen sellainen, että tähän aikaan normaalina vuonna pesästä olisi pitänyt löytyä useampia ja huomattavasti vanhempia poikasia.

Ilmeisesti erikoinen ja lumeton talvi, joka romahdutti myyräkannan kasvun, on aiheuttanut sekä viirupöllön pesinnän myöhästymisen että poikasmäärän pienuuden.

Koska poikanen oli niin pieni kuin oli, jätimme sen toistaiseksi rengastamatta, ja poistuimme paikalta emoa ja sen pientä poikasta sen enempää häiritsemättä. Pidetään peukkuja, että viirupöllövanhemmat löytävät pienellle poikaselleen riittävästi ravintoa ja saavat kasvatettua sen turvallisesti lentokykyiseksi.

P.s.. Pahoittelen edelleen sitä, ettei hajonnut tietokoneeni mahdollista tällä hetkellä äänen tai videokuvan editointia.

Yksi viime iltojen kuvauspaikkojani on ollut entisen turvetuotantoalueen pelloille rankkasateiden synnyttämä suurehko tulvalammikko. Parhaimmillaan lammikossa kahlaili jopa lähes sadan liron lisäksi muutamia suokukkoja, musta- ja valkovikloja sekä pikkutyllejä. Lisäksi paikalla ruokaili keltavästäräkkejä, joitakin lokkeja ja ainakin yksi taivaanvuohi ja lapinsirri.

Kuvauspaikka oli itselleni hyvin mieluinen, sillä linnuntietä paikkaan oli matkaa vain muutama kilometri ja lammikon reunalla kulki hyvin auton painon kestävä peltotie. Kauaa en kuitenkaan saanut lammikon antimista nauttia, sillä vain muutamassa päivässä kaikki vesi oli hävinnyt lopullisesti ja linnuista oli enää vain muisto.

Tästä kuten muistakaan viime päivien kuvauksista en pysty valitettavasti tiekonevian takia sen tarkemmin kuvin vielä kertomaan. Onneksi tallensin kuitenkin näkymän lammikolta myös Lumia 1020:een. Tarkkaavainen katsoja näkee videolla ainakin useita kahlaavia liroja.

Koska tietokoneeni on edelleen toimintakelvoton, julkaisen Lumia 1020:lla kuvaamani lyhyen videon, jossa tieltä lentoon lähtevä suokukkoparvi sujahtaa aivan tuulilasini editse. Lue lisää…

Tietokoneeni sanoi pari päivää sitten yhteistyönsä irti, enkä pääse tällä hetkellä mihinkään kuva- tai videotiedostooni.

Parempia aikoja odotellessa julkaisen testin, joka perustuu muutama kuukausi sitten julkaisemaani videoon, jossa pääosassa on pieni musta kissa nimeltään Siiri. Tai paremminkin Siirin rauhallinen kehräävä ääni ja sen saama kansainvälinen “suosio”. Lue lisää…

Huomenna on jälleen Äitienpäivä, yksi tärkeimmistä juhlapäivistämme ellein tärkein. Kunnianosoituksena kaikille maailman äideille julkaisen toissapäivänä kuvaamani videon, jolla esiintyy juuri eteläisestä Afrikasta palannut kalatiirapari.

Videolla tuleva kalatiiraisä antaa puolisolleen, josta puolestaan on lähiaikoina tuleva äiti, lahjaksi kiiltävän kalan.

Olipahan outo kokemus eilen: Jo kolmatta iltaa seuraamani valkovikloparin toinen lintu ryhtyi yllättäen kesken ruokailuaan ääntelemään voimakkaasti noin 10 metrin päässä minusta.

Toki nämä linnut olivat tehneet sitä aiemminkin, mutta tuolloin vain muutaman sekunnin ajan. Tällä kertaa videon valkoviklo kuitenkin oli yhteen mittaan äänessä yli kaksi minuuttia, joista sain talteen reilut puolitoista. Lue lisää…